Tunnistatko depression?

Depressio on yksi yleisimmistä psyykkisistä sairauksista. Hoitamattomana se aiheuttaa paljon tarpeetonta kärsimystä: ihmisen psykososiaalinen taso heikkenee, hänelle koituu taloudellisia menetyksiä, hän sairastuu ruumiillisesti ja kuihtuu, ja varsinkin vanhukset tarvitsevat usein laitoshoitoa depression vuoksi. Asiantuntijoiden mukaan valtaosa masennuksesta kärsivistä potilaista hoidetaan nykyisin väärin - tai heitä ei hoideta lainkaan. Suurin ongelma hoidossa on se, etteivät terveyskeskusten yleislääkärit tunnista depressiota, vaan lääkitsevät niitä oireita, joita potilas valittaa. Esimerkiksi unettomuutta ja väsymystä valittava potilas saa helposti unilääkereseptin ja näiden lääkkeiden käytöstä voi tulla jatkuva hoito ilman, että perussairaus välttämättä yhtään paranee.

Teuvo Koskinen

Röntgentutkimusten säteilyannokset ja kuvan laatu EY-suositusten mukaisiksi

Euroopan yhdentyminen on tuonut tarpeen röntgentutkimusten teknisestä vertailemisesta ja yhdenmukaistamisesta. Ensimmäiset EY-suositukset on tässä mielessä annettu. Vuoden 1992 alussa voimaan tuleva uusi säteilylaki edellyttää laadunvalvonnan järjestämistä lääketieteellisten röntgentutkimuslaitteiden ja -välineiden toimintakunnon varmistamiseksi ja ylläpitämiseksi. Potilaiden saamien säteilyannosten mittaukset ja kuvan laadun arviointi sekä vertailu EY-suosituksiin paljastavat, ovatko röntgentutkimuksista aiheutuvat säteilyannokset tarpeettoman suuret tai onko kuvan laatu tavanomaista huonompi.

Ritva Havukainen

Talvimasennuksen kirkasvalohoito

Talvisin toistuvan masennustilan, talvimasennuksen, oireet alkavat yleensä lokakuussa, voimistuvat muutamien viikkojen ajan ja hellittävät keväällä. Talvimasennuksen oireet ovat samankaltaisia kuin vakavan masennustilan oireet yleensäkin, mutta lisäksi potilaat esimerkiksi nukkuvat tavallista enemmän, ja heidän ruokahalunsa kasvaa. Talvimasennuksesta kärsiviä potilaita on alettu hoitaa kirkkaalla valolla. Sen depressiota lievittävää vaikutusmekanismia ei tunneta, mutta hoito on otettu käyttöön monissa maissa.

Timo Partonen

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito - lopullinen totuus

1970-luvulla selvisi, että eteisvärinään liittyy huomattava aivohalvauksen riski. Siitä pitäen on pohdittu kysymystä, mikä on eteisvärinäpotilaan paras antikoagulaatiohoito. Laaja Stroke Prevention in Atrial Fibrillation -tutkimus, joka alkoi vuonna 1987, on hakenut vastausta tähän. Tutkimuksen lopulliset tulokset on vastikään julkaistu.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Meflokiinin sivuvaikutukset malarian hoidossa

Meflokiini aiheuttaa vaikeita neurotoksisia oireita eri tutkimusten mukaan yhdelle 13 000-15 000 potilaasta, jotka ovat saaneet sitä malariaprofylaksina. Sen sijaan varsinaisessa malarian hoidossa sivuvaikutusriskit ovat selvästi yleisemmät. Erään aikaisemmin julkaistun saksalaisen tutkimuksen mukaan sivuvaikutuksia esiintyy jopa yhdellä 215 hoidetusta malariapotilaasta eli kuusikymmenkertaisesti.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Estrogeenilääkitys menopaussin jälkeen

Kun endogeeninen estrogeenintuotanto menopaussin mukana heikkenee, lisääntyy mm. koronaaritaudin ja osteoporoosin riski. Estrogeenihoito vähentää näiden tautien insidenssiä, mutta asia ei ole näin yksinkertainen. Korvaushoito lisää nimittäin kohdun limakalvon karsinooman ja mahdollisesti rintasyövän riskiä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Piilolasien keratiittiriski

Keratiitti on vaarallinen tila, sillä pahimmillaan se saattaa sumentaa sarveiskalvon ja aiheuttaa sokeuden. Piilolasien tiedetään lisäävän keratiittiriskiä, mutta riskin suuruudesta ei ole tutkittua tietoa. Tietämyksemme aukkoa on tässä suhteessa täyttänyt lontoolainen silmäklinikka, jossa seurattiin vuoden ajan keratiitin vuoksi hoitoon hakeutuneita potilaita.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Keliakian serologia ja HLA-geenit

Referoitavia töitä valitessamme olemme pitäneet tärkeimpänä kriteerinä artikkelien korkeaa tasoa ja tiedon käyttökelpoisuutta lääkäreille. Näiden artikkelien joukkoon on viime aikoina osunut erityisen paljon suomalaisia tutkimuksia. Huippu oli Lancetin marraskuun 30. päivän numero (1991), jonka neljästä alkuperäistyöstä oli kaksi Suomesta. Toivottavasti tämä kuvastaa suomalaisen lääketieteellisen tutkimuksen tason yleistä nousua. Parin vuosikymmenen takainen ajattelu, "julkaistaan vain siellä missä juttu menee ilman pulinoita helposti läpi", alkanee olla taakse jäänyttä aikaa. Tulosvastuullisen ajattelun pitää myös korostaa määrän asemesta enemmän laatua, eli esimerkiksi yhden Lancetin työn on periaatteessa oltava arvokkaampi kuin useamman muun työn yhteensä. Tämän tiedepoliittisen katsauksen jälkeen siirtykäämme aiheeseen eli kelia-kiaan.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Myyräkuumeen nopea serologinen diagnoosi

Hantaan-virukset ovat suomalaisille lääkäreille lähes jokapäiväinen tuttu virusryhmän nimen outoudesta huolimatta. Ryhmän jäsen, Puumala-virus, aiheuttaa nimittäin myyräkuumeen eli epideemisen nefriitin. Koska konventionaalinen pariseerumeista tehty serologinen tutkimus ei riittävän usein osoita vasta-aineissa muutosta diagnoosin perustaksi, on uudentyyppisten serologisten testien kehittämiselle tarvetta.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

A-streptokokkien herkkyysmääritykset keväällä 1992

-streptokokkien erytromysiiniresistenssin hälyttävän lisääntymisen takia on annettu suositus erytromysiinin käytön vähentämisestä (1). Koska resistenssitilanne voi vaihdella suuresti jopa naapurikunnissa (2), on hoidollisista syistä tarpeen kartoittaa A-streptokokkien resistenssitilanne paikkakuntakohtaisesti eri puolilla Suomea kevään 1992 aikana. A-streptokokkien erytromysiiniresistenssin levinneisyys voidaan selvittää lähettämällä kultakin paikkakunnalta 50-100 perättäistä positiivista A-streptokokkiviljelyä jatkotutkimuksiin herkkyysmääritystä varten.

Pentti Huovinen, Ylilääkäri, Dosentti Mikrobilääkelaboratorio, Kansanterveyslaitos, Pl 57, 20521 Turku Puh. 921-519255, Fax 921-519254