Radikaali kystektomia - turhaanko?

Elimen säästävän syövänhoidon on viime vuosina useissa syöpätyypeissä havaittu johtavan samanlaiseen elinaikaan, mutta parempaan elämän laatuun verrattuna elimen radikaaliin poistoon (rintasyöpä, kookkaat kurkunpäänsyövät, peräaukon syöpä ja raajojen sarkoomat). Seuraavaksi tähän listaan lisätään ehkä rakkokarsinooma.

Koliikkilapsi ja psykososiaalinen ympäristö

Osana laajaa suomalaista sosiaalilääketieteellistä tutkimusta on Turussa kerätty prospektiivisesti tietoja varsinaissuomalaisten perheiden ns. koliikkivauvoista ja heidän vanhemmistaan. 1 443 äidiltä ja 1 279 isältä kysyttiin raskauden 10. ja 28. viikolla sekä viikko ja kolme kuukautta lapsen syntymän jälkeen erilaisia parisuhteeseen, raskauden hyväksymiseen, terveyteen ja raskaudenaikaisiin oireisiin, itsekuvaan ja sosiodemografisiin muuttujiin liittyviä asioita. Kaikki naiset olivat ensisynnyttäjiä. Tavoitteena oli selvittää, missä määrin erilaiset psykososiaaliset muuttujat assosioituvat koliikkilasten ilmaantuvuuteen - ei näet ole lainkaan varmaa, että huutavat, rauhattomat pikkulapset häiriköivät juuri gastrointestinaalivian takia, vaan huutamisen syy voi olla muuallakin.

HI-virus voi siirtyä lapsesta toiseen kotioloissa

Yleisesti on katsottu, ettei tavanomainen kotielämä altista HI-viruksen siirtymiselle henkilöstä toiseen. Yhdysvaltalaiset tutkijat raportoivat kuitenkin viime joulukuussa tapauksen, jossa HI-virus siirtyi lapsesta toiseen kotioloissa.

Bruselloosi - maailman yleisin zoonoosi

Bruselloosin diagnostiikka on ollut ongelmallista pitkään, sillä Brucella-bakteerien viljely on varsin hankalaa. Uudet molekyylibiologiset ja immunologiset menetelmät tarjoavat kuitenkin ratkaisun tähänkin pulmaan. Diagnostiikan kehittyessä on myös taudin torjunnassa aktivoiduttu. WHO on käynnistänyt bruselloosin torjunta-ohjelman YK:n maatalousorganisaation FAO:n kanssa. Tavoitteena on hävittää bruselloosi maailmasta 15-20 vuodessa.

Liikahikoilun hoito

Käsien, jalkojen ja kainaloiden idiopaattinen liikahikoilu on yleinen ongelma. Sen hoidossa on tapahtunut edistystä viime aikoina.

Urpo Kiistala

HYKS siirtyi suoritepohjaiseen kuntalaskutukseen

Ensimmäisenä sairaalana Suomessa HYKS siirtyi vuoden alussa budjettirahoituksesta tulorahoitukseen. Jäsenkunnat eivät enää maksa HYKS:n menoja maksuosuuksina, vaan menot katetaan palveluista perittävillä, ennakkoon määrätyillä maksuilla. Kiinteähintainen laskutus koskee jäsenkuntia ja muita kuntia samalla lailla. Poikkeuksena ovat eräät erityisvelvoitteet, kuten varastointilain mukaiset velvoitteet, myrkytystietokeskuksen ylläpito ja alueellinen koulutus, joita varten kerätään jäsenmaksu suhteessa asukaslukuun.

Kunnat supistavat terveyspalveluja valikoiden

Lama ja valtionosuusuudistus eivät ajane kuntia tänä vuonna paniikinomaiseen terveyspalveluiden supistamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan neljännes kunnista säilyttää viimevuotisen palvelutasonsa, vajaa puolet tinkii tasosta punniten ja valikoiden. Noin kolmannes kunnista arvioi joutuvansa supistamaan kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluitaan.

Ehkäisykapselilla ja hormoniehkäisimellä paras kustannustehokkuus

Ehkäisykapseli ja hormoniehkäisin pärjäsivät parhaiten, kun eri ehkäisymenetelmien kustannustehokkuutta selvitettiin Suomessa ensimmäistä kertaa terveystaloustieteen keinoin. Tutkimuksen teki The Swedish Institute of Health Economics yhdessä Leiraksen kanssa.

Kansalaisvaltuuskunta ajaa Suomelle Tarton rauhan rajoja

Maassamme kerätään nimiä vetoomukseen, jolla pyritään saamaan aikaan viralliset neuvottelut Suomen itärajan siirtämiseksi vastaamaan Tarton rauhassa 1920 sovittuja rajoja. Adressi on tarkoitus luovuttaa tulevalle Tasavallan Presidentille.

Työkyvyttömyyseläkkeiden yleisyys ja kustannukset 35-64-vuotiailla vuosina 1972-1992

Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä lisääntyi nopeasti 1970-luvun alussa, aleni 1970-luvun puolivälistä 1980-luvun puoliväliin saakka ja kääntyi sen jälkeen voimakkaaseen nousuun. Sydän- ja verisuonisairauksista johtuneiden työkyvyttömyyseläkkeiden väestöosuus on pienentynyt vuodesta 1976 lähtien, mutta tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja mielenterveyden häiriöiden osuus on selvästi kasvanut. Vuotuiset laskennalliset tuotantomenetykset ovat kahdessakymmenessä vuodessa (1972-1992) vähentyneet sydän- ja verisuonitautien osalta 5,2:sta 4,3 miljardiin markkaan. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksista johtuvat menetykset ovat kasvaneet 3,2:sta 9,8:aan ja mielenterveyden häiriöistä johtuvat 4,4:stä 11 miljardiin markkaan.

Urpo Kiiskinen, Erkki Vartiainen, Pekka Puska Markku Pekurinen