EVO-rahojen leikkaus uhka tutkimukselle ja koulutukselle
Lääkäriliitto, Duodecim-seura ja Finska Läkaresällskapet järjestivät 30.9.98 tiedotustilaisuuden, jossa lehdistölle selvitettiin yliopistosairaaloiden erityisvaltionosuuden leikkaamisen aiheuttamia ongelmia lääketieteelliselle tutkimukselle ja lääkärikoulutukselle. Lääkärijärjestöt pyrkivät torjumaan hallituksen esityksen EVO-rahojen supistamisesta vetoamalla mm. kansanedustajiin. Budjettivarojen leikkaus merkitsisi monen tutkimushankkeen keskeytymistä, potilaiden terveyspalvelujen heikkenemistä ja lääkärikoulutuksen tason vaarantumista.
Yliopistollisille keskussairaaloille on lakisääteisesti vuodesta 1957 lähtien maksettu valtion varoista erillistä korvausta opetuksen ja tutkimuksen aiheuttamiin ylimääräisiin menoihin. Vuoden 1993 alussa valtionosuusjärjestelmää muutettiin siten, että suorista valtionosuuksista sairaaloille luovuttiin. Vuotta myöhemmin korvauksen jakoperusteet muutettiin laskennalliseksi siten, että korvaus määräytyy asianomaisessa yliopistossa suoritettujen lääkäritutkintojen ja yliopistosairaaloiden yhteydessä tehtyjen ja julkaistujen väitöskirjojen, tieteellisten artikkelien sekä niille laskettujen pisteiden perusteella. Korvauksen piiriin on sittemmin liitetty lääkärien perusterveydenhuollon lisäkoulutus sekä muu terveystieteellinen tutkimus. Rahoitusta on kohdennettu myös yliopistosairaaloiden ulkopuolella tapahtuvaan koulutukseen ja tutkimukseen. Vuonna 1998 tämä STM:n hallinnon alainen EVO-raha (erityisvaltionosuus) on 750 milj. markkaa, josta 360 milj. markkaa on tarkoitettu tutkimukseen ja 390 milj. markkaa lääkärikoulutukseen.
Budjettiriihen yhteydessä elokuussa sosiaali- ja terveysministeri Terttu Huttu-Juntunen sopi valtiovarainministeri Sauli Niinistön kanssa erityisvaltionosuuden leikkaamisesta 150 miljoonalla markalla. EVO-rahojen leikkaus saatiin supistetuksi 110 miljoonaan, josta 100 miljoonaa vähennettäisiin tutkimuksesta ja 10 miljoonaa lääkärikoulutuksesta. Ministeri Huttu-Juntusen lausunnon mukaan muut esillä olleet supistuskohteet olivat poliittisesti vaikeampia.
Lääkärijärjestöt toteavat yhteisessä julkilausumassaan, että budjettiesityksen sisältämä 28 %:n vähennys lääketieteelliseen tutkimukseen tarkoitetusta erityisvaltionosuudesta ei voi olla vaarantamatta suomalaisen lääketieteellisen tutkimuksen tulevaisuutta. Välillisesti se myös uhkaa jatkossa väestömme terveyttä. Mikäli tutkimustoimintaa halutaan nykyisessä laajuudessaan jatkaa, tulee se rahoittaa muista lähteistä eli sairaaloita ylläpitäviltä kunnilta tai potilailta suoraan. Tämä tuntuu kuntatalouden nykynäkymien valossa mahdottomalta vaihtoehdolta. Lääketieteellistä tutkimusta rahoittavilla muilla tahoilla, kuten Suomen Akatemialla ja TEKESillä ei saatujen tietojen mukaan ole mahdollisuuksia lisätä rahoitusosuuttaan.
Ristiriita tiedepolitiikan kanssa
Nykyinen hallitus on korostanut Suomen tulevaisuuden olevan korkeatasoisen tutkimuksen ja koulutuksen varassa. Nyt esitetyt budjettileikkaukset ovat selvästi tämän periaatteen vastaisia. Terveydenhuollon järjestämisvastuu on kunnilla, mutta valtiovalta on nyt vetäytymässä vastuustaan kliinisen lääketieteen tutkimuksen rahoittamisessa.
Yhdysvalloissa toimiva kansainvälinen tutkimuslaitos ISI (Institute for Scientific Information) julkaisi keväällä 1998 tieteenalakohtaisen analyysin siitä, mikä on suomalaisten tutkijoiden kansainvälisissä tiedelehdissä julkaisemien artikkeleiden osuus kaikista julkaisuista kyseisellä alalla vuosina 1992-96. Erityisesti suomalainen kliinisen lääketieteen tutkimus menestyi erinomaisesti useimpiin muihin tieteenaloihin verrattuna.
Lääkäriksi koulutettavien määriä on tänä vuonna nostettu sosiaali- ja terveysministeriön Lääkärityövoiman laskentatyöryhmän ehdotusten mukaisesti. Vuonna 1997 opinnot aloitti 365 uutta opiskelijaa, tänä vuonna 425. Opiskelijamääriä on suunniteltu nostettavaksi vielä ensi vuonna. Samalla sosiaali- ja terveysministeriö ja opetusministeriö ovat toivoneet erikoislääkärikoulutuksen tehostamista ja lisäämistä, koska lähinnä lääkärikunnan ikäjakauman perusteella meillä uhkaa lähivuosina erikoislääkäripula monilla aloilla. Budjettileikkaukset vaarantavat sekä lääkärien perus- että jatkokoulutuksen laadun, kun rahoitusta vähennetään ja samalla koulutettavien määriä lisätään.
Tutkimus hyödyttää suoraan potilaiden hoitoa
HYKSin johtajaylilääkäri Pekka Karma arvioi, että EVO-rahojen leikkaus merkitsisi toteutuessaan 500 tutkijan työpainoksen menetystä. Hän korosti tutkimuspanoksen vähenemisen heijastuvan suoraan potilaiden hoitoon. Tutkijoilla on hallussaan alansa uusin tietämys, jota he välittävät myös sairaalan muille lääkäreille potilaiden hoitoon sovellettavaksi.
Opetus- ja tutkimusrahoituksen supistuminen suunnitellulla 110 miljoonalla markalla heijastuisi yliopistollisiin keskussairaaloihin suhteessa niiden kokoon. HYKS menettäisi runsaat 42, TYKS 18 ja muut yliopistosairaalat kukin noin 15 miljoonaa markkaa. Esimerkiksi HYKSissä tämän on arvioitu johtavan vuosittain koulutettavien erikoislääkärien määrän vähenemiseen 20:llä.
Professori Jussi Huttunen kertoi, että muissa Pohjoismaissa, Iso-Britanniassa, Saksassa ja Hollannissa on Suomen EVO-rahoitusta vastaava järjestelmä lääketieteen tutkimuksen ja koulutuksen rahoitusta varten. Suomen rahoitus on viime vuosina ollut hieman alle näiden maiden tason, mutta jos budjettileikkaukset toteutetaan, jää Suomi selvästi jälkeen muun Euroopan vastaavista rahoitusjärjestelmistä.
Erityisvaltionosuus oli vuoteen 1994 saakka 12 % yliopistosairaaloiden käyttömenoista. Esitetyt supistukset pudottaisivat osuuden 8 %:iin. Lääkärijärjestöt vaativat, että EVO-rahat palautetaan valtion ensi vuoden lopullisessa budjetissa vähintään tämänvuotiselle ja myös erikoissairaanhoitolain perusteluissa mainitulle tasolle.
EVO-rahoituksen leikkaus
, vaarantaa suomalaisen kliinisen lääketieteen tutkimuksemme tulevaisuuden
, heikentää erikoislääkärikoulutuksen laatua ja aiheuttaa erikoislääkäripulaa
, vähentää resursseja lääkärien peruskoulutuksesta, jonka määriä on juuri lisätty.
