Lääkäreihin luotetaan, mutta ammattikuntaan kohdistuu myös kielteistä puhetta.

Lääkäriliitto on teettänyt analyysin lääkärien ja liiton medianäkyvyydestä. Sen toteutti mediaseurantaan erikoistunut yhtiö Retriever Suomi.

Taustalla on huoli maineesta.

– Kriittistä kirjoittelua on näyttänyt esiintyvän entistä enemmän. Halusimme ulkopuolisen arvion siitä, pitääkö vaikutelma paikkansa. Haluamme myös lisätä ymmärrystä siitä, mistä ilmiö johtuu, kertoo liiton viestintäjohtaja Lauri Korkeaoja .

Runsaasti näkyvyyttä

Analyysin mukaan lääkärit saivat runsaasti näkyvyyttä suomalaisessa mediassa kolmen vuoden tarkastelujaksolla 1.8.2022–31.7.2025. Lääkärit esiintyivät niin ajankohtaisista tapahtumista kertovissa uutisissa kuin terveysartikkeleissa ja henkilöhaastatteluissa.

– Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että lääkäreistä kirjoitetaan paljon, ja heidän sanomisillaan on painoarvoa. Lääkäreihin luotetaan henkilöinä, ja sävy jutuissa on useimmiten positiivinen, Korkeaoja sanoo.

– Professiona lääkäreitä kuitenkin leimataan usein ahneiksi ja laiskoiksi. Kun terveydenhuollossa on ongelmia, aletaan etsiä syyllisiä. Lääkärien maine on sidoksissa terveydenhuollon maineeseen.

Mediassa käsiteltiin usein lääkäripulaa, hoitoon pääsyn vaikeuksia ja kustannuksia. Esiin nousivat muun muassa sairaalaverkon uudistus ja yksityisten lääkärikäyntien Kela-korvaukset.

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon vastakkainasettelu syveni Kela-korvauksiin liittyvän keskustelun myötä. Uutisoinnissa lääkärit osittain rinnastettiin terveysalan yrityksiin uudistuksen taloudellisina hyötyjinä kansalaisten kustannuksella. Lisäksi vuokralääkärien palkkioista käytiin kiivasta keskustelua erityisesti pari vuotta sitten.

Lääkäriliittoa syytetään lääkärien korkeista palkoista ja koulutusmääriin vaikuttamisesta. Onko liiton edunvalvonta ollut liiankin onnistunutta?

– Tavallaan liitto on oman onnistumisensa vanki. Kerran syntynyt maine pysyy sitkeästi, Korkeaoja vastaa.

Valtaosa neutraalia

Julkisuudesta, jossa lääkäreitä käsitellään ammattikuntana, 66 prosenttia oli lääkärien kannalta neutraalia. Näistä artikkeleista valtaosa käsitteli terveydenhuoltojärjestelmän haasteita ilman että lääkäreitä esitettiin näihin vaikuttavana tekijänä.

Positiivista julkisuutta oli 23 prosenttia niistä artikkeleista, joissa lääkäreitä käsiteltiin ammattikuntana. Mainetta rapauttavaa, negatiivista uutisointia oli 11 prosenttia artikkeleista.

Lääkärien kannanotot yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisemiseksi sekä vastuunkanto eettisistä kysymyksistä toivat tyypillisesti positiivista näkyvyyttä. Sen sijaan artikkelit, joissa korostettiin lääkärien “jättipalkkoja” tai painotettiin lääkärien omaa vastuuta lääkäripulan aiheuttajana, vaikuttivat negatiivisesti mielikuviin.

Hyvän lähettiläitä

Sosiaalisen median aineistossa olivat mukana Facebook, X, Instagram, blogit ja keskustelupalstat aikavälillä 1.8.2024–1.7.2025.

Sitouttavinta sisältöä tuottivat poliitikot ja lääkärivaikuttajat. Lääkärivaikuttajien alusta on erityisesti Instagram.

– Lääkäri-influensserien merkitys on kasvanut. He tuottavat mielenkiintoista, tutkittuun tietoon perustuvaa sisältöä ja kulkevat vastavirtaan totuudenvastaisessa somemaailmassa. He ovat hyvän lähettiläitä, Korkeaoja kiittelee.

X:ssä ja keskustelupalstoilla käytiin kriittisempää keskustelua lääkäreitä kohtaan kuin Instagramissa.

Paljon keskustelua käytiin muun muassa lääkäreiden tekemästä osa-aikatyöstä. Merkittävin piikki keskusteluissa syntyi, kun pääministeri Orpo ehdotti pääministerin haastattelutunnilla veroalea ratkaisuksi lääkärien motivoimiseksi kokoaikatöihin. Lääkärit itse viestivät, että osa-aikatyö ei liity niinkään palkkaan, vaan se on selviytymiskeino ylivoimaisen työkuorman edessä.

Mitä tarvitaan?

Retrieverin johtopäätös analyysin perusteella on, että lääkäreihin luotetaan, ja heitä kuunnellaan. Toisaalta ammattikunnan mainetta rapauttaa etenkin näkemys lääkärien kovista palkoista.

– Liiton pitää kertoa entistä enemmän lääkärin arjesta muistaen potilasnäkökulman. Puhumme liian usein pelkistä rakenteista sitomatta sitä terveydenhuollon arkipäivään, Korkeaoja sanoo.

– Seuraavien vuosien aikana hyvinvointialueilla käydään monia yt-neuvotteluja. Myös alueellista näkyvyyttä on lisättävä.

Lue lisää: Miksi lääkäreitä leimataan?