Myotoninen dystrofia - tautinen tarina

Octopuksen aiheena on tällä kertaa perinnöllinen, lähinnä lihaksistoon kohdistuva sairaus, myotoninen dystrofia. Aihevalinta tapahtui kahdesta syystä: toinen syy on puhtaasti tieteellinen ja se toinen - on myöskin tieteellinen, joskin siinä on inhimillinen, raadollinen tekijä mukana.

Pitääkö meningeoomat ilmoittaa syöpärekisteriin?

Syöpärekisterin tietojen tarkistusten yhteydessä on viime aikoina tullut toistuvasti esille käsitys, jonka mukaan hyvänlaatuiset keskushermostokasvaimet eivät olisi rekisteriin ilmoitettavia tauteja. Näitä kasvaimia ovat esimerkiksi valtaosa meningeoomista, akustikusneurinoomat, spinaaliset neurinoomat jne. Kuitenkin jo 1950-luvulta lähtien tällaiset kasvaimet ovat kuuluneet sairauksiin, jotka tulee ilmoittaa syöpärekisteriin. Tämä asia on ilmaistu aikanaan lääkintöhallituksen yleiskirjeessä (1218/1961), ja sama ohje on toistettu lääkintöhallituksen tuoreessa ohjekirjeessä (6/1990), jossa on yksityiskohtainen luettelo ilmoitettavista taudeista.

Lyly Teppo Syöpärekisterin Vastaava Lääkäri

Vaihtoehtolääkinnän valvonta

Suomen terveyspolitiikassa on omaksuttu liberaali suhtautuminen ei-lääketieteellisiin hoitomuotoihin. Lainsäädäntöä niiden käytöstä ei ole, mutta vahingollista puoskarointia pyritään valvomaan muun muassa luvatonta ammatinharjoittamista koskevien säännösten avulla. Terveydenhuollon viranomaiset ovat myös pyrkineet luomaan keskusteluyhteyksiä vaihtoehtolääkinnän ja terveydenhuollon edustajien välille.

Antti Marttila

Maailman vesivarat ja terveys

Puhtaan veden turvaaminen jokaiselle ihmiselle oli YK:n vuosikymmenen teema 1980-luvulla, mutta tulokset tuskin riittivät väestönkasvun tuoman lisätarpeen tyydyttämiseen. Maailman vesiongelma liittyy sekä veden määrään että sen laatuun. Kuivuus ja tulvat ovat luonnonkatastrofeja, joiden vaikutukset ulottuvat miljooniin ihmisiin. Monet sairaudet leviävät veden kautta, mutta myös veden kemiallinen saastuminen on teollistumisen myötä levinnyt yhä laajemmalle.

Päivi Kurttio

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittely

Tampereen perheneuvolassa on vuodesta 1988 lähtien toiminut työryhmä, jolle on keskitetty lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvien tapausten käsittely. Työryhmään on voinut ottaa yhteyttä puhelimitse jopa nimettömänä. Kaikki yhteydenotot eivät ole johtaneet asiakassuhteeseen, mutta silti seksuaalisesti hyväksikäytettyjä lapsia on tullut hoitoon yllättävän paljon, keskimäärin kymmenen vuodessa muutaman viime vuoden aikana. Tapausten selvittelyssä tarvitaan monipuolista yhteistyötä, ja kokemusten myötä työhön, joka aluksi tuntui psyykkisesti hyvin raskaalta, on kehittynyt taito.

Anna-Kaarina Roto Matti Riekkola Liisa Suhonen

Aloitteita äitiyshuollon kehittämiseksi

Vuosina 1936 ja -37 keskusteltiin lääkärijärjestöissä tiuhaan äitiyshuollon järjestelystä ja poliklinikkakysymyksestä.

Kunnallislääkärit vetoavat kuntiin omalääkärijärjestelmän laajentamiseksi

Vastikään tehdyt tarkistukset omalääkärien virkaehtosopimukseen merkitsevät, että järjestelmän piiriin voitaisiin tänä vuonna ottaa 500 uutta terveyskeskuslääkäriä, mutta laman kanssa kamppailevat kunnat eivät ole innostuneet uudistuksesta. Väestövastuujärjestelmään siirtyminen tuottaa kuitenkin kunnille selvää säästöä ja sen hyödyt korostuvat uudessa valtionosuusjärjestelmässä, todettiin Kunnallislääkärien johtokunnan 20.3. järjestämässä tiedotustilaisuudessa.

Marit Henriksson

Suomen Kirurgit: Lama supistaa leikkaustoimintaa

Viime vuosina leikkausjonoja on onnistuttu lyhentämään, mutta nykyinen taloudellinen tilanne uhkaa katkaista tämän myönteisen kehityksen, ilmenee Lääkäriliiton Suomen Kirurgit -alaosaston laatimasta selvityksestä. Tällä hetkellä julkisiin sairaaloihin leikkaukseen pääsyä odottaa 57 000 potilasta.

Opetusterveyskeskuksista asetus

Terveyskeskusten ja yliopistojen yhteistyötä lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksessa pyritään korostamaan muodostamalla opetusterveyskeskuksia. Asiaa koskeva kansanterveysasetuksen muutos annettiin 13.3. Asetus tulee voimaan huhtikuun alusta.

Lastenortopediaa talkootyönä Viroon

Lastenkirurgi Juhani Merikanto ja leikkaussalihoitaja Anne Lintukorpi antoivat ammattitaitonsa vapaaehtoisena naapuriapuna virolaisen lastensairaalan käyttöön. Liikuntavammaisen Aet-tytön leikkaus tehtiin Tallinnan Linnan lastenklinikalla tammikuussa. Vain kaikkein tärkeimmät instrumentit olivat lainassa Suomesta. ''Tietotaidon vienti Viroon on mielestäni järkevämpi ja halvempi tapa kuin tuoda yksittäisiä lapsia tänne Suomeen leikattaviksi'', Juhani Merikanto sanoo.