Paikallisosastojen johto pui neuvottelutilannetta
Paikallisosastojen puheenjohtajat ja tiedotusvastaavat olivat koolla Lääkäriliitossa 9.10.97 käsittelemässä tulevan neuvottelukierroksen tavoitteita ja järjestöllisiä tukitoimia. Palkkatavoitteiden todettiin muokkautuneen konkreettisempaan suuntaan ja liitossa valmisteltu hahmotelma uudeksi sairaalalääkärien sopimukseksi sai kokouksessa myönteistä palautetta. Myös neuvottelijoilla oli positiivista kerrottavaa: Neuvottelut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa on viimein saatu käyntiin ja niitä on käyty rakentavassa hengessä.
Lääkäriliiton neuvottelupäällikkö Matti Koivistoinen raportoi samana päivänä KT:n kanssa käydyistä neuvotteluista, joissa liiton tavoitteista oli keskusteltu avoimesti ja asiallisesti. Kuntatyönantajan asenteenmuutoksen arveltiin osaltaan johtuvan valtiovallan ja keskusjärjestöjen taholta tulevista tupopaineista. Lääkäriliitto on ilmoittanut, ettei se voi liittyä tulopoliittiseen sopimukseen ennenkuin lääkärien työajoista ja palkkarakenneuudistuksesta on päästy tyydyttävään ratkaisuun, ja työnantajapuolella näyttää nyt olevan vakavaa halua selvittää mahdollisuudet saada sopimus aikaan.
Lääkäriliitossa laadittu hahmotelma sairaalalääkärien uudeksi palkkarakenteeksi perustuu tehtäväkohtaiseen palkkaan, henkilökohtaiseen palkanosaan ja tulospalkkauselementteihin. Tulospalkkauselementteihin kuuluisivat mm. nykyisestä tuntuvasti korotetut todistus- ja lausuntopalkkiot, uudistettu erikoismaksuluokkajärjestelmä sekä suoritepalkkaus, jota koskeva kaikki erikoisalat kattava kokeilu on tavoitteena käynnistää seuraavalla sopimuskierroksella. Lisätyöjärjestelmä pyritään säilyttämään pääosin nykyisellään, mutta toimenpidenimikkeistöt ja niiden korvausperusteet tarkistetaan ajan tasalle.
Tuntuva tasokorotus tavoitteena
Paikallisosastojen puheenjohtajia puhutti erityisesti palkkarakenneuudistuksella tavoiteltavan palkankorotuksen taso. Liiton tavoitteena on tuntuva perustyöajan palkkojen nostaminen, joka kompensoi sekä työaikalain takia vähenevien päivystysten aiheuttamat tulonmenetykset että lääkärien pitkään jatkuneen heikon ansiokehityksen.
Palkkojen nousu pyritään turvaamaan mm. nostamalla nimikekohtaisen hinnoittelun ala- ja ylärajoja sekä muodostamalla hinnoitteluun pakolliset tehtävän edellyttämän pätevyyden mukaiset portaat. Tulosjohtajuudesta, opetusvelvollisuudesta ja muista tehtävään liittyvistä erityisvelvoitteista on maksettava ehdottomat prosentuaaliset lisät. Myös henkilökohtaisen palkanosan perusteet on tarkoitus sopia keskitetysti nykyistä sitovampina, kertoi apulaisneuvottelupäällikkö Mikko Kangas.
Apulaislääkärien ja opiskelijoiden mahdollisuudet neuvotella palkoista työnantajien kanssa ovat heikommat kuin erikoislääkärien ja siksi näille ryhmille tavoitellaan tasokorotusta kiinteään hinnoitteluun. Apulaislääkärien ammattitaidon karttuminen tulee palkita tuntuvilla määrävuosikorotuksilla.
Kokouksessa tähdennettiin, että palkkarakenneuudistuksen tulee tuoda kaikille lääkäriryhmille tuntuvat tasokorotukset, mutta myös mahdollisuuksia palkkahaitarin venyttämiseen ylöspäin on kehitettävä. Eräs mahdollisuus tämän tavoitteen toteuttamiseksi olisi ylilääkäri-, apulaisylilääkäri- ja osastonylilääkärinimikkeiden nykyistä laajamittaisempi käyttö samaan tapaan kuin Ruotsissa. Toisaalta on kehitettävä pakollisia pätevyyteen ja erityistehtäviin liittyviä palkankorotuselementtejä, jotta virkasopimuksessa mainitut lisät eivät jää käyttämättä kuten nykyisin.
Palkkarakenneuuudistuksen lähtökohtana on ollut lääkärien kokonaisansioiden painopisteen siirtäminen päivystyskorvauksista nykyistä enemmmän peruspalkkaan. Paikallisosastojen puheenjohtajien kokouksessa korostettiin myös päivystyskorvausten tason turvaamista ja vaadittiin, että raskaan ilta-, yö- ja viikonlopputyön korvausten on säilyttävä selvästi säännöllisen työajan palkkaa parempina.
