Lääkäriliiton tavoitteista neuvotellaan
Neuvottelut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa sairaalalääkärien palkkarakenneuudistuksesta saatiin viimein lokakuun alussa käyntiin ja neuvottelujen pohjana on Lääkäriliitossa laadittu hahmotelma sairaalalääkärien uudeksi virkaehtosopimukseksi. Lääkäriliiton tavoitteena on sairaalalääkärien peruspalkan tuntuva korotus ja palkkauksen painopisteen siirtäminen päivystyksestä perustyöaikaan. Seuraavassa esitellään liiton tavoitteleman sopimusmallin pääpiirteet. Samalla kun neuvottelut etenevät, jatketaan palkkatavoitteiden hiomista liiton hallituksessa ja edunvalvontavaliokunnassa.
Lääkäriliitto pyrkii nostamaan lääkärien perustyöajan palkkaa kehittämällä uusia pakollisia pätevyyteen, erityisvelvoitteisiin ja työn tuloksellisuuteen liittyviä lisiä. Liiton hahmottelemassa sopimusmallissa sairaalalääkärien perustyöajan ansioiden tulisi muodostua tehtäväkohtaisista, henkilökohtaisista ja tulospalkkaukseen liittyvistä osatekijöistä (ks. taulukko).
Tehtäväkohtainen palkka
Virkanimikkeisiin liittyvän tehtäväkohtaisen palkkahinnoittelun ala- ja ylärajoja tulee nostaa nykyisestään. Sairaalalääkärien urakehitysmahdollisuuksia tulee kehittää laajentamalla ylilääkäri-nimikkeiden käyttöä muiden Pohjoismaiden tapaan sekä ottamalla käyttöön uusia nimikkeitä kuten osastonylilääkäri. Mitä enemmän koulutusta tehtävä edellyttää, sitä korkeampaa peruspalkkaa siitä on maksettava.
Tehtävään liittyvistä erityisvelvoitteista, kuten tulosjohtajana toimimisesta, opetusvelvollisuudesta tai projektitehtävistä, tulee maksaa lisäpalkkio. Kaikkien pätevyyteen ja tehtäviin liittyvien elementtien tulee olla ehdottomia ja prosentuaalisia peruspalkkaa korottavia lisiä.
Erikoistuville lääkäreille, opiskelijoille ja amanuensseille liitto vaatii tuntuvaa tasokorotusta kiinteään hinnoitteluun. Apulaislääkärille tulee maksaa nykyistä korkeammat määrävuosikorotukset sekä lisä suoritetusta erikoislääkärin tutkinnosta.
Muut palkanlisät
Henkilökohtaisista palkanosista neuvoteltaisiin paikallisesti, mutta niiden perusteet ja vähimmäisvolyymi pyritään sopimaan nykyistä sitovammin. Liitto haluaa saada virkaehtosopimukseen määräykset, kuinka suurelle osalle sairaanhoitopiirin lääkäreistä näitä palkanosia on vähintään myönnettävä.
Henkilökohtaisen palkanosan perusteena voisivat olla esimerkiksi korkeampi pätevyys kuin virassa edellytetään, keskimääräistä parempi ammattitaito ja uusien teknologioiden käyttöönotto.
Tulospalkkioelementteihin kuuluvat todistus- ja lausuntopalkkiot, joihin liitto vaatii nyt tuntuvaa korotusta ja jotka tulee maksaa kaikille lääkäreille. Erityisesti pyritään nostamaan vaativista eläke- ja kuntoutuslausunnoista maksettavia korvauksia, mikä edellyttää muutosta myös asiakasmaksuasetukseen.
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa on neuvoteltu erikoismaksuluokkajärjestelmän muuttamisesta sopimuslääkärijärjestelmäksi, jolloin sen käyttö voitaisiin laajentaa kaikille erikoisaloille ja polikliiniseen toimintaan. Uudistuksen yhteydessä on tarkoitus nostaa eml-palkkioiden tasoa. Sopimuslääkärijärjestelmää koskevat neuvottelut ovat jo loppusuoralla ja sitä koskeva sopimus voidaan saada valmiiksi vielä tämän vuoden aikana.
Suoritepalkkausjärjestelmän osalta neuvottelut eivät ole edenneet liiton toivomalla tavalla ja siksi järjestelmän laajamittainen käyttöönotto seuraavan sopimuskauden alusta näyttää mahdottomalta. Liitto pyrkii kuitenkin saamaan tulevaan sopimukseen määrärahan suoritepalkkausta koskevan kokeilun käynnistämiseksi. Koska liitto tähtää kaikille erikoisaloille tasapuoliset ansiokehitysmahdollisuudet tarjoavaan järjestelmään, tulisi myös kokeilu toteuttaa eri erikoisalat kattavana.
Lisätyöjärjestelmä pyritään tulevassa sopimuksessa säilyttämään nykyisellään. Siihen liittyvää toimenpidenimikkeistöä on laajennettu yhteistyössä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa ottaen huomioon teknologian kehityksen aiheuttamat muutokset toimenpiteiden vaativuuteen ja kestoon. Samaa uudistettua toimenpideluetteloa on tarkoitus käyttää myös sopimuslääkärijärjestelmän pohjana.
Tulevissa neuvotteluissa pyritään ratkaisemaan lääkärikuntaa pitkään hiertänyt kysymys sairausajan palkasta. Liitto vaatii, että vuosiloman, sairausloman ja muun palkallisen virkavapauden ajan palkka määräytyy kokonaisansioiden mukaan.
Ei vuorotyöhön
Edellä esitellyt tehtäväkohtaiset, henkilökohtaiset ja tulospalkkauselementit ovat lisätyöjärjestelmää lukuunottamatta perustyöaikaa koskevia palkanosia. Päivystyskorvausjärjestelmä säilyisi pääpiirteiltään nykyisellään.
Liitto vaatii tasokorotusta vapaamuotoisen päivystyksen peruskorvauksiin ja esittää, että matkaan käytetty aika tulee lukea aktiivityöajaksi. Hallituksen ja valtuuskunnan vahvistamana yleistavoitteena on kuitenkin palkankorotusten painottaminen perustyöajan ansioihin, joten päivystyskorvauksiin ei olla muuten vaatimassa erityisiä korotuksia yli tuposopimuksen yleisen tason.
Lääkäriliitto edellyttää, että perustyöaika ja päivystysaika pysyvät tulevassa sopimuksessa pääosin nykyisellään. Vuorotyöhön siirtymistä ei Lääkäriliitto missään tapauksessa hyväksy. Liitto on toistuvasti tuonut esiin, että vuorotyö olisi sairaaloiden toiminnan kannalta mahdoton järjestelmä, joka johtaisi hoitavan lääkärin jatkuvaan vaihtumiseen, erikoislääkärikoulutuksen romuttumiseen ja satojen lääkärien vajaukseen. Lääkärien kannalta se merkitsisi ansiotason laskua ja vielä hankalampaa työsidonnaisuutta kuin päivystys. Tämän syksyn neuvotteluissa KT:n edustajat eivät olleet ainakaan toistaiseksi (lokakuun aikana) ottaneetkaan vuorotyötä esille.
