Narratiivinen lääketiede Mitä se on ja miksi se on tärkeää?

Kansainvälisessä lääketieteellisessä kirjallisuudessa esiintyy nykyään usein käsite narratiivinen lääketiede. Suomessa käsite ei ole tunnettu lääkärien keskuudessa psykiatreja ehkä lukuun ottamatta. Artikkelissa haluamme esitellä käsitteen lääkärikunnalle ja tuoda samalla esiin käsitteen hyödyllisyyden myös somaattisen lääketieteen ja somaattisen potilashoidon hahmottamisessa.

Kerkko Karjalainen, Jussi Kotkavirta

Vanheneminen, seksuaalisuus ja kuoleman tabu

Viälä mulle ruoka ja plikat maittaa, vaan siitä huomaa vanhentuneensa, kun asiamiehet ei enää käy tarjoamassa henkivakuutuksia. (Kari Suomalainen: Vanhuus Rysänperässä)

Kullervo Kivikoski

Keneltä lääkäri kokee saavansa arvostusta?

Suomen Kuvalehden maaliskuussa teettämässä ammattien arvostusta mittaavassa mielipidekyselyssä lääkärit veivät arvohierarkiassa peräti seitsemän ensimmäistä sijaa. Lääkärien keskuudessa tehdyissä tutkimuksissa on puolestaan selvitetty lääkärien käsityksiä siitä, miten eri tahot arvostavat lääkärien työtä. Nuoret lääkärit kokivat saavansa eniten arvostusta itseltään, läheisiltään ja potilailtaan, sen sijaan päätöksentekijöiltä saatu arvostus koettiin niukaksi.

Esko Kumpusalo

Fysioterapiapalaute - käytäntö vai suositus?

Fysioterapiapalaute on keskeinen väline, jolla potilaan hoidosta vastaava lääkäri saa tietoa kuntoutuksen edistymisestä tai siinä mahdollisesti esiintyvistä ongelmista. Kirjallinen palaute on lääkärille usein ainoa tapa saada tietoa potilaan hoidosta, koska suurin osa fysioterapiapalveluista annetaan yksityisissä hoitolaitoksissa. Keski-Suomessa tehdyssä seurantatutkimuksessa todettiin, että ainoastaan 22 %:sta fysioterapiassa käyneistä saapui palaute lähettävälle lääkärille. Fysioterapiapalautteen edellyttäminen ja laatiminen vaatii vielä lääkärien ja fysioterapeuttien yhteistyön kehittämistä.

Jari Ylinen, Ari Kukka, Tiina Telakivi, Arja Häkkinen

Ravitsemusterapeutin palveluja tarvitaan lisää

Oikea ravitsemus on halpa ja tehokas tapa edistää terveyttä ja hoitaa sairauksia. Pirkanmaalla tehdyn kyselyn mukaan lääkärit ja hoitajat haluavat panostaa ravitsemushoitoon. Tarvetta on runsaasti potilasohjauksessa ja henkilökunnan ravitsemuskoulutuksessa. Mutta tekijät puuttuvat, sillä terveyskeskuksissa ja aluesairaaloissa ei ole juuri tarjolla alan asiantuntijan eli ravitsemusterapeutin palveluja.

Heikki Oksa, Ulla Siljamäki-Ojansuu, Terttu Peltola, Eliina Haapa, Timo Koivula, Juha Kukkonen, Anja Parikka, Leena Pentti, Seppo Ojanen, Timo Saaristo, Kalevi Saloranta

Narrative Based Medicine

Cambridgen Cam-joella puttailtiin perinteitä kunnioittaen, kun runsaat 200 ihmistä kokoontui toiseen tieteiden väliseen konferenssiin Narrative Based Medicine: reseach, teaching and practise 3.-4. 9.2001. Narratiivi on suomeksi kertomus, joten olemme nyt tekemisissä kertomuksiin perustuvan lääketieteen kanssa.

Martina Torppa

Salakirjoituksen lyhyt historia

Kuka tahansa Internetin käyttäjä voi salakirjoittaa sähköpostinsa tavalla, jota voimakkaimmatkaan tietokoneet eivät pysty murtamaan. Tämä tosiasia ei miellytä hallituksia.

Erkki Karjalainen

Suomi-neidon kiinnostavat geenit

Suomalaisten alkuperä ja suomalaiset geenit herättävät aina suurta kiinnostusta myös maallikoissa eikä vain alan harvoissa asiantuntijoissa. Yksi harvoista, professori Reijo Norio, on koonnut pitkän työnsä tulokset monenlaisille lukijoille helposti aukeavaan kirjaan. Norion kokemus ja näkemys suomalaisten geeneistä välittyy kirjassa myös tekijänsä näköisesti: hän kertoo tarinaa, jonka juoni on tukevaa faktaa eikä fiktiota. Hänen kaltaisiaan tieteen esseistejä meillä on muutenkin liian harvassa, joten tämä kirja on mitä mainioin lahja jokaisen tutkijan maallikkosukulaisille ja ystäville. Ensin on kuitenkin hyvä lukea kirja itsekin, jotta sen kiinnostavasta sisällöstä osaa sitten keskustella.

Juha Kere

Tutkimus sotainvalideista, heidän huollostaan ja järjestöstään

FM Markku Honkasalon kirjoittama tutkimus ilmestyi viime vuonna Sotainvalidien Veljesliiton 60-vuotisen toiminnan juhlistamiseksi. Teos painottuu sosiaalipoliittiseen tarkasteluun sekä vammais- ja järjestöhistoriaan. Kirjoittaja luonnehtii tutkimuksensa aihetta suomalaisen sotainvalidin koskettavaksi menestystarinaksi.

Veli Matti Huittinen

Lääkärien eliniästä

Suomen Lääkärilehden numerossa 24/2001 esitettiin tilastotietoa Suomen lääkärien eliniästä (1). Puutun sinänsä mielenkiintoisen artikkelin taulukkoon 1, joka pää- ja alaotsikkojen mukaan esittää mies- ja naislääkärien keskimääräistä elinikää eri tarkastelukausina viime vuosisadalla. Asiayhteydestä selviää kuitenkin, että kyse on itse asiassa tietyillä aikaväleillä kuolleiden lääkärien saavuttamasta keskieliniästä.

Matti Saarni