33 vuotta saman väestön omalääkärinä
Riitta Siiskonen tuntee potilaansa jo monessa sukupolvessa. Hän on tehnyt lähes koko työuransa pienellä Ruutanan terveysasemalla.
Kun potilas tulee yleislääketieteen erikoislääkäri Riitta Siiskosen vastaanotolle, hän on todennäköisesti tuttu jo vuosien takaa.
Siiskonen on työskennellyt Kangasalla Ruutanan terveysasemalla saman väestön omalääkärinä vuodesta 1991.
– Onhan se aika hienoa. Tunnen ihmiset, he tuntevat minut, sukupolvesta toiseen. On helppoa ja luontevaa jatkaa siitä, mihin viime kerralla jäätiin, hän kuvailee.
Kun lääkäri ja potilas tuntevat toisensa, se parantaa hoidon jatkuvuutta. Potilaan tilannetta on helpompi ratkoa kokonaisvaltaisesti, kun asioita ei tarvitse aina aloittaa alusta.
Omalääkärimallista puhutaan nyt paljon, ja sitä tarjotaan vastaukseksi perusterveydenhuollon ongelmiin. Onko se sitä?
– Kyllä se mielestäni on. Se ei ole ainoa vastaus tietenkään, mutta kun perusterveydenhuolto toimii, silloin toimii kaikki muukin. Jos tämän työn tekee hyvin, se auttaa erikoissairaanhoitoa ja vähentää tunkua päivystyksiin.
Resurssit tulee turvata
Siiskonen uskoo, että työ omalääkärinä voisi houkutella ja sitouttaa myös nuoria lääkäreitä terveyskeskuksiin. Pelkkä omalääkärimalli ei riitä, jos sen lisäksi ei huolehdita riittävistä resursseista.
– Väestöt eivät saa olla liian isoja, jotta lääkärit eivät uuvu ja heillä on aikaa tehdä työnsä hyvin. Jos meille siirretään uusia tehtäviä erikoissairaanhoidosta, niiden hoitamiseen tulee varata resursseja.
Viimeaikaista sote-keskustelua Siiskonen sanoo seuranneensa hämmentyneenä. Muutoksia tulee nyt niin paljon, että työntekijöiden on vaikea pysyä perässä.
– Me työntekijät emme oikein tiedä, mitä tapahtuu. Olo on välillä aika kaoottinen, kun joka asiasta joutuu pohtimaan, onko tästä jokin uusi toimintaohje.
Siiskosen mielestä terveydenhuollossa ei pitäisi mitata vastaanottokäyntejä tai vastattuja puheluita vaan hoidon tuloksia.
Hän lainaa asiantuntija Hermanni Hyytiälän esittämää ajatusta häiriökysynnästä: asiakas tulee hakemaan apua yhä uudelleen, jos hän saa väärää palvelua, ei lainkaan palvelua tai ainoastaan osittain sitä palvelua, jota hän tarvitsee.
– Häiriökysynnän vaara on todella iso, jos satsaamme vain siihen, että potilaat saavat äkkiä yhteyden ja pääsevät äkkiä hoitoon. Sen sijaan meidän pitäisi pyrkiä siihen, että potilas olisi oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja saisi oikeaa hoitoa.
Innostusta ja työn iloa
Riitta Siiskonen on tehnyt lähes koko työuransa pienellä Ruutanan terveysasemalla. Aluksi hän oli täällä ainoa lääkäri, nykyisin yksi kolmesta lääkäristä.
Hyvinvointialueen säästöpaineiden vuoksi lähiterveysasemia karsitaan ja myös Ruutanan terveysaseman tulevaisuus on epävarma. Siiskonen toivoo, että hyvinvointialueen päättäjät ymmärtäisivät, mistä palikoista laadukas toiminta rakentuu.
– Moniammatillisuus on täällä työn jokapäiväistä ydintä. Juttelemme ja jaamme asioita joka päivä. On ollut todella hienoa tehdä ura tällaisella pikkuasemalla.
Tänä vuonna Siiskosella olisi mahdollisuus jäädä eläkkeelle – mutta potilastyötä hän ei malttaisi vielä jättää. Hän suunnitteleekin jatkavansa töitä osa-aikaisesti.
Toisinaan joku kysyy, mikä on saanut Siiskosen viihtymään samassa työpaikassa niin pitkään. Hän myöntää miettineensä sitä itsekin.
– Kyllä se on juuri hyvä henki, yhteen hiileen puhaltaminen, innostus ja työn ilo. Vaikka välillä väsyttää tai ratkottavat asiat ovat solmuisia, on aina mukava tulla töihin.
