Lyhyesti: Kannattaako keliakiaseulonta?

Italialaiset tutkivat keliakiaa sairastavien nuorten ruokavaliota viiden vuoden kuluttua diagnosoinnista. Ne, joiden keliakia oli alun perin oireinen, noudattivat gluteenitonta ruokavaliota varsin hyvin: 15/22 ei koskaan syönyt gluteenia ja vain 1/22 söi sitä vähintään kerran viikossa. Jos taas tauti oli todettu seulontatutkimusten perusteella, puolet nuorista söi gluteenia päivittäin (5/22) tai vähintään viikoittain (5/22). Kaikki lapset olivat subjektiivisesti oireettomia. Seulonnalla diagnosoiduista 35 %:lta todettiin seerumista IgA-luokan endomysiumvasta-aineita, oireista diagnosoiduista ei kenelläkään. Jos tauti on oireeton, hoitomotivaatio vaikuttaa huonolta.

Per Ashorn

Täsmätietoa alkoholin suojavaikutuksista

Viime vuosien tutkimukset ovat selvittäneet, että etanoli vähentää sekä sepelvaltimotautia että kokonaiskuolleisuutta väestössä. On viitteitä siitä, että viini on parempi profylaksia kuin olut tai viina, mutta tutkimustietoa asiasta on niukasti. Kööpenhaminassa on useita vuosia seurattu ainakin kolmessa väestötutkimuksessa asukkaiden terveyttä.

Robert Paul

Lasten oireettomat sydänviat

Lasten sydänvikojen esiintyvyydestä vastasyntyneisyyskauden jälkeen ei ole ollut luotettavaa tietoa. Tätä aukkoa täytti hiljattain yhdysvaltalaistutkimus, johon otettiin satunnaistetusti mukaan 357 noin 13-vuotiasta lasta. Joukko kerättiin yli 10 000 lasta käsittävästä kohortista, joilta tutkittiin lapsuusiän insuliiniresistenssiä. Kaikki lapset olivat oireettomia, eikä keneltäkään todettu viitettä sydänviasta lastenlääkärin tutkimuksessa.

Per Ashorn

Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina

Hyvin tiedetään, että keuhkotoimintojen heikkeneminen on tärkeä kuolleisuuden ennustekijä, ja toisaalta, että tupakointi heikentää hengitysfunktioita. Sen sijaan tutkimustietoa ei paljonkaan ole siitä, mitä vaikutusta on tupakoinnin lopettamisella kuolleisuuteen pidemmällä aikavälillä ja suhteutettuna hengitystoimintojen tasoon. Tätä puutetta korjasivat nyt kotimaiset kollegamme tutkimalla 40-59-vuotiaita miehiä Ilomantsista, Pöytyältä ja Mellilästä. Kyse oli seitsemän maan tutkimukseen osallistuneista suomalaisista kohorteista vuosilta 1959-1989 (n = 1 582).

Hannu Puolijoki

Montelukasti ja Churg-Straussin oireyhtymä

Leukotrieenien estäjien (montelukasti, tsafirlukasti) ja Churg-Strauss-tyyppisen vaskuliitin yhteys on ollut viime vuosina vilkkaan mielipiteenvaihdon kohteena. Aihetta on sivuttu aiemminkin tällä palstalla.

Hannu Puolijoki

Lisää harkintaa makrolidien ensilinjan käyttöön Pneumokokkien resistenssi makrolideille lisääntymässä

Pneumokokkien herkkyys makrolideille on heikentynyt koko 1990-luvun ajan. Tämä voi vaarantaa mm. keuhkokuumeen hoitoa.

Mikstra-Työryhmä

Kääntyykö mikrobilääkkeiden käyttö taas nousuun?

Mikrobilääkkeet ovat suurista lääkeryhmistä ainoa, joiden käyttö on ollut viime vuosina laskusuunnassa. Aleneva käyttö on sopusoinnussa kansallisten ja kansainvälisten suositusten kanssa, joiden taustalla on huoli patogeenisten bakteerien resistenssin yleistymisestä. Vuoden 1999 aikana muutaman vuoden kestänyt aleneva kulutustrendi kuitenkin pysähtyi ja kääntyi jopa pieneen nousuun.

Timo Klaukka, Erkki Palva

Bakteerit, toksiinit ja sykliinit

Mikrobeille on tarjottu osuutta mm. sydän- ja verisuonitaudeissa, ulkuksessa, vatsasyövässä. Monen bakteerin patogeenisuuteen vaikuttavat niiden erittämät toksiinit. Nyt tiettyjen bakteerien toksiinit yhdistetään DNA-vaurioon ja solysyklin häiriintymiseen. Löytyykö tästä havainnosta myös yhteyksiä syöpiin?

All-in-one -monikammioravitsemuspussit - helpotusta kliinikon arkeen

Parenteraalisen ravitsemuksen käytännön toteuttaminen on yksinkertaistunut monikammioravitsemuspussien käyttöönoton myötä. On arvioitu, että nykyisin jopa 80 % parenteraalista ravitsemusta tarvitsevista potilaista voidaan hoitaa näillä perustuotteilla. Vaikka uutuudet helpottavatkin huomattavasti lääkärien ja muun hoitohenkilökunnan työtä, eivät ne kuitenkaan tee ravitsemushoidon perusperiaatteiden tuntemista hoitoon osallistuville tarpeettomaksi.

Juha Perttilä

Terveysmenoja, kansanterveyttä ja kansantaloutta

Onko iso aina kaunista? Onko enemmän aina parempaa? Suomi haluaisi olla isojen joukossa myös terveydenhuoltomenoilla mitattuna. Näin voi päätellä, kun seuraa huolestuneita puheenvuoroja Suomen terveydenhuoltomenojen tämänhetkisestä tasosta. On tunnettu tosiseikka, että Suomessa käytetään nykyisin terveydenhuoltoon suhteellisesti vähemmän rahaa kuin useimmissa muissa Euroopan maissa, Yhdysvalloista puhumattakaan. Ei kuitenkaan ole itsestään selvää, että terveydenhuoltomenojen tasolla ja niiden muutoksella olisi suoraviivainen yhteys palvelujen ja väestön terveyden tasoon, tai että menojen terveyspoliittista osumatarkkuutta voitaisiin vertailla erilaisten terveydenhuoltojärjestelmien kesken.

Jan Klavus