Kivunhoidon erityispätevyys

Tutkimustieto kivun perusmekanismeista on luonut perustan tehokkaiden kivunhoitomenetelmien kehittämiselle. Kivunhoito onkin nykyään parhaimmillaan korkeatasoista ammattitaitoa vaativaa erityistyötä. Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen aloitteesta Suomen Lääkäriliitto on perustanut kivunhoidon erityispätevyyden, jonka pohjana ovat kansainvälisen kivuntutkimusyhdistyksen muotoilemat koulutustavoitteet.

Kivun hoidosta ja tutkimuksesta on kehittynyt kansainvälisesti katsoen merkittävä lääketieteen ala. Tietämys kivun perusmekanismeista on lisääntynyt ratkaisevasti, mikä tuottaa uusia tehokkaita hoitomenetelmiä. Tuloksekkaan kivunhoidon vaatima ammattitaito ja monialaisuus edellyttävät kattavan koulutusjärjestelmän luomista ja toimivaa hoito-organisaatiota. Suomen kaikissa yliopistosairaaloissa ja useimmissa keskussairaaloissa on kipupoliklinikkatoimintaa. Tämän organisaation edellyttämä korkeatasoinen ammattitaito toteutuu parhaiten kivunhoidon erityispätevyyden avulla.

Tämän vuoksi Suomen Kivuntutkimusyhdistys, joka perustettiin 7.10.1996 kehittämään kivun hoitoa ja tutkimusta maassamme, esitti toukokuussa 1997 Lääkäriliiton koulutusvaliokunnalle kivunhoidon erityispätevyyden perustamista. Esitys noudatti kivunhoidon erityispätevyyden kansainvälisiä koulutustavoitteita, jotka Maailman kivuntutkimusyhdistys (International Association for Study of Pain, IASP) on muotoillut (1). Kivunhoidon erityispätevyys on olemassa mm. Yhdysvalloissa ja Englannissa, ja Ruotsissa kivunhoito (algologia) on oma erikoisalansa.

Kivunhoidon erityispätevyys - jatkokoulutus monelle erikoisalalle

Ehdotuksesta pyydetyt lausunnot erikoislääkäriyhdistyksiltä ja Lääkäriliiton alajaoksilta saatiin joulukuussa 1997. Palaute oli myönteistä, ja erityispätevyysehdotusta täydennettiin ja korjattiin saatujen ehdotusten mukaan. Tarkennetun ehdotuksen perusteella Lääkäriliiton koulutusvaliokunta esitti kivunhoidon erityispätevyyden perustamista ja liiton hallitus hyväksyi erityispätevyyden kokouksessaan 23.4.1998.

Kivunhoidon erityispätevyyteen tähtäävä koulutus on tarkoitettu Suomen Lääkäriliiton jäsenille, joilla on anestesiologian, fysiatrian, kirurgian, lastentautien, neurokirurgian, neurologian, psykiatrian, sisätautien, syöpätautien ja sädehoidon tai yleislääketieteen erikoislääkärin oikeudet. Edellytyksenä erityispätevyyden saamiselle on erikoislääkäritutkinnon lisäksi hyväksytysti suoritettu koulutusohjelma ja kuulustelu.

Erityispätevyys-toimikunta

Kivunhoidon erityispätevyystoimikunta nimeää kouluttajat, myöntää koulutusoikeudet, hyväksyy koulutettavan palvelut ja tarvittaessa antaa suosituksia palvelujen täydentämistavoista koulutettavaa itseään (tämän niin halutessa henkilökohtaisesti) kuullen, valvoo koulutusta, järjestää kuulustelun, valitsee kuulusteluun tulevan kirjallisuuden, määrää kuulustelijat ja tekee ehdotukset Suomen Lääkäriliitolle erityispätevyyden myöntämisestä.

Kivunhoidon erityispätevyystoimikuntaan kuuluvat professori Per Rosenberg (toimikunnan pj, anestesiologia, HYKS), erikoislääkäri Maija Haanpää (toimikunnan sihteeri, neurologia, TAYS), dosentti Olavi Airaksinen (fysiatria, KYS), professori Juha Hernesniemi (neurokirurgia, HYKS), dosentti Kimmo Vihtonen (kirurgia, TAYS), dosentti Vineta Fellman (lastentaudit, HYKS), professori Matti Joukamaa (psykiatria, OYS), dosentti Pekka Hannonen (sisätaudit, Keski-Suomen keskussairaala), dosentti Tuula Lehtinen (syöpätaudit ja sädehoito, TAYS) ja dosentti Seppo Y. T. Junnila (yleislääketiede, TYKS/Salon seudun ktt).

Erityispätevyystoimikunta voi hakemuksesta esittää kolmen vuoden siirtymäaikana (23.4.1998-23.4.2001) kivunhoidon erityispätevyyttä sellaisille erikoislääkäreille, jotka ovat toimineet vähintään kolme vuotta monialaisessa kipupoliklinikassa tai vastaavassa kivunhoitoyksikössä itsenäisessä kivuntutkimus- tai kivunhoitotyössä tai joiden erityispätevyystoimikunta arvioi saavuttaneen allamainittujen tavoitteiden mukaiset kliiniset ja teoreettiset tiedot ja taidot.

Yliopistosairaalassa tai keskussairaalassa toimiva monialainen kipupoliklinikka voi hakea erityispätevyystoimikunnalta koulutusoikeutta. Koulutuksesta vastaavalla henkilöllä tulee olla kivunhoidon erityispätevyys. Koulutuspaikan tulee esittää erityispätevyystoimikunnalle antamansa koulutuksen yksityiskohtainen sisältö

Erityispätevyys-koulutuksen tavoitteet

Kivunhoidon erityispätevyyskoulutuksen tavoitteena on, että erikoislääkäri sen suoritettuaan

1) on perehtynyt sekä akuutin että kroonisen kivun hoidossa tarvittavaan teoreettiseen tietoon

2) kykenee itsenäisesti tutkimaan kipupotilaita halliten riittävän laajasti sekä vuorovaikutuksen kipupotilaan kanssa että erotusdiagnostiikan kliinisen tutkimuksen sekä tarkoituksenmukaisen lisätutkimusmetodien ja konsultaatioiden käytön perusteella

3) kykenee suunnittelemaan hoidon kokonaisuuden tuntien eri hoitomuotojen mahdollisuudet ja rajoitukset

4) pystyy toimimaan oman erikoisalansa edustajana monialaisessa kipuklinikkatyöryhmässä

5) pystyy toimimaan kivunhoidon asiantuntijana

6) kykenee kivunhoidon kehittämis-, opetus- ja tutkimustyöhön.

Koulutus

Koulutettava voi aloittaa kivunhoidon erityiskoulutuksen erikoislääkärin tutkinnon suoritettuaan. Koulutus koostuu käytännöllisestä ja teoreettisesta osasta, joista jälkimmäinen jakaantuu vielä yleiseen algologiseen ohjelmaan sekä oman erikoisalan antamaan kivun aihepiiriin liittyvään koulutukseen.

Käytännön koulutuksen kesto on vähintään 2 vuotta koulutusoikeudet saaneessa yksikössä keskussairaalassa tai yliopistosairaalassa, kuitenkin niin että yliopistosairaalassa annettua koulutusta on vähintään 6 kuukautta. Kliinisestä palvelusta korkeintaan vuoden voi korvata työskentelemällä kipupoliklinikkatyössä ulkomailla ja korkeintaan 6 kuukautta kivun aihepiiriin kuuluvalla tutkimustyöllä.

Potilasaineiston tulee olla niin monipuolinen, että koulutettava saa valmiudet tunnistaa ja hoitaa nosiseptiivista, neuropaattista, idiopaattista ja psykogeenista kipua. Koulutettavan tulee perehtyä myös muiden erikoisalojen tarjoamiin hoitomahdollisuuksiin niin, että hän tuntee näiden hoitomuotojen mahdollisuudet ja rajoitukset. Koulutuksen aikana koulutettavan pitää tutkia ja hoitaa ainakin 200 kipupotilasta, ja potilaista ainakin puolella kyseessä tulisi olla ensikäynti vastaanotolle.

Teoreettista kurssimuotoista koulutusta koulutettavan tulee hankkia yhteensä 150 tuntia. Tämä jakautuu eri erikoisalojen yhteiseksi koulutukseksi (50 tuntia, yleinen osa) ja oman spesialiteetin mukaiseksi erityiskoulutukseksi (100 tuntia, erityisosa). Tätä koulutusta voi hankkia sekä koti- että ulkomaisissa koulutustilaisuuksissa. Erityispätevyystoimikunta arvioi, mitä koulutuksia voidaan hyväksyä kivun erityispätevyyden kurssimuotoiseksi koulutukseksi.

Kuulustelu

Erityispätevyystoimikunta järjestää vuosittain (tarvittaessa kahdesti) valtakunnallisen kuulustelun. Toimikunta valitsee kuulustelijat. Kuulusteluun voi osallistua erikoislääkäri suoritettuaan erityispätevyyteen kuuluvan muun palvelun tai viimeisen pätevöitymisvuotensa aikana.

Kuulusteluissa vaadittava kirjallisuus on esitetty taulukossa 1.

Hakemuslomakkeet ja lisätiedot

Hakemuslomakkeita ja hakuohjeita saa koulutussihteeri Ulla Anttilalta Lääkäriliitosta tai erityispätevyystoimikunnan sihteeriltä (Maija Haanpää, TAYS/PNE, PL 2000, 33521 Tampere). Hakemuslomakkeet toimitetaan erityispätevyystoimikunnan sihteerille. Toimikunnan ensimmäisessä kokouksessa käsiteltävien hakemusten tulee olla erityispätevyystoimikunnan sihteerillä 4.12.1998 mennessä.

Lisätietoja kivunhoidon erityispätevyyskoulutuksesta voi tiedustella erityispätevyystoimikunnan sihteeriltä tai puheenjohtajalta (Per Rosenberg, Anestesiologian toimiala, Kirurgian klinikka, PL 260, 00029 HYKS, sähköposti: per.rosenberg@huch.fi).