Perustelut palkkavaatimuksille vahvat
Lääkäriliitto on asettanut tämän neuvottelukierroksen tavoitteeksi tuntuvan tasokorotuksen saamisen lääkärien perustyöajan ansioihin. Jos joku vielä kysyy miksi, niin seuraavassa pieni katsaus muutamiin tärkeimpiin syihin.
Lääkärit - ja Suomen Gallupin mukaan myös suuri yleisö -ovat sitä mieltä, että lääkärien peruspalkka ei nykyisellään vastaa ammatin vaativuutta, vastuullisuutta ja koulutustasoa. Apulaislääkärin varsinainen palkka kokemuslisineen II kalleusluokassa on 9 997-12 695 mk ja erikoislääkärin 13 557-17 779 mk kuukaudessa. Liiton tänä vuonna Gallupilla teettämä tutkimus osoitti, että suomalaiset olisivat valmiit maksamaan lääkäreille useita tuhansia markkoja tätä korkeampia palkkoja. Kansalaisten mielestä sopiva peruspalkka apulaislääkärille olisi runsaat 14 800 mk ja valmiille kirurgille 21 500 mk kuukaudessa.
Palkankorotusvaatimuksia voidaan perustella myös sairaaloiden tehostuneella toiminnalla ja lääkärien kasvaneella työpanoksella. Laman aikana terveydenhuollon kustannuksia säästettiin, mutta suoritteet ja hoidettujen potilaiden määrä kasvoivat vuosi vuodelta. Esimerkiksi kaihileikkausten määrä nousi viime vuonna yli 21 prosentilla ja sepelvaltimon ohitusleikkausten määrä 12 prosentilla. Potilaiden hoitoaikojen lyhentyessä lääkärien työ muodostaa yhä suuremman osan sairaaloiden toiminnasta.
Kasvaneiden suoritteiden myötä lääkärit tuottavat yhä enemmän tuloja sairaaloille. Viime vuonna sairaanhoitopiiri saivat yhteensä yli 13 miljardia markkaa myyntituloja kunnilta. Lääkärien kokonaispalkkasumma oli noin kymmenen prosenttia saaduista myyntituloista.
Lääkärien työ tuo työnantajille myös EVO-rahaa, jota on tänä vuonna jaossa yhteensä 670 miljoonaa markkaa. Lääkärit tutkivat ja opettavat, ja sen tuloksena sairaaloille maksetaan tutkimuksista 80 000 markkaa julkaisupistettä kohden ja 6 000 markkaa kuukaudessa jokaisesta eurokoulutuksessa tai yliopistosairaalan ulkopuolisessa erikoistumiskoulutuksessa olevasta lääkäristä. Suoritetusta erikoislääkärintutkinnosta työnantaja saa 320 000 markan EVO-palkkion. Lääkäriliitto vaatii, että osa näistä varoista saataisiin kanavoiduksi esimerkiksi lääkärien opetusvelvollisuuslisään.
Palkkakuoppa syventynyt
Lääkärien palkkataso on tulopoliittisten sopimusten kaudella jäänyt yhä pahemmin jälkeen yleisestä ansiokehityksestä. Jo 1970-luvulla lääkärien palkat putosivat niin paljon alle yleisen ansiokehityksen, ettei kuoppaa saatu korjatuksi edes vuoden 1984 lakolla. Työtaistelun tuloksena saavutettu keskimäärin 2,5 palkkaluokan tasokorotus hupeni muutaman seuraavan sopimuskauden kuluessa palkankorotusten painottuessa palkkahaitarin alapäähän.
Sama solidaarinen linja on jatkunut tulosopimuksissa myös 90-luvulla. Keskitettyihin sopimuksiin liittyneet nais- ja matalapalkkaerät ovat laskeneet korkeimmin koulutettujen ammattiryhmien suhteellista ansiotasoa keskimäärin prosentilla sopimuskautta kohden. Nykyisin lääkärien perustyöajan palkat ovat jääneet jo runsaat kymmenen prosenttia jälkeen yleisestä ansiotasosta vuoteen 1984 verrattuna.
Palkkakehitys on käännettävä nousuun viimeistään nyt, kun työaikalaki asettaa katon lääkärien työsidonnaisuudelle ja leikkaa päivystyskorvauksia. Lääkäriliitto ei hyväksy sitä, että työaikalain toteuttaminen johtaisi kokonaisansioiden romahtamiseen, vaan päivystystulojen menetys on kompensoitava tuntuvalla perustyöajan palkan nousulla.
Palkkojen jatkuva alamäki on heikentänyt julkisen työnantajan mahdollisuuksia kilpailla lääkärityövoimasta. Yhä useampi lääkäri on huomannut pääsevänsä yksityissektorilla parempiin ansioihin vähemmällä työmäärällä, ilman vuorotyön uhkaa tai muita kunnalliseen työsuhteeseen liittyviä ongelmia. Myös pako ulkomaille on lisääntynyt. Muissa Pohjoismaissa on nyt runsaasti työtilaisuuksia auki ja palkkataso on selvästi suomalaista parempi.
Heikko palkkataso on tärkein syy monien sairaaloiden nykyisin potemaan lääkärivajaukseen. Virkoihin ja sijaisuuksiin ei tahdo löytyä tulijoita, mikä on vaikeuttanut myös työaikalain edellyttämää päivystystyön jakamista. Lääkärimäärä on suuren koulutusvolyymin johdosta kasvanut voimakkaasti vuosi vuodelta, mutta osaa ammattikunnasta eivät kuntasektorin työtilaisuudet nykyisellään houkuttele.
Jos ja kun lääkärien palkkarakenneuudistus saadaan toteutetuksi, nousee sairaalatyön arvostus varmasti ja lääkärityövoiman saanti helpottuu. Liiton tavoittelema palkkausmalli kannustaa myös lääkäreitä parantamaan ammattitaitoaan, kehittämään työnsä laatua ja tehoa sekä paneutumaan kaikkiin työhönsä liittyviin erityisvelvoitteisiin. Tällaiset lääkärit ovat potilaiden ja koko terveydenhuollon etu.
