Pääluottamusmies Bino Hæggström: Peruspalkka ja varallaolokorvaukset paremmiksi!

Tämän neuvottelukierroksen tärkeimmät tavoitteet ovat Uudenmaan sairaanhoitopiirin koordinoivan pääluottamusmiehen Bino Hæggströmin mielestä lääkärien peruspalkan korottaminen ja varallaolokorvausten saaminen työaikalain mukaisiksi. - Vastavalmistuneen lääketieteen lisensiaatin nykyinen jopa alle 10 000 markan jäävä kuukausipalkka ja erikoislääkärin noin 20 markan tuntikorvaus kotipäivystyksestä ovat naurettavan huonot. Kukaan tavallinen ihminen ei usko, että lääkärien palkka voi olla näin alhainen.

- Lääkärien palkkataso on kansallinen häpeä maalle, joka kuvaa itseään koulutusyhteiskunnaksi ja jossa päättäjät puhuvat koulutukseen panostamisesta. Miksi kannattaa käyttää yli 15 vuotta peruskoulun jälkeen opiskellakseen erikoislääkäriksi, kun samoihin palkkoihin pääsee paperiteollisuudessa kolmen kuukauden kurssin jälkeen, kysyy Hæggström.

Hän katsoo, että lääkärien peruspalkka pitäisi saada edes sille tasolle, jolla kansalaiset luulevat sen olevan. Lääkäriliitto teetti viime kesänä Suomen Gallupilla tutkimuksen, jossa kysyttiin tavallisten suomalaisten käsityksiä lääkärien perustyöajan palkasta. Kansalaiset uskovat lääkärien palkkojen olevan 3 000-8 000 markkaa nykyistä suurempia ja tällaisia palkkoja he pitäisivät myös lääkäreille sopivina.

Päivystyskorvauksia on viime vuosina kehitetty, mutta varallaolosta maksettavat korvaukset ovat jääneet heikoiksi. Vaikka Lääkäriliiton tavoitteiden painopiste tällä neuvottelukierroksella onkin peruspalkan nostamisessa, kuuluu myös vapaamuotoisen päivystyksen peruskorvausten tarkistaminen keskeisiin vaatimuksiin.

- Takapäivystyksen korvaukset on nostettava työaikalain mukaiselle tasolle. Työaikalain mukaan varallaolokorvausten on oltava vähintään puolet peruspalkasta. Kun tätä lain kohtaa noudatetaan muihin palkansaajiin, tulee sitä luonnollisesti soveltaa myös lääkäreihin.

Toinen lääkäreitä pitkään hiertänyt epäkohta sopimuksessa on Hæggströmin mielestä. lausuntopalkkioiden taso. Varsinkin laajojen ja aikaavievien, potilaan elämään ratkaisevasti vaikuttavien todistusten hintaa tulee nostaa tasolle, joka vastaa niiden vaatimaa työmäärää.

- Samalla pitää poistaa virkaehtosopimuksesta lauseke, jonka mukaan lääkärille ei makseta lausuntopalkkiota, jos sitä ei saada perityksi potilaalta. Ei lääkäri voi ruveta palkkiota suoraan potilaalta perimään eikä sairaaloissa riitä henkilökuntaa valvomaan, että potilas poistuu lausuntoineen kassan kautta.

Työaika ydinkysymys

Hæggström ennakoi työaikaratkaisun nousevan yhdeksi neuvottelujen ydinkysymyksistä. Hän korostaa, että uudesta työaikalaista huolimatta lääkärien perustyöaika ja päivystysjärjestelmä on säilytettävä nykyisellään. Tästä tavoitteesta ei saa neuvottelupöydässä lipsua, mutta toisaalta ei lääkärikuntaa saa panna maksamaan siitä, että vanhat ja hyväksi koetut työaikajärjestelmät säilytetään. Jos työnantaja yrittää pakottaa lääkärit vuorotyöhön, on se selvä "casus belli".

- Perustyöaika ja päivystäminen ovat kaksi erilaista toimintamuotoa, joista myös korvausten täytyy olla erilaiset. Päivystystä tehdään iltaisin, öisin ja viikonloppuisin, jolloin tutkimus- ja konsultaatiomahdollisuudet ovat vähäiset. Päivystystyö on lääketieteellisesti vaikeampaa ja vastuullisempaa, kun lääkäri joutuu yksin ottamaan kantaa siihen, mikä potilasta vaivaa ja miten häntä on hoidettava. Usein ratkaisut joudutaan tekemään kovassa kiireessä. Korostettakoon, että päivystys on myös kokeneille spesialisteille usein varsin raskasta.

Terveydenhuollon toiminnan kannalta vuorotyö olisi mahdoton ratkaisu. Lääkärit vaihtuisivat työvuoron mukaan, jolloin potilaan tilan seuranta vaikeutuisi eikä potilas-lääkärisuhdetta syntyisi. Virkoja jouduttaisiin perustamaan satamäärin lisää, mihin eivät riittäisi sairaanhoitopiirien rahat eikä käytettävissä oleva lääkärimäärä. Erikoistumiskoulutus kärsisi, kun kouluttavat ja koulutettavat lääkärit olisivat eri aikaan työssä.

Hæggström ei näe työaikalain asettavan ongelmia nykyisten työaikajärjestelyjen noudattamiselle, kunhan ylitöiden tasoittamisaika määritellään yhdeksi kalenterivuodeksi. Perustyöajan ylitykset voidaan kompensoida ottamalla vastaavasti vapaata, kun tasoittumisaika on riittävän pitkä. Päivystyksistä kertynyt ylityösaldo tasoittuu kalenterivuoden aikana esimerkiksi aktiivivapaita pitämällä.

- Suomessa ollaan niin innostuneita EU:n jäsenyydestä, että viranomaisemme haluavat tulkita direktiivejä tsaristisemmin kuin tsaari itse. EU:n työaikadirektiivin ja sen nojalla säädetyn työaikalain tarkoituksena ei ollut vaikeuttaa sairaanhoitopalvelujen saatavuutta. Kunnallinen työmarkkinalaitos osoitti vuosi sitten täydellisen kykenemättömyytensä hoitaa sitä neuvottelutehtävää, jota varten koko laitos on olemassa - kaikeksi onneksi saatiin kuitenkin sairaanhoitopiirien kanssa paikallisesti sovituiksi käytännössä toimivat ja sairaanhoitopalvelut turvaavat päivystysratkaisut nykyisen sopimuskauden ajaksi.

Tämä "välirauhan vuosi" on nyt kulumassa kohden loppuaan ja työ sairaanhoitopiireissä on sujunut joustavasti ilman, että uudesta laista olisi ollut ongelmia terveydenhuollon toiminnalle. Jossain määrin on päivystysrasitetta saatu tasatuksi lääkärien kesken ja uusia apulaislääkäreitä on palkattu lisää tätä tarkoitusta varten. Hæggströmin mukaan on kuitenkin luonnollista, että lääkärien halu päivystää on eri elämäntilanteissa erilainen, mikä tulisi myös ottaa huomioon päivystysvuoroja jaettaessa. - Ei työaikalaissa kielletä terveen järjen käyttöä, hän muistuttaa.

- Sairaanhoitopiirikohtaiset sopimukset ovat toimineet hyvin, mutta nyt käytävissä neuvotteluissa pitäisi päästä keskitettyyn ratkaisuun, jotta pääasiassa lääkärintyötä tekevien luottamusmiesten ei jälleen tarvitse erikseen sopia sairaanhoitopiirien kanssa työjärjestelyistä.

Lääkäriliiton tavoitteena on rajoittaa työrupeaman pituus korkeintaan 26 tuntiin, johon mahtuu normaalin työpäivän lisäksi päivystys ja tehtävien vaihtoon aamulla kuluva aika. Hæggström pitää tätä rajaa täysin perusteltuna aktiivi- ja muussa työpaikkapäivystyksessä, mutta muistuttaa, että varsinkin pienissä sairaaloissa pitää jatkossakin sallia perjantaista sunnuntaihin jatkuvat vapaamuotoiset ns. takapäivystykset. Aluesairaaloissa, joissa eri alojen erikoislääkäreitä on vain muutama, päivystysten pilkkominen johtaisi jokaviikonloppuiseen työsidonnaisuuteen ja melko varmasti spesialistien häviämiseen näistä sairaaloista.

Yksinkertaisempaan sopimukseen

Hæggström kannattaa Lääkäriliiton esittämää mallia lääkärien palkkarakenneuudistuksen toteuttamiseksi, mutta muistuttaa samalla, että sopimukseen sisältyvien palkkamääräysten tulee olla ehdottomia, sitovia ja valtakunnallisia. Työnantajan harkintaan perustuvista lisistä hänellä on etupäässä huonoja kokemuksia.

Lääkäriliiton palkkamallissa sairaalalääkärien palkkaus koostuisi tehtävään liittyvistä, henkilökohtaisista ja tuloksiin sidotuista elementeistä entisen TTV-järjestelmän tapaan. Hæggström katsoo, että pätevyyden tulee vaikuttaa ansioihin ja että esimerkiksi suppea spesialiteetti on selkeä osoitus erityisestä ammattitaidosta, joka tulee palkita. Epämääräisemmin määriteltyihin henkilökohtaisiin lisiin hän kuitenkin suhtautuu epäillen.

Myös urakkapalkkaukseen liittyy hänen mielestään riskejä. - Toimenpidepalkkiot poistettiin sopimuksesta vuonna 1963, koska ne jakautuivat niin epätasaisesti ja aiheuttivat närää eri erikoisalojen välille.

Nyt Lääkäriliitto tähtää järjestelmään, joka takaisi kaikkien erikoisalojen lääkäreille tasapuoliset mahdollisuudet parantaa ansiotasoaan. Tulospalkkausta koskevat valmistelut ja neuvottelut ovat kuitenkin viivästyneet niin, että järjestelmää päästäneen korkeintaan kokeilemaan seuraavalla sopimuskaudella.

Hæggström toivoo, että neuvotteluissa pyrittäisiin myös nykyistä yksinkertaisempaan sopimukseen. Sopimuksen tulisi olla sellainen, että tavallinen lääkäri pystyy itse tarkistamaan palkkakuitistaan, että palkka ja päivystyskorvaukset on oikein laskettu.

- Tyytymättömyys ansiotasoon on kasvanut lääkärien keskuudessa vuosi vuodelta ja tunnelmat ovat nyt sellaiset, että peruspalkan korotus on toteutettava tällä sopimuskierroksella. Koko lääkärikunta on nyt harvinaisen yksimielinen siitä, että palkka on saatava koulutuksen ja vastuun edellyttämälle tasolle, toteaa Bino Hæggström parikymmenvuotisen luottamusmiesuran tuomalla kokemuksella.