78811 osumaa

Perhekeskeinen kriisi-interventio osana psykiatrisen avohoidon kehittämistä Kokeilu Etelä-Pohjanmaalla

Ensiapupsykiatrista toimintaa toteutettiin kokeiluluonteisesti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 1.8.1997-31.8.1998. Ensiapupsykiatrisen työryhmän intervention pääasiallisena syynä oli useimmiten itsemurhakriisi. Myös perhekriisi ja psykoosi olivat usein hoidon syynä. Kokeilu osoitti kriisiluontoisen työskentelyn tavoittavan hyvin akuuttiin psykoosiin sairastuvat. Suuri osa vaikeastikin psykoottisesti oireilevista voitiin hoitaa kotikäynnein avohoidossa. Perheet ottivat mielellään hoitovastuuta, kun saivat informaatiota sairaudesta ja ammatti-ihmisten tuen. Yhteistyötahojen näkemysten mukaan toiminta vastasi hyvin ennakkoinformaatiota ja odotuksia.

Ulla Tulisalo, Esa Nordling, Katri Ylihärsilä

Ensimmäiset Suomen Musiikkilääketieteen päivät Helsingissä joulukuussa Musiikkilääketiede ottaa tukevia ensiaskeleita

Kun muusikon terveys reistailee, oire voi aiheuttaa suurta haittaa työssä. Kipeytynyt olkapää, kireät niskalihakset, käheä ääni tai voimakas stressi tuntuu soittamisessa ja laulamisessa. Muusikon terveydenhoito vaatii toisinaan eri ammattiryhmien yhteistyötä - lääkärin, fysioterapeutin ja psykologin.

Merja Koivuniemi

Finsk student på hård läkarutbildning i Budapest

Den internationella läkarutbildningen i Ungern är känd för att vara oerhört krävande och hård - och för att ge mycket goda resultat. Studenter från hela världen deltar i denna utbildning av läkare. För närvarande finns det en enda finsk student bland de blivande läkarna vid Semmelweis medicinska universitetet i Budapest, Kati Jukantupa från Jyväskylä. Hon har just påbörjat sitt femte utbildningsår. Norge har drygt 160 läkarstudenter på plats, Sverige ett 20-tal.

Åke Landquist

Hormonihoito ja naisen psyyke

Eila Suvanto-Luukkonen toteaa katsausartikkelissaan Hormonihoito ja naisen psyyke (SLL 2001;56:4739-4741) että Shifrenin tutkimuksessa (Shifren ym. Transdermal testosterone treatment in women with impaired sexual function after oophorectomy. N Engl J Med 2000;343:682- 688) testosteronilisä paransi seksuaalielämän laatua ja yleistä hyvinvoinnin tunnetta suorassa suhteessa annokseen. Tutkimuksessa oli mukana 75 kirurgisen menopaussin läpikäynyttä 31-56-vuotiasta naista, joita seurattiin 12 viikkoa. Suvanto-Luukkosen tulkinta tutkimuksen tuloksesta ei kuitenkaan ole oikea. Minusta on tärkeämpää korostaa sitä, että lumelääkkeellä saatiin jokseenkin yhtä hyvä tulos kuin testosteronilla riippumatta testosteronin annoksesta. Seksuaalielämän laatua arvioitiin kahdeksalla muuttujalla. Ainoastaan kolmen muuttujan suhteen korkea testosteroniannos oli parempi kuin lume ja niidenkin suhteen lumeryhmän tulos oli selvästi parempi kuin lähtötilanne (taulukko 1). Koska kyseinen Shifrenin ym. tutkimus on yksi harvoista ellei ainoa kriittisen tarkastelun kestävistä tutkimuksista testosteronihoidon vaikutuksesta seksuaalielämään, tulosten oikea tulkitseminen on tärkeää, jottei väärällä tulkinnalla aiheuteta perusteetonta muutosta kliiniseen praktiikkaan, tässä tapauksessa testosteronilisän kritiikitöntä käyttöä parantamaan seksuaalielämän laatua menopaussin yhteydessä.

Jorma Paavonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat