Primaarisen hyperparatyreoosin leikkaushoito tasaa luunmurtumariskin

Primaarisen hyperparatyreoosin tiedetään pienentävän luun mineraalipitoisuutta ja altistavan luunmurtumille. Tanskalaisessa suurtutkimuksessa on koottu tietoa primaarisen hyperparatyreoosin takia leikattujen potilaiden murtumista kahden vuosikymmenen ajan.

Robert Paul

Reseptin uusiminen - pelkkää leimaamista vai hoidon tarpeen arviointia?

Suurin osa perusterveydenhuollon lääkärin resepteistä koskee aiemmin aloitettua hoitoa. Resepti uusitaan usein nopeasti ja rutiininomaisesti, jolloin hoidon tarpeellisuuden arviointiin ei paneuduta riittävästi. Lääkehoidosta päätettäessä lääkärin tulisi pohtia hoidon järkevyyttä riippumatta siitä, onko kyseessä hoidon aloitus vai jatkaminen.

Sirpa Sairanen, Arja Helin-Salmivaara, Leena Lahnajärvi

Riskejä lääkkeen tilaamisessa Internetistä

Itävallan Kansanterveyslaitos (Österreichisches Bundesinstitut für Gesundheitswesen) on tilannut puolen vuoden aikana 27 reseptilääkettä 20 internetapteekista. Kokemukset olivat mykistäviä. Kolmasosa tilatuista ja luottokortilla maksetuista lääkkeistä jäi tulematta. Muiden toimituksessa oli jopa 73 päivän viive ja ne saatiin vain useiden muistutuksien jälkeen. Lääkkeiden hinnat olivat lopulta korkeammat kuin apteekista hankittuna, sillä lähetys-, käsittely- ja konsultaatiomaksut lisättiin Internetissä mainostettuihin hintoihin. Pakkaukset olivat herkkiä mekaanisille ja lämpötilavaihtelujen haitoille, kuudessa lähetyksessä lääkkeen käyttöohjeet puuttuivat eivätkä muutkaan seuranneet EU:n määräyksiä. Lääkkeitä myytiin myös virheellisiin käyttötarkoituksiin. Johtopäätös oli, että yleisöä tulee varoittaa Internetin kautta tilattujen lääkkeiden riskeistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Oikaisu

Lääkärilehdessä (SLL 40/2000, s. 4057) ilmestyi uutinen, joka koski tsiprasidonin markkinoilletuloa Ruotsissa. Haluamme oikaista väärinkäsityksen, joka tekstissä valitettavasti esiintyi.

Arja Kankkunen

Tervettä viestintää

Yrttitohtori myi koiranpapanoita syöpälääkkeenä (IS 29.5.2000), lienee lööppi, joka herätti paitsi terveydenhuollon ammattilaisten niin myös jokaisen (syöpä)potilaan mielenkiinnon. Koiran ulosteitako oli siis myyty, vai mitä? Mutta, kuten iltapäivälehtien jutuille usein käy, kuivui tämäkin juttu kasaan matkalla lööpistä varsinaiseen tekstiin. Etusivun vinkki tarkentaa hieman: Yrttitohtori myy koiranmuonaa syöpälääkkeenä. Sisäsivun jutussa otsikko täsmentää edelleen: Itseoppinut yrttitohtori myy koiranmuonaa syöpälääkkeenä. Itse jutusta käy ilmi, etteivät puristeet, joiden toki mainostetaan parantavan kaiken mahdollisen, ole koiranmuonaa. Puristeita vain valmistetaan yrityksessä, jolla on lupa valmistaa vain eläinravintopellettejä.

Sinikka Torkkola

Professori Satu Lähteenmäki: Johtaja ei voi vaatia muutoksia, jollei ole itsekin niihin sitoutunut

Julkisella sektorilla ei mikään muu ole yhtä varmaa kuin muutos. Projektit ja organisaatiouudistukset seuraavat toistaan. Miten myllerryksessä selviävät johtajat ja heidän alaisensa?

Ulla Järvi

Psykiatrinen avohoito ei houkuta lääkäreitä töihin Uudet psykiatrit hakeutuvat sairaaloihin

Kaksi kolmesta vastavalmistuneesta psykiatrista menee töihin psykiatriseen sairaalaan. Yksityispsykiatrien suhteellinen osuus psykiatrikunnasta on sen sijaan hienokseltaan vähenemässä - toisin kuin on väitetty. Psykiatrinen avohoito veti vastavalmistuneita erikoislääkäreitä kohtuullisesti vielä jokunen vuosi sitten, vaan ei enää.

Suvi Sariola

Seksuaalirikoksen uhrin tutkiminen

Seksuaalirikoksen uhrin tutkimuksen pääasiallisena tarkoituksena on kerätä todistusaineistoa poliisin käyttöön ja mahdollista oikeudenkäyntiä varten. Uhri tulee vastaanotolle yleensä aamuyön tunteina poliisin saattamana, ja lääkärin on suoritettava tutkimus virka-apuna. Tutkiminen, näytteiden otto ja säilyttäminen tulee tehdä erityisellä huolella, ja kaikki vaiheet on erikseen kirjattava. Tutkimuksesta laaditaan lausunto, jolla on oikeudellista merkitystä. Seksuaalirikoksen uhrin psyykkistä tilaa pitää tarkkailla koko tutkimuksen ajan ja tarjota hänelle tukea, vaikka järkytyksen oireita ei aluksi näkyisikään.

Ursula Vala

Julkisen terveydenhuollon riittämättömät resurssit ja potilaan oikeus vahingonkorvaukseen

Potilasvakuutus korvaa hoidon yhteydessä syntyneitä tai hoidon laiminlyömisestä aiheutuneita vahinkoja. Hoidon antamatta jättämisen laiminlyöminen voi johtua paitsi hoitohenkilökunnan arviointivirheestä, myös siitä yksinkertaisesta syystä, ettei terveydenhuollon vähäisten resurssien takia hoitoa pystytä antamaan kaikille sitä tarvitseville. Potilasvahinkolautakunta onkin joutunut ottamaan kantaa siihen, milloin lääketieteellisesti tarpeellisen hoidon saamatta jääminen terveydenhuollon resurssipulan takia voisi olla korvattava potilasvahinko. Lähtökohtaisesti potilasvakuutusjärjestelmän tarkoituksena ei ole toimia täydentävänä terveydenhuollon rahoitusjärjestelmänä vaan nimenomaan hoidon yhteydessä syntyneiden vahinkojen korvausjärjestelmänä. Niinpä hoidon viivästyminen puuttuvien julkisen terveydenhuollon resurssien takia ei yleensä oikeuta potilasvahinkolain perusteella vahingonkorvaukseen.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Vastine Raili Korhosen, Kari Korhosen ja Pekka Utriaisen artikkeliin: Imatran mallistako ratkaisu psykiatriseen hoitoon?

Suomen Lääkärilehden tuoreessa numerossa Korhonen työtovereineen (1) esittelee Imatran psykiatrisen hoito-organisaation muutosta ja siitä saatuja tuloksia. Artikkelin mukaan suurin muutos tapahtui vuoden 1998 alusta, jolloin psykiatristen potilaiden hoito siirrettiin joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kaupungin omaksi toiminnaksi. Artikkelissa ilmoitetaan, että vuodesta 1996 vuoteen 1999 Imatran kaupungin mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden hoitokulut vähenivät 156 mk asukasta kohden eli yhteensä 5,0 mmk. Johtopäätöksenä ilmoitetaan, että ... asiakkaan kokema sama hoidon teho tuotettiin uudella hoito-organisaatiolla kuitenkin oleellisesti pienemmillä kustannuksilla. Johtopäätös on mielenkiintoinen, mutta ei perustu artikkelin aineistoon, menetelmiin ja tuloksiin.

Heimo Viinamäki