77113 osumaa

Kattava käsikirja rintarauhasen sairauksista

Tunnetut amerikkalaiset kirjoittajat, jotka edustavat kirurgian, sädehoidon, onkologian ja perustutkimuksen asiantuntemusta ovat laatineet yhdessä 65 muun tekijän kanssa rintarauhasen hoitoon keskittyvän käsikirjan. Kirjan ensimmäinen painos on ilmestynyt vuonna 1987. Syynä uuden painoksen laatimiseen näin nopeasti ovat olleet sekä uudet tutkimustulokset, että tarve täydentää kirjaa ongelmatapausten diagnostiikan ja hoidon osalta. Tällaisia viime vuosina kliinikkojen eteen tulleita ongelmatapauksia ovat: mammografiakuvissa todetut subkliiniset abnormaliteetit, lisääntyvät in situ -karsinoomat, hormonihoitojen mahdollisesti aiheuttama syöpäriski, säästävän leikkaushoidon jälkeiset residiivit, molekyylibiologian kehittyminen ja uudet onkologiset hoitomuodot. Kirjaan on myös lisätty jokaisen luvun jälkeen selkeä tiivistelmä oleellisimmasta sanomasta.

Toimittanut Timo Klaukka

Ajetaanko yksityissektoria alas?

Viime vuonna Suomen bruttokansantuote kääntyi jyrkkään laskuun ja samalla julkisen talouden tulopohja murentui. Valtiovarainministeriön tuoreen arvion mukaan valtiontalouden alijäämä voi kasvaa kuluvana vuonna jopa 40 miljardiin markkaan. Rahoitusvajeen kattaminen veroja korottamalla on poissuljettu, sillä jo nyt kokonaisveroaste on kansainvälisessä vertailussakin korkea ja lähivuosina Suomen verojärjestelmät joudutaan sopeuttamaan Euroopan yhteisön kanssa. Julkista eli valtion ja kuntien velkaa ei voida enää kasvattaa nykyiseltä tasoltaan, sillä velanhoitokulut uhkaavat riistäytyä hallitsemattomiksi. Kestävä talouden tasapaino voidaan saavuttaa vain tuottavuutta parantamalla ja julkisia menoja leikkaamalla.

Toimittanut Aarne Pasanen

20.4.1992 Sepelvaltimotaudin ennaltaehkäisyn keinot arvioitava uudelleen

Suomessa 1970-luvulla tehdyn ns. johtajatutkimuksen myöhäisseurannan tulokset ovat hämmentäneet perusteellisesti käsityksiä sepelvaltimotaudin ennaltaehkäisystä. Vaikka tunnettuja riskitekijöitä saatiin hoitoryhmässä merkittävästi vähennetyksi, sekä kokonaiskuolleisuus että kuolleisuus sydäntauteihin olivat merkittävästi suuremmat kuin verrokkiryhmässä. Kymmenen vuoden kuluttua, kun tutkimuksen aktiivivaihe oli päättynyt, hoitoryhmän potilaiden kokonaiskuolleisuus oli 1,5 kertaa ja sepelvaltimokuolleisuus 2,4 kertaa suurempi kuin vertailuryhmän potilaiden. Tutkijat itse eivät ole pystyneet antamaan luotettavaa selitystä odottamattomalle tulokselle. Kansainväliset asiantuntijat ovat olleet yhtä hämmentyneitä, sillä tutkimusasetelmasta tai tutkimuksen toteuttamistavasta ei ole löydetty virheitä, joiden perusteella tuloksia voisi pitää epäluotettavina. Pelkästä sattumastakaan ei voi olla kysymys. Muissa monitekijäisissä ehkäisykokeissa ei ole saatu samanlaista tulosta, mutta näyttö intervention hyödyistä on niissäkin jäänyt yllättävän vähäiseksi, joskin selviä poikkeuksiakin on (2). Edellä mainitun suomalaisen tutkimuksen ohella epävarmuutta sepelvaltimotaudin ehkäisyn periaatteista lisäävät tiedot seerumin kolesterolipitoisuuden pienentämiseen liittyvistä haitoista. Kolesterolipitoisuuden pienentäminen vähentää riskiä sairastua koronaaritautiin ja myös kuolleisuutta koronaaritautiin, mutta samalla mm. syövän ja väkivaltaisen kuoleman riski kasvavat. Nämä tulokset korostuvat erityisesti niissä tutkimuksissa, joissa on käytetty lääkehoitoa kolesterolipitoisuuden pienentämiseksi. Myös suomalaisessa monikeskustutkimuksessa, jossa lääkkeenä käytettiin gemfibrotsiilia, kuolleisuus koronaaritautiin on hoitoryhmässä pienempi kuin vertailuryhmässä, mutta kokonaiskuolleisuudessa ryhmillä ei ole merkittäviä eroja (3). British Medical Journalin pääkirjoituksessa professori Michael F. Oliver tulee pohdinnassaan siihen tulokseen, että käytettävissä olevien interventiotutkimusten tulosten perusteella koronaaritaudin ennaltaehkäisyn periaatteet vaativat uudelleenarviointia (4). Tupakoinnin lopettamisen hyödyt ovat kiistattomat, mutta muilta osin epävarmuus on kasvanut. Hän perustelee kantaansa em. suomalaisen johtajatutkimuksen tuloksilla ja pitää jopa epäeettisenä, mikäli sen tuloksia ei oteta huomioon uusia toimintalinjoja harkittaessa. Kolesterolipitoisuutta pienentävien lääkkeiden käytön hän rajoittaisi vain suuren riskin potilaiden hoitoon. Myös me suomalaiset käytännön työssä toimivat lääkärit olemme viime aikoina joutuneet yhä useammin vastaamaan potilaidemme kiusallisiin kysymyksiin seerumin kolesterolipitoisuutta pienentävien lääkkeiden turvallisuudesta ja todellisesta hyödystä. Käytettävissämme on ollut Suomen Sisätautilääkärien Yhdistyksen ja Suomen Kardiologisen Seuran työryhmän suositus vuodelta 1988 ja lisäksi vuodelta 1989 Suomen Akatemian konsensuskokouksen julkilausuma seerumin kolesterolipitoisuuden pienentämisen merkityksestä sepelvaltimotaudin ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Nämä suositukset edustavat varsin aktiivista toimintalinjaa kolesterolipitoisuuden pienentämiseksi ja johtaisivat käytännössä siihen, että lähes kaksi kolmasosaa Suomen työikäisestä väestöstä joutuisi hoidon kohteeksi. Nykyisin käytettävissä olevat tutkimustulokset eivät kiistattomasti tue annettuja suosituksia ainakaan niiden potilaiden osalta, joiden kolesterolipitoisuus on vain kohtuullisesti suurentunut. Tämä koskee erityisesti lääkehoidon käyttöä kolesterolipitoisuuden pienentämiseen. Perinnöllistä vaikeaa hyperkolesterolemiaa sairastavien osalta suositukset lienevät oikeaan osuneita. Suomalaisten alan asiantuntijoiden tulisi antaa uudet, tuoreisiin tutkimustuloksiin perustuvat ohjeet sepelvaltimotaudin ennaltaehkäisystä. On ilmeisesti aika pitää aiheesta uusi konsensuskokous. Käytännön lääkäri tarvitsee uuden arvion erityisesti siitä, mitkä veren kolesterolipitoisuudet ovat todella haitallisia ja mitkä ovat turvallisia keinoja kolesterolipitoisuuden pienentämiseksi eri väestöryhmissä.

Aarne Pasanen

20.4.1992 Principerna för profylax av koronarsjukdom bör omprövas

Resultaten av en sen uppföljning av den så kallade direktörsstudien som utfördes i Finland på 70-talet har skapat ansenlig förvirring med hänsyn till principerna för hur kranskärlssjukdom kan förebyggas. Trots att kända riskfaktorer avsevärt kunde reduceras i behandlings-gruppen, var såväl den sammantagna mortaliteten som dödligheten i hjärtsjukdomar signifikant större än i kontrollgruppen.

Aarne Pasanen

Sähköpostitaulut

Sähköpostin käyttö on laajentunut käsittämään liiton toimiston kokonaisuudessaan sekä suureen osaan liiton luottamusorganisaatiota. Kaikki liiton hallituksen, järjestövaliokunnan sekä edunvalvontavaliokunnan jäsenet sekä suuri osa myös muista järjestöaktiiveista on sähköpostin piirissä. Kokemuksia liiton nykyisestä taulurakenteesta on kerätty ja "taulutyöryhmä" on tehnyt ehdotuksen taulurakenteen muutoksiksi. Muutosten tavoitteena on selkiyttää rakennetta ja helpottaa FiMnetin piirissä olevien pääsyä liiton sähköpostitauluille.

Onko aika määritellä kolesterolin tavoitetasot uudestaan?

Suomessa hyperkolesterolemian raja-arvoksi on määritelty, lähinnä amerikkalaisiin tutkimuksiin nojautuen, kansainvälisesti katsoen kovin matala arvo, 5 mmol/1 (1). Suosituksen mukaan raja-arvo koskee iästä ja sukupuolesta riippumatta koko suomalaista aikuisväestöä. 76 % naisista ja miehistä 82 % ylittää arvon. Raja-arvon saavuttamiseksi suositetaan koko väestöön kohdistuvia kolesterolimittauksia sekä arvon ylittäville ravintomuutoksia ja lääkintää. Kolesterolilääkkeiden myynti on lähes kolmikymmenkertaistunut suosituksen antamista edeltäneestä vuodesta 1987 ja kuusinkertaistunut vuodesta 1988.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030