Luottamusmiehet eivät innostu suoritepalkasta Peruspalkka ja työaika ydinasiat tällä kierroksella

Veistäkin soviteltiin Lääkäriliiton neuvotteluorganisaation kurkulle, kun liiton luottamusmiehet puntaroivat edessä olevia sopimusneuvotteluja. Kunnollinen korotus peruspalkkaan ja työaikalakiin liittyvät kysymykset kuntoon, kuului tiivistetty ohje tälle sopimuskierrokselle. Suoritepalkkauksen osa luottamusmiehistä olisi sen sijaan valmis unohtamaan joko iäksi tai ainakin tällä kierroksella. Lakkovalmius on kova ja tilanne muistuttaa aikaa ennen 80-luvun lääkärilakkoa: lakossa purkautuivat silloinkin vuosikausien korotuspaineet.

- Tavallisen rivijäsenen kannalta katsottuna tilanne on aika yksiselitteinen: Jos me ensi keväänä allekirjoitamme sopimuksen, jolla saadaan yleinen tupo, kolme prosenttia, niin Lääkäriliitto on lammasjärjestö. Liitto toimii veitsi kurkulla suhteessa omaan jäsenistöönsä, ilmoitti apulaisylilääkäri Vesa Kataja KYS:stä.

- Hallituksen on oltava jämäkkä ja seistävä asetettujen tavoitteiden takana. Livetä ei saa.

Katajan mielestä on ilmeistä, että liitto on menossa lakkoon:

- Asetettujen tavoitteiden takana seisominen merkitsee käytännössä lakkoon menemistä.

Koko kierroksen keskeisimpänä asiana Kataja pitää sairaalalääkärien perustyöajan palkan nostamista.

- Peruspalkka 37 tunnin työstä on liian pieni. Palkkoja on korotettava niin, että toimeen tulee perustyöajan palkalla sen sijaan, että tarvitaan lisäksi päivystämistä.

Vesa Katajan mielestä suoritepalkkauksesta on syntynyt mielikuva näiden neuvottelujen keskeisenä elementtinä ja viisastenkivenä, jolla kaikki ongelmat ratkaistaan.

- En ole siitä kovinkaan innostunut, koska on erittäin vaikeaa luoda systeemi, joka kohtelisi tasapuolisesti kaikkia erikoisaloja sairaalassa. Jos suoritepalkkaukseen halutaan siirtyä, sitä pitää vielä kehitellä pitkään. Tälle kierrokselle sellainen järjestelmä ei ennätä mukaan, sanoo Kataja. Hän on itse vetänyt Stakesin työryhmää, joka on luonut onkologiaan oman toimenpideluokituksen.

"Suoritteet vähenemässä"

Suoritepalkkauksen vastustajaksi ilmoittautui myös erikoislääkäri ja Vaasan sairaanhoitopiirin pääluottamusmies Inger Karumo. Hänen mielestään järjestelmä olisi pitänyt luoda jo vuosia sitten, jos sellainen on haluttu.

- Kuvitelma, jonka mukaan palkka kasvaa toimenpiteitä lisäämällä, on utopiaa. Suoritteet ovat jo alkaneet vähetä tänä vuonna. Niissä ei enää ole puristamisen varaa. Enempää ei yksinkertaisesti jakseta, hän toteaa.

Karumo sanoo sairaaloita ruutitynnyreiksi ja pitää lakkoa aivan mahdollisena. Tilanne on hyvin samankaltainen kuin vuoden 1984 lakkoa edeltävänä aikana: paine on muutaman viime vuoden aikana kasvanut kentällä yhä suuremmaksi, ja enää tarvitaan lähtökäsky. Viime syksyn työaikalakikiistan ansiosta lääkärit ovat realistisia nähtyään, mihin KT on ajamassa työaikakysymystä.

- Nyt haetaan kahta asiaa: työaikalain mukaista ratkaisua ja selvää korotusta peruspalkkaan. Minimiin ei tyydytä, Karumo sanoo.

Hänen mukaansa työaikaratkaisu koskettaa eniten nuorempia lääkäreitä ja erikoislääkärikunta on enemmän liikkeellä perusansiotasonsa puolesta.

Inger Karumo olisi valmis ottamaan peruspalkan osana uudelleen käyttöön esimerkiksi vuoden 1984 lakon jälkeen tulleet tieto-, taito- ja vastuulisät, joista sairaaloissa luovuttiin 80-luvun lopussa.

"Liitto olemme me"

- Karjunnaksi menee, jos nyt ote lipsuu: jos työaikakysymyksestä ei saada tyydyttävää rakaisua ja erikoislääkärien miinuslinja jatkuu, Karumo evästää Lääkäriliiton johtoa. Liiton hallituksen hän odottaa tekevän päätöksiä, jotka perustuvat jäsenistön mielipiteisiin, siihen, mitä kentältä kuuluu.

- Ratkaisuja ei pidä pakkosyöttää. Ja ennen kaikkea niitä päätöksiä pitää pystyä tekemään. Liiton rivijäsenten taas on aika lopettaa "mäkätys", että liiton pitäisi tehdä jotain. Liitto olemme me, Karumo heittää.

Päivystyksiin kunnon korvaukset

Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin pääluottamusmies, osastonlääkäri Kaisu Antila luettelee tämän neuvottelukierroksen tärkeimmiksi tavoitteiksi erikoislääkärien peruspalkan nostamisen, työaikalain oikeudenmukaisen toteutumisen ja päivystystyön arvon säilyttämisen.

- Peruspalkkaa olisi yksinkertaisinta nostaa aivan sellaisenaan. Osastonlääkärin peruspalkan pitäisi alkaa kakkosella, Kaisu Antila sanoo.

Antila ei vastusta suoritepalkkausta, mutta ihmettelee, ehditäänkö järjestelmää tehdä valmiiksi ennen neuvotteluja.

- Lastenlääkärien alayhdistys katsoo, että suoritteita on vaikea arvioida varsinkin konservatiivisilla aloilla. Voihan olla, että suoritepalkkaukseen on mentävä, mutta vasta sitten, kun valmiina on hyvä ja oikeudenmukainen järjestelmä. Jos haluttua palkankorotusta ei muuten saada, niin mennään sitten suoritepalkkaukseen. Järjestelmän olisi kuitenkin oltava niin yksinkertainen, ettei suoritteita laskemaan tarvitse palkata lisää henkilökuntaa, Antila heittää.

Hän korostaa myös päivystyskorvausten korjaamista työaikalain mukaisiksi.

- Aktiivipäivystys on korvattu kohtuullisesti, mutta muu sairaalapäivystys ja varallaolo korvataan varsin huonosti. Niistä on saatava työaikalain mukainen korvaus, joka on tuntuva.

Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä ollaan Antilan mukaan valmiita tiukkiin järjestötoimiin.

- Nyt on liiton pysyttävä tiukkana. Tavoitteet on asetettu ja niiden puolesta on oltava kaikki pelissä.

Vastapuolen tuttu taktiikka

Hyvinkään sairaanhoitoalueen pääluottamusmies Lauri Saari pitää Lääkäriliiton neuvottelujen tulevaisuutta synkkänä.

- Vastapuoli tuntuu ajattelevan, ettei meidän kanssamme tarvitsekaan neuvotella. Samaa taktiikkaa on noudatettu ennenkin: neuvotteluihin on suostuttu vasta viime hetkellä, tuotu kaikki valmiina pöytään ja katsottu, kelpaako vai ei. Toivottavasti Lääkäriliiton kentän aktivoituminen herättää vastapuolen huomaamaan, että tässä on tosi kyseessä, eikä tavanomainen työmarkkinauho, hän sanoo.

Saarta kismittää lääkärien partiopoikamaisuus neuvotteluissa.

- Lääkäriliitolta puuttuu se täydellisen ammattimainen ote, joka näkyy muun muassa SAK-laisten järjestöjen toiminnassa, hän sanoo, vaikka myöntää järjestöjen olevan erilaiset lähtökohdiltaankin. Partiopoikamaisuus ilmenee hänen mielestään epäselvien ja tulkinnanvaraisten sopimusten allekirjoittamisena.

Tämän kierroksen vaarana Saari pitää neuvottelujen takertumista työaikalakia koskeviin kiistoihin niin, että palkat unohtuvat:

- Sekin on vanha taktiikka: neuvottelut jumiutetaan johonkin kysymykseen niin tiukasti, että voimavarat tuhlataan taisteluun yhdessä bunkkerissa ja muut jäävät hoitamatta.

Saari haluaisikin rakentaa neuvotteluihin todella tiiviin paketin keskeisistä asioista, jotka täytyy ehdottomasti saada läpi tällä kierroksella. Paketissa ovat peruspalkan nosto ja työaikalakiin liittyvät kysymykset, eli perustyöajan sijoittelu ja päivystysjärjestelmä. Suoritepalkkaukseen pitäisi varata tässä sopimuksessa tietty rahasumma, ja suoritepalkkauksen mallia laatimaan voidaan perustaa työryhmä, jolla on tiukka aikataulu takarajoineen. Jos mallia ei synny, suoritepalkkaukseen varattu raha jaetaan muuten. Saaren mielestä on selvää, ettei neuvottelupöytään ehditä valmiin mallin kanssa.