Epämuodostumat aiheena aknelääke isotretinoiinin rajoituksiin

Teratogeeniseksi tunnettu Rochen aknelääke isotretinoiini (Accutane, Roaccutan) aiheuttaa edelleen epämuodostumia Yhdysvalloissa monista varotoimenpiteistä huolimatta. Isotretinoiinihoidon aikana on tullut raskaaksi 1990-luvulla runsaat tuhat naista. Vastasyntyneillä todetuista epämuodostumista yleisimpiä ovat olleet kasvojen epämuotoisuus, sydämen ja kateenkorvan vauriot sekä korvien puuttuminen. Vaikka lapsi on syntynyt ulkonaisesti terveen näköisenä, saatetaan myöhemmin todeta diffuusi aivovaurio. Epämuodostumia tutkinut asiantuntija on todennut, että 60 %:ssa raskauksista lapsi syntyy elävänä, mutta epämuodostumia on 25-30 %:lla vastasyntyneistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Hematologisia haittoja reumalääke etanerseptista

Euroopan lääkearviointilaitos (The European Agency for the Evaluation of Medicinal Products, EMEA) sekä Ruotsin ja Norjan lääkevalvontaviranomaiset tiedottavat etanerseptin (Enbrel) käyttöön liittyneistä pansytopenioista (7 tapausta) ja aplastisista anemioista (3 tapausta). Viisi kymmenestä tapauksesta johti kuolemaan. Etanersepti on injektiovalmisteena markkinoilla kaikissa EU:n jäsenmaissa Suomi mukaan lukien. EMEA hyväksyi etanerseptin viime helmikuussa aktiivin reumatoidiartriitin hoitoon aikuispotilailla, joilla on saatu heikko hoitovaste muilla reumahoidoilla. Lääke on tarkoitettu myös juveniilin polyartriitin hoitoon 4-17 vuotiailla, joilla metotreksaatti ei tehoa tai on vasta-aiheinen. Yksityiskohtaisemmat varotoimenpiteet on luettavissa EMEA:n websivuilta: www.eudra.org/emea.html.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäri oikeudessa - asiantuntija vai todistaja

Kun raastuvanoikeudet ja kihlakunnanoikeudet joitain vuosia sitten muuttuivat käräjäoikeuksiksi, muuttui myös tuomioistuinten asioitten käsittelytapa. Aikaisemman kirjelmiin ja kirjallisiin lausuntoihin ja usein lykkäyksiin pitkittynyt prosessi muuttui yhteen pääkäsittelyyn tähtääväksi ja samalla pääasiassa suulliseksi. Myös hovioikeudet ovat siirtyneet suulliseen käsittelyyn. Lääkäri useimmiten selvisi aikaisemmin omasta osuudestaan lähettämällä kunnian ja omantunnon kautta vahvistetun lääkärinlausunnon oikeudelle. Edes oikeuslääkärit eivät joutuneet kuultaviksi kuin ani harvoin, pari kertaa vuodessa.

Kari Karkola

Selvitysmies Jouko Isolauri: Johtajuus on ansaittava

- Johtajan on aina lunastettava paikkansa. Sairaalan johtajan on käytävä pitkä tie arvostuksen saamiseksi. Lääkäri-johtajalta edellytetään ennen kaikkea näyttöä omalta erikoisalaltaan. Sen lisäksi on osattava antaa arvo sairaalan moniammatilliselle ammattitaidolle. Näin sanoo STM:n selvitysmiehenä työskentelevä Jouko Isolauri.

Ulla Järvi

Terveyskeskusten yöpäivystyksen järjestäminen Seinäjoen keskussairaalassa vuosina 1993-2000

Eri puolilla maatamme on ensiapu- ja päivystysjärjestelyjä muokattu väestön tarpeiden ja terveyspalvelujen kehityksen mukana. Seinäjoen seudun terveysyhtymän alueella käynnistyi jo 1990-alkupuolella kokeilu, jossa lähialueen terveyskeskusten yöpäivystys lopetettiin ja toiminta keskitettiin Seinäjoen keskussairaalaan. Järjestelmään on toisaalta oltu tyytyväisiä mm. saavutettujen säästöjen suhteen, mutta varsinkin erikoistuvat lääkärit ovat esittäneet kritiikkiä työmäärän lisääntymisen johdosta.

Hannu Puolijoki

Työterveyshuoltoon erikoistuvien määrä lisääntynyt ja koulutuksen sisältö kehittynyt - lisää suunnitelmallisuutta ja voimavaroja kaivataan

Työterveyshuoltoon on tällä hetkellä erikoistumassa kaksinkertainen määrä lääkäreitä verrattuna tilanteeseen 10 vuotta sitten. Erikoislääkärikoulutus on kehittynyt myös sisällöllisesti paljon huolimatta yliopistojen niukoista voimavaroista ja ajankäyttöongelmista käytännön koulutusyksiköissä. EVO-rahoitusta saa vajaa puolet työterveyshuollon koulutusyksiköistä. Keväällä 1999 tehdyn kyselyn mukaan tutkintouudistuksen edellyttämä henkilökohtainen opintosuunnitelma oli joka kolmannella erikoistuvalla lääkärillä ja henkilökohtainen ohjaaja 80 %:lla. Suurimmiksi kehittämistarpeiksi nousivat suunnitelmallisuus ja ohjaus.

Pirjo Manninen, Minna Karpansalo, Kaj Husman, Helena Taskinen, Gustav Wickström, Hannu Virokannas

Lääkkeeksi lisää kilpailua laboratoriomarkkinoille

Olemme Suomen Kuntaliitossa seuranneet Lääkärilehdessä käytyä keskustelua julkisten ja yksityisten laboratorioiden välisestä kilpailutilanteesta (SLL 34, 35 ja 39/2000). On hyvä, että tätä keskustelua käydään, sillä se luo pohjaa myös uusille näkemyksille. Haluamme liittyä keskusteluun ja tuoda esiin näkökohtia, joilla mielestämme saattaa olla yleisempääkin merkitystä.

Eero Linnakko

Rintarauhaskirurgia, yleiskirurgia ja gastroenterologia

Karl von Smitten, Tiina Jahkola, Erkki Nylamo ja Rauni Saaristo pohtivat tämän lehden pääkirjoituksessa (SLL 36/2000) rintarauhaskirurgian kohtaloa uusien erikoisalojen kentässä. Kirjoituksessa päädytään ehdottamaan joko rintarauhaskirurgian yksiköiden luomista yliopistosairaaloihin ja muuttamaan suureen keskussairaalaan, tai alueen sulauttamista vatsaelinkirurgiaan.

Juhani Kellosalo

Suonikohjukirurgia sairaaloissa lapsipuolen asemassa

On ilolla todettava, että vastuu laskimokirurgisesta hoidosta ja koulutuksesta on vihdoin siirtynyt verisuonikirurgien käsiin (SLL 36/2000). Surullisen kuuluisat uusintaleikkausten määrät ovat osoitus siitä, että suonikohjukirurgia on ollut sairaaloissamme liian kauan lapsipuolen asemassa. On varmasti nykytilassa oikein, että julkisten sairaaloiden vähäinen leikkauskapasiteetti ohjataan siitä eniten hyötyä saaviin, laskimosairauden komplikaatioista kärsiviin. Suurin hyöty niin yhteiskunnallisella kuin yksilöllisellä tasolla tulevaisuudessa saadaan kuitenkin, jos leikkaukset pystyttäisiin kohdistamaan niihin potilaisiin, joilla ei vielä ole päässyt kehittymään sekundaarista takaisinvirtausta säären ja reiden yhdyslaskimoihin.

Martti Raussi

Tiedemiesten innovatiivisuus ja julkaiseminen

Toimittaja Ulla Järvi oli tehnyt Lääkärilehteen (SLL 39/2000, s. 3900) uutissivujutun otsikolla Neljännes lääkkeistä käytössä 25 vuotta sitten. Jutussa siteerattiin professori Ilari Paakkaria, joka kuului sanoneen: Hullua tiedemiestä tarvitaan yhä uskomaan omaan visioonsa ja tekemään työtä, vaikkei muut enää uskoisikaan. Olen itse tuota ideologiaa jo parikymmentä vuotta toteuttanut tutkija.

Antti Hernesniemi