77113 osumaa

Mikä beetasalpaaja katkokävelypotilaalle?

Hyvään praktiikkaan katsotaan kuuluvan, että beetasalpaajaa vältetään määräämästä katkokävelypotilaalle, sillä beetasalpaajien sanotaan heikentävän perifeeristä verenkiertoa. Kirjallisuudesta ei kuitenkaan löydy osoitusta siitä, että kardioselektiiviset beetasalpaajat olisivat haitaksi klaudikaatiopotilaille, sillä haitallisiksi on osoitettu ainoastaan pindololi ja labetaloli. Nifedipiinistä esitetään, että se vasodilatoivana lääkkeenä sopii klaudikaatiopotilaille, mutta toisaalta että vasodilaatio voi aiheuttaa verenkierron ohjautumista pois jo ennestään huonosti verta kierrättäviltä alueilta.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Sepelvaltimo-tukkeuman kahdet kasvot

Trombolyysi- eli liuotushoito on tehokas tapa rajoittaa akuutin sydäninfarktin kokoa, mutta yllättävää on, että instabiilissa angina pectoriksessa trombolyysi ei näytä olevan yhtä tehokas. Instabiilissa tilanteessa hepariini ja verihiutaleiden kokkaroitumista estävät aineet rajoittavat sydänlihasvauriota ja ehkäisevät myokardiumkatastrofin.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Miten brittilääkärit raportoivat infektiotauteja?

Meillä on totuttu siihen, että lääkärien ilmoitusvelvollisuuden varaan rakentuvat tilastot ovat arvoltaan kyseenalaisia. Samaa arvelee brittitutkija, joka selvitti lääkärien tietoja infektiotautien ilmoitusvelvollisuudesta. Vastanneista 132 lääkäristä 81 oli yleispraktikuksia ja 51 sairaaloiden lääkäreitä. Britanniassa ilmoitettavia tauteja ovat mm. kolera, bakteeri- ja virusmeningiitit, rutto, tuhkarokko, hinkuyskä, sikotauti ja vihurirokko.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Elämä pitkä, kuntoloma lyhyt: voidaanko laitoskuntoutuksen tuloksia mitata?

Kuntoutuslaitosten tuloksellisuuden arviointiin tarvittaisiin selkeitä mittareita, mutta nykyisellään niitä on tarjolla niukasti. Sopivien arviointimittarien laatimisen pohjaksi laitoskuntoutuksen tavoitteita on tarkennettava. Jotta kuntoutus olisi tuloksellista, tarvitaan nykyistä selkeämpää yhteistyötä laitosten ja muiden kuntoutukseen osallistuvien tahojen kesken.

Pirjo Latikka Esa-Pekka Takala

HIV-epidemian torjunta Suomessa

Suomessa HIV-tartuntatilanne on pysynyt vakaana eivätkä pessimistiset ennustukset epidemian laajenemisesta näytä toteutuvan. Uhka ei kuitenkaan millään muotoa ole häviämässä, vaan valistusta turvallisista seksitavoista tarvitaan jatkuvasti. HIV-epidemian torjunnan onnistumiseen on Suomessa vieläkin varsin hyvät mahdollisuudet, mutta tartunnan yleistyminen muissa maissa voi muuttaa tilannetta, koska edelleenkin merkittävä osa suomalaisten tartunnoista on saatu muualla.

Pauli Leinikki

Uusien lakien aikaa

Vuonna 1938 oli tullut kuluneeksi kuusi vuotta siitä kun Lääkäriliiton spesialistilautakunta alkoi myöntää erikoislääkärin oikeuksia. Tarkastelussaan Arvo Vesa toteaa, että kyseisenä aikana oli erikoislääkärien oikeuksia myönnetty 160 lääkärille yhdellätoista erikoisalalla. Eniten myönnettiin erikoisoikeuksia keuhkosairauksissa, 37, seuraavaksi kirurgiassa, 33, ja sisätaudeissa, 27. Keuhkosairauksien ykkössija johtui paitsi tuberkuloosin yleisyydestä myös siitä, että erikoispalvelua ei vaadittu suorittamaan yliopistosairaalassa vaan tuberkuloosisairaaloissa ja -parantoloissa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030