Akava vaatii prosentuaalisia palkankorotuksia

Akava edellyttää, että seuraavassa tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa korkeasti koulutetut ammattiryhmät saavat vähintään yhtä suuren prosentuaalisen nettopalkkojen korotuksen kuin muut palkansaajat. Veronalennukset on suunnattava myös ylempiin tuloluokkiin siten, että rajaveroja alennetaan yhtä suurella prosenttiyksiköllä kaikissa tuloluokissa.

Akava ilmoittaa olevansa valmis tulopoliittisiin neuvotteluihin, joiden tavoitteena on saada aikaan koko työmarkkinakentän kattava, lokakuun 1999 loppuun jatkuva sopimus. Keskusjärjestö ei ole kuitenkaan tyytyväinen viime vuosien ja vuosikymmenten kokonaisratkaisuihin, joilla tuloa on siirretty koulutetuilta ammattiryhmiltä vähän koulutetuille.

OECD:n tekemän selvityksen mukaan julkiselle sektorille Suomessa on syntynyt palkkauksellinen kaksoisepätasapaino eli palkat ovat korkeammat vähän ammattitaitoa vaativissa tehtävissä ja alemmat korkeaa koulutusta vaativissa tehtävissä kuin talouden avoimella sektorilla. Myös kansainvälisesti katsoen akateemisten ammattien ansiotaso on Suomessa poikkeuksellisen huono. Epäkohtaan on saatava korjaus uuden tuloratkaisun myötä.

Akava vaatii tulevaan tuloratkaisuun merkittävää järjestelyvaraa alakohtaisten ongelmien ratkaisemista varten. Osa järjestelyvarasta tulee käyttää sopimusaloittain sovittavaan tieto-taito-vastuu -lisään, jonka perusteena on palkansaajan koulutus ja työtehtäviin liittyvä vastuu. Mikäli tulopoliittinen kokonaisratkaisu saadaan aikaan, tulee siihen sisällyttää ansiokehityslauseke, indeksiehto sekä neuvottelulauseke ennakoimattoman talouskehityksen varalle.

Akavan tupotavoitteisiin kuuluu myös yleisiä työelämän kehittämiseen liittyviä ratkaisuja, joilla halutaan parantaa palkansaajien työssäjaksamista ja kohentaa työllisyystilannetta. Tällaisia ovat esimerkiksi vuorotteluvapaajärjestelmän kehittäminen sekä sapattivapaajärjestelmän ja työaikapankin luominen. Tärkeänä pidetään myös ammattikohtaisten työaikajärjestelmien kehittämistä. Akavalaiset tekevät nykyisin selvästi pidempää työviikkoa kuin muut ammattiryhmät keskimäärin.

Lääkäriliitto ja tupo

Lääkäriliitossa pidetään tulopoliittisen sopimuksen syntymistä yleisesti julkisen sektorin edun mukaisena ja Akavan prosentuaaliset palkankorotustavoitteet sekä veronalennusvaatimukset vastaavat myös Lääkäriliiton näkemyksiä. Liitto on kuitenkin ilmoittanut Akavalle, että lääkärit tuskin voivat liittyä tulosopimukseen ainakaan nopealla aikataululla.

Lääkäriliitto ei aio sitoutua uuteen sopimukseen ennen kuin työaikalain soveltamisesta ja sairaalalääkärien pakkarakenneuudistuksesta on päästy lääkärikuntaa tyydyttävään ratkaisuun. Työaikalaki edellyttää sairaalalääkärien päivystysmäärien vähentämistä, jolloin päivystyskorvausten aleneminen on kompensoitava tuntuvalla peruspalkan korotuksella. Liitto ei hyväksy vuorotyötä, vaan säännöllinen työaika ja päivystysjärjestelmä on säilytettävä pääosin nykyisellään.

Nykyinen sopimus päättyy 31.1.98 ja Lääkäriliitossa varaudutaan täydellä teholla tulevalle neuvottelukierrokselle. Palkankorotus- ja työaikatavoitteiden muokkaaminen uudeksi virkaehtosopimukseksi jatkuu liiton edunvalvontavaliokunnassa ja myös alustavat neuvottelut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa on viimein aloitettu. Lähiviikot ja -kuukaudet osoittavat, onko näissä neuvotteluissa mahdollisuus päästä yksimielisyyteen liiton tavoittelemasta palkkarakenneuudistuksesta.