Lääkäripäivien avajaispuheet: Erilaisia näkemyksiä terveydenhuollon tilasta

Valtiovallan tervehdyksen Lääkäripäivien avajaisiin tuonut ministeri Sinikka Mönkäre esitteli ajankohtaisia terveydenhuollon kehittämishankkeita hyvin positiiviseen ja optimistiseen sävyyn, kun taas Lääkäriliiton puheenjohtaja Kati Myllymäen näkemys terveydenhuollon tilasta oli selvästi kriittisempi. Molemmat sivusivat puheissaan lääkärien vaikeaa sopimustilannetta ja esittivät toivomuksen, että neuvotteluissa päästäisiin hyväksyttävään ratkaisuun ilman työtaistelua.

- Viime keväänä sosiaali- ja terveysministeriö aloitti yhteistyössä Kuntaliiton kanssa hankkeen niiden kehittämistarpeiden selvittämiseksi, jotka nousivat esiin tuoreessa "Terveydenhuollon suuntaviivat" -asiakirjassa, kertoi Mönkäre. Työn kohteena ovat olleet erityisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon keskinäinen toimivuus ja suhde sosiaalitoimeen sekä potilaan asemaan, oikeuksiin ja valinnanvapauteen liittyvät kysymykset. Neljän selvitysmiehen työ valmistuu noin kuukauden kuluttua. Ministeri piti tätä selvityshanketta eräänä kaikkien aikojen kiintoisimmista yrityksistä jouduttaa terveydenhuollon dynaamista muutosta siten, että kaikki ne, joita asia eniten koskee, saavat äänensä kuuluviin ja ovat muutoksessa mukana.

Selvitysmiesten kokoamia tietoja ja alustavia toimenpide-ehdotuksia on käsitelty alueellisissa seminaareissa, joissa mukana on ollut terveydenhuollon ammattihenkilöstön, luottamus- ja virkamiesjohdon sekä järjestökentän edustajia. Mönkäreen mukaan tilaisuudet ovat osoittaneet, että maassa vallitsee huomattava yksituumaisuus sekä siitä, mikä terveydenhuollossa on hyvin, että siitä, mikä vaatii korjaamista ja millä tavoin.

- Sen haluan jo tässä vaiheessa sanoa, että selvitysten valmistuttua ministeriö tulee varmistamaan ehdotusten nopean etenemisen. Aion kaiken kykyni mukaan tukea hallituksessa sensuuntaisia muutospyrkimyksiä, mitä olen itsekin peräänkuuluttanut, lupasi ministeri.

Muina tärkeinä kehittämishankkeina hän otti esiin terveydenhuollon tutkimus- ja hoitokäytäntöjen järkeistämisen sekä lääkkeiden määräämiskäytännön uudistamisen. Hoitosuositusten käyttöön-oton varmistamisen ohella hän korosti niiden vaikuttavuuden arviointia ja ajantasaistamista sekä kaikkien terveydenhuollon ammattiryhmien ja potilasjärjestöjen osallistumista tähän työhön.

Mönkäre totesi, että lääkäreiden peruskoulutuksen määrällisiin ja laadullisiin kehittämistarpeisiin on kiinnitetty huomiota ja että erikoislääkärikoulutuksen ongelmia ollaan nyt korjaamassa. Puheenjohtaja Kati Myllymäki arvosteli omassa puheessaan kovin sanoin suunnitelmia leikata erikoisalojen lukumäärä lähes puoleen nykyisestään lääkärijärjestöjen kriittisistä lausunnoista huolimatta (ks. puheenjohtajan palsta). Ministeri uskoi kuitenkin, että jos lääkärikunnan näkemykset ovat yhdensuuntaiset, ne otetaan uudistuksen valmistelussa huomioon.

Julkista sektoria tarvitaan

Ajankohtaisena globaalina uhkana Mönkäre otti esiin monissa maissa parhaillaan tapahtuvan terveydenhuoltojärjestelmien rappeutumisen ja samalla hän ilmaisi tukensa julkiselle terveydenhuollolle.

- Viime vuosina on kansainvälisesti ollut vahvaa pyrkimystä vähätellä julkisen vallan roolia ja korostaa kilpailuelementtejä ja yksilöiden valintaa terveydenhuollossa. Tosiasia kuitenkin on, että ellei julkinen valta näe keskeisenä tehtävänään lainsäädännön ja kestävän rahoituksen järjestämistä, henkilöstön koulutusta ja työskentelyedellytyksiä, ei yksinkertaisesti ole mahdollista toteuttaa toimivaa ja oikeudenmukaista terveydenhuoltojärjestelmää. Historiassa ei tähän mennessä ole mitään todisteita siitä, että terveydenhuolto olisi hoidettavissa markkinaperusteisesti oikeudenmukaisesti kohtuukustannuksin, totesi Mönkäre.

- Paradoksaalista on, että samaan aikaan kun terveydenhuollon tutkimus- ja hoitokäytännöissä aivan oikein korostetaan näyttövaatimusta tutkittuun tietoon perustuen ja potilaan oikeuksia sekä ammattietiikkaa korostaen, on eri puolilta maailmaa koettu järjestelmätason reformien hyökyaalto hylännyt kaikki tutkitun tiedon ja eettisyyden vaatimukset. Pitäkäämme Suomessa kiinni näistä periaatteista, ettemme toistaisi toisten virheitä, vaati Mönkäre.

Tervehdyspuheessaan ministeri Mönkäre viittasi myös lääkärien ajankohtaiseen palkkauskiistaan ja esitti hartaan toivomuksensa, että neuvottelut johtaisivat tulokseen ja ettei vaikeaan työmarkkinaselkkaukseen ajauduttaisi.

Säästöt uhkaavat hoidon saatavuutta

Lääkäriliiton ja Lääkäripäivien johtoryhmän puheenjohtajan Kati Myllymäen näkemykset maamme terveydenhuollon tilasta olivat selvästi synkemmät kuin ministeri Mönkäreen. Myllymäki piti selvitysmiesten välittämää kuvaa palvelujen kattavuudesta ja saatavuudesta liian ruusuisena ja epäili, että vastaukset on saatu virkamiesjohdolta ja poliittisilta päättäjiltä eikä terveydenhuollon työntekijöitä ja potilailta.

- Terveydenhuollon säästöt, supistukset ja jonot ovat puhuttaneet potilaita ja lääkäreitä koko 90-luvun. Ratkaisuehdotuksiksi on esitetty milloin kilpailuttamista, milloin priorisointia. Puheet ovat kuitenkin jääneet puheiksi tai teoreettisiksi sormiharjoitelmiksi ja säästäminen ja supistaminen ovat jatkuneet ilman välttämätöntä eettistä keskustelua tai tutkimuksellista pohjaa. Kansalaisten luottamus hoitoonpääsyyn on kärsinyt. Omien potilaideni huoli ei ole enää jonon pituus vaan se, järjestyykö hoito lainkaan, totesi Myllymäki.

Hän piti yhtenä nykyjärjestelmän keskeisistä ongelmista sitä, että kunnat ovat liian pieniä yksiköitä ostamaan sairaanhoidon palveluja. Vuosittaiset vaihtelut muodostuvat suuriksi eikä ostajalle voi muodostua tarvittavaa asiantuntemusta. Selvitysmiehet ovat kiinnittäneet huomiota myös kuntien tietoiseen alibudjetointiin ja kustannuslaskennan puutteisiin. Myllymäki esitti ratkaisukeinoksi terveyspalvelujen tilaajan ja tuottajan nykyistä selkeämpää erottamista toisistaan.

Lääkärit uupuvat

- Lääkärien jaksaminen on ollut kuluneen vuoden aikana esillä monessa yhteydessä. Lääkäriliitto on käynnistänyt luottamuslääkärijärjestelmän, jonka avulla pyritään auttamaan uupuneita parantajia. Keskustelu ja pohdinta lääkärintyön raskaudesta on lisääntynyt myös kansainvälisissä lääkärijärjestöissä. Ei ole enää häpeä tai sopimatonta, että lääkäri uupuu tai sairastuu, sanoi Myllymäki.

Lääkäriliiton ja Työterveyslaitoksen yhteinen tutkimusprojekti, lääkärien burn out -tutkimus, on hyvässä vauhdissa ja tulokset valmistuvat tämän vuoden aikana. Hän toivoi, että tutkimuksen avulla löydetään keinoja ehkäistä ylirasittumista ja vahvistaa ammattikunnan alttiutta siirtyä potilaan asemaan, silloin kun se on tarpeen. Hän huomautti lääkärien hakeutuvan usein liian myöhään tutkimuksiin ja hoitoon ja turvautuvan itsehoitoon silloinkin, kun tarvittaisiin toisen lääkärin apua.

Sopimusneuvotteluja jatketaan

Myllymäki selosti työaikalain voimaantulosta käynnistynyttä lääkärien työaikakiistaa ja totesi, että sairaalalääkärien keskuudessa kytee sen seurauksena selkeä kapinahenki. Muutamilla keskeisillä erikoisaloilla se on aiheuttanut jopa lääkärien siirtymistä pois julkisen sektorin palveluksesta.

Kuluneen syksyn neuvotteluissa on yritetty ratkaista työaikalain vaikutuksia lääkärien työaikajärjestelyihin ja palkkaukseen. Sopimusneuvottelut etenivät hyvässä yhteishengessä aina viime metreille saakka joulukuussa. Myllymäki arveli tulopoliittisen sopimuksen niukan raamin olleen syynä siihen, että kuntatyönantaja kuitenkin luopui yrityksestä toteuttaa liiton vaatima palkkarakenneuudistus, jolla kokonaisansioiden painopistettä olisi siirretty peruspalkkaan.

Lääkäriliitto pyrkii jatkamaan neuvotteluja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa ja liiton valtuuskunta on kutsuttu 21.1.98 ylimääräiseen kokoukseen ottamaan kantaa neuvottelutulokseen. Ellei hyväksyttävää sopimusta saada aikaan tammikuun loppuun mennessä, joutuu Lääkäriliitto varautumaan järjestöllisiin toimiin talven ja kevään ajaksi, totesi puheenjohtaja Kati Myllymäki Lääkäripäivien avajaisissa.

Kari Alitalo ja Amos Pasternack palkittiin

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Matti Äyräpään palkinnon sai tällä kertaa professori Kari Alitalo, joka johtaa syöpätautien tutkimusryhmää Helsingin yliopiston Haartman-instituutissa. Alitalon tutkimustyön kohteena ovat viime vuosina olleet syöpägeenit ja niiden toiminta elimistön solujen välisessä kommunikaatiossa sekä syöpäkasvainten verisuonten syntymekanismit. Äyräpään palkinnon suuruus on 70 000 markkaa.

Pohjola-yhtiöiden 50 000 markan suuruinen lääketieteen palkinto myönnettiin Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaanille Amos Pasternackille. Hän sai palkinnon mittavasta elämäntyöstään nefrologisen tutkimuksen, kliinisen nefrologian ja lääketieteellisen opetuksen edistämiseksi.

Maamme lääkärien laajin jatko- ja täydennyskoulutustilaisuus Lääkäripäivät järjestettiin nyt 26. kerran. Kursseja ja liitännäiskokouksia järjestettiin 80 ja niillä luennoi nelisensataa asiantuntijaa. Tapahtumaan liittyvä näyttely oli tällä kertaa laajempi kuin koskaan aiemmin. Päivien teemana oli terveys ja mieli.