77113 osumaa

Likvorin vasta-ainemääritykset 1984-1990

Helsingin yliopiston virusopin laitoksella 1984-90 komplementin sitoutumistestillä tutkituista 3 643 likvorinäytteestä 284:ssä eli 7,8 %:ssa oli poikkeava löydös. Suurimmalla osalla potilaista oli enkefaliitti tai polyradikuliitti. Yleisin yksittäinen taudinaiheuttaja oli Herpes simplex -virus; tavallisia olivat myös varicella-zoster-, tuhkarokko-, ja influenssa A -virusvasta-aineet. Muita löydöksiä olivat vasta-aineet klamydian ryhmäantigeenille, sikotauti-, rota-, sytomegalo-, RS- ja enterovirusvasta-aineet. Samanaikaisen seeruminäytteen puuttuminen noin puolessa tapauksista heikentää vasta-ainelöydösten arviointia, mutta siitä huolimatta löydökset antavat laajan kuvan keskushermostoinfektioiden aiheuttajista.

Marjaleena Koskiniemi Markus Färkkilä Matti Valtonen Eila Kohvakka Antti Vaheri Ja Työryhmä

Likvorin vasta-ainemääritykset uudistuvat

Keskushermostoinfektioiden virusetiologian selvittelyä parantaa vasta-ainemääritysten suorittaminen herkillä entsyymi-immunologisilla testeillä (EIA). Näin seulontatutkimuksen avulla on entistä parempi mahdollisuus löytää virusspesifisiä vasta-aineita likvorista. Likvorissa todettujen vasta-aineiden merkityksen arvioimiseksi täytyy tutkia samaan aikaan otettu seeruminäyte. Testi saattaa olla diagnostinen jo yhdestä seerumi-likvorinäyteparista, mutta uusi näyte 2-3 viikon kuluttua lisää huomattavasti diagnoosin varmuutta. Myöhäisnäyte kuukausien kuluttua saattaa olla tarpeen, koska joissakin tapauksissa tulehdusprosessi voi kroonistua. EIA-tekniikoihin perustuvat vasta-aineiden seulontatestit virusviljelyn rinnalla ovat oleellinen parannus keskushermostoinfektioiden alkuperän selvittelyyn.

Marjaleena Koskiniemi Carl-Henrik von Bonsdorff Antti Vaheri

Alaraaja-amputaation jälkeinen kuntoutus Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

Seinäjoen keskussairaalan kirurgian ja fysiatrian yksiköt sekä Härmän sairaalan fysiatrian yksikkö ovat sopineet tehtäväjaosta ja yhtenäisistä periaatteista alaraaja-amputaatiopotilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa. Proteesin sovitukset ja käytön harjoittelu on järjestetty muun kuntoutuksen yhteyteen keskussairaalan fysiatrian poliklinikkaan, jossa apuvälineteknikko käy viikoittain. Poliklinikka vastaa yhteistyössä muun avohoidon kanssa myös potilaan kuntoutumisen ja selviytymisen jälkiseurannasta. Ongelmien ilmaantuessa potilaat voivat ottaa yhteyttä suoraan poliklinikkaan, jonne heille tarvittaessa järjestetään nopeasti vastaanotto. Kuntoutumistulokset ovat 9 kuukauden - 1 vuoden 9 kuukauden seurannan perusteella suhteellisen hyvät. Potilaat säästyvät myös kalliilta ja rasittavilta matkoilta kauas proteesipajaan, kun proteesien sovitukset ja huolto ovat saatavissa alueen keskussairaalasta.

Jussi Korpi Reijo Syrjä Esa Mäkiniemi Ari Jaakkola Jussi Heikkilä

Munatorviraskauksiin liittyvät istukkahormonipitoisuudet

Seerumin istukkahormonipitoisuus vaihteli 181:llä munatorviraskauden vuoksi kirurgisesti hoidetulla potilaalla 25:stä 43 600 yksikköön. Puolella potilaista pitoisuus oli enintään 1 000 IU/l, ja enintään 5 000 IU/l se oli kolmella neljäsosalla. Munanjohdin oli revennyt keskimäärin kymmenesosassa tapauksista, joissa hCG-arvo ei ylittänyt 5 000 IU/l, kun taas potilaista joilla se oli ylitti tämän rajan, keskimäärin joka toisella oli munanjohtimen repeämä. Suureen pitoisuuteen liittyi myös merkitsevästi useammin runsasta vuotoa vatsaonteloon.

Juha Mäkinen Leena Anttila Kaisu Rantakokko Teija Kalajoki Kerttu Irjala

Stressi ja angina pectoris

Henkisen rasittumisen eli stressin arvellaan yleisesti laukaisevan angina pectoris -kohtauksen, koska sympaattinen hermosto aktivoituu - adrenaliini kun lisää sykettä, verenpainetta, sydänlihaksen supistuvuutta ja siten hapen tarvetta lihaksissa. Positroniemissiotomografialla on kuitenkin osoitettu, että stressi ja siihen liittyvä angina pecotis itse asiassa johtavat verenvirtauksen vähenemiseen, joten draamassa näyttelee koronaarisuonten vasomotoriikka jotain roolia.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

ASA vähentää kuolleisuutta paksusuolensyöpään

Tuoreet epidemiologiset tutkimukset ovat viitanneet siihen, että asetyylisalisyylihapon käyttö vähentää paksusuolensyövän esiintyvyyttä. Yhteys tuntuu merkilliseltä, mutta ainakin koe-eläimissä on todettu steroidittomien anti-inflammatoristen kipulääkkeiden kuten asetyylisalisyylihapon, sulindaakin, indometasiinin ja piroksikaamin vähentävän karsinogeenisuutta. Mammuttimainen epidemiologinen tutkimus Yhdysvaltain Atlantan osavaltiosta on tutkinut kolonkarsinoomakuolleisuuden ja ASA:n välistä yhteyttä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Kanasta penisilliiniä

Brittiläiset kollegat hoitivat Gatwickin lentokentän ensiavussa potilasta, joka oli saanut allergisen reaktion Teneriffalla. Edeltävän iltana kanaa sisältävän illallisen jälkeen potilas oli tuntenut kovaa kutinaa ja havainnut ihottuman vartalollaan. Seuraavana aamuna kasvot ja raajat olivat turvonneet ja potilaalle oli tullut nielemisvaikeuksia. Hän hakeutui välittömästi lääkärille Espanjassa. Lääkärille potilas kertoi saaneensa joskus samanlaisen reaktion penisilliinikuurin yhteydessä. Tähän espanjalainen lääkäri oli todennut, että Teneriffan kanat voivat sisältää penisilliiniä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030