Kuka on paras laadun kehittäjä?

Lääkäriliiton laatupalkintofinaali pidetään ­ensimmäistä kertaa Lääkäripäivillä. Tule kuuntelemaan ja äänestämään omaa suosikkiasi!

– Toivomme finaaliin paljon yleisöä. Esityksistä voi saada hyviä vinkkejä oman toiminnan kehittämiseen, laatuneuvoston puheenjohtaja Klas Winell sanoo.

Laatupalkintofinaaliin pääsivät HYKS Vatsakeskus nefrologia (kuvassa munuaistautien erikoislääkäri Fernanda Ortiz), Seinäjoen keskussairaalan ortopedian ja geriatrian toimintayksiköt (geriatrian ylilääkäri Maria Nuotio) ja Työterveys Helsinki (ylilääkäri Marianne Alho ja palveluyksikön johtaja Ritva Teerimäki).

Laatupalkinto myönnetään vuosittain tuloksellisesta toiminnan kehittämisestä terveydenhuollossa. Tavoitteena on nostaa esiin innovatiivista työtä ja jakaa hyviä käytäntöjä.

Kilpailu on kaksivaiheinen. Lääkäriliiton laatuneuvosto valitsi hakemusten perusteella kolme parasta ehdokasta finaaliin, joka pidetään Lääkäri 2018 -tapahtuman yhteydessä tammikuussa. Siellä kukin finalisti esittelee hankkeensa laatuneuvostolle ja yleisölle. Aikaa on myös kysymyksille ja keskustelulle.

– Toivomme, että mahdollisimman moni lääkäri tulee seuraamaan finaalia ja kuulemaan uusista, hyvistä hoitokäytännöistä. Yleisö saa myös osallistua voittajan valintaan äänestämällä. Laatuneuvosto tekee lopullisen valinnan, mutta yleisön äänestystulos vaikuttaa päätökseen, laatuneuvoston puheenjohtaja Klas Winell sanoo. Voittaja julkistetaan tilaisuuden päätteeksi.

Laatupalkintofinalistit

Kipu ja työkyky – vaihtoehtoja sairauspoissaoloille

Työterveys Helsinki

Työterveys Helsinki käynnisti vuoden 2015 alussa Kipu ja työkyky -hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää uusia toimintatapoja kipuoireista johtuvien sairauspoissaolojen vähentämiseksi.

Sairauspoissaolojen kirjoittamissuositukset ovat merkittävin toimintatapojen muutostyökalu. Suositukset tehtiin ensin kolmesta yleisestä, pitkiä sairauspoissaolojaksoja ja -ketjuja aiheuttavasta kipuoireesta: alaselkä- olkapää- ja kyynärpääkipu.

Kipuoireisiin liittyvän työkykyriskin tunnistamiseen otettiin käyttöön sähköinen kipukysely. Se tunnistaa työkyvyttömyysriskissä olevat ja ohjaa heidät oikealle asiakaspolulle.

Käytössä on myös työfysioterapeutin suoravastaanotto. Fysioterapeutti selvittää kivun syitä, seuloo liitännäisoireita ja työkyvyn riskitekijöitä sekä ohjeistaa itsehoitokeinoihin.

Kivunhallintaryhmät alkoivat keväällä 2016. Ryhmät kokoontuvat viikon välein 6–7 kertaa. Ryhmiä ohjaavat kipuun perehtynyt lääkäri sekä työterveyshoitaja ja -psykologi.

Hankkeen myötä sairauspoissaolojen määrä on jatkuvasti vähentynyt.

Ortogeriatrinen yhteistyö – potilaiden parhaaksi toimintaa kehittämällä

Seinäjoen keskussairaalan ortopedian ja geriatrian toimintayksiköt

Seinäjoen keskussairaalassa käynnistyi syksyllä 2007 ortopedian ja geriatrian välinen yhteistyö 65 vuotta täyttäneiden lonkkamurtumapotilaiden hoidossa. Tavoitteena on parantaa hoidon laatua, hoitoprosesseja ja -tuloksia.

Aikaisemmin lonkkamurtumapotilaiden hoidosta vastasivat ortopedit, jotka tarvittaessa konsultoivat erikoisaloja. Uudessa mallissa potilaat ovat ortopedisellä osastolla, mutta ortopedi ja geriatri kantavat potilaista hoitovastuun yhdessä.

Moniammatilliset lonkkamurtumapotilaiden kierrot aloitettiin syksyllä 2008. Kierroilla on geriatri, ortopedian osastolta sairaanhoitaja sekä fysioterapeutti. Moniammatillisesti laadittu hoidon ohjeistus on ollut käytössä vuodesta 2009 alkaen. Malliin kuuluvat myös seurantakäynnit poliklinikalla 4–6 kuukauden kuluttua murtumasta. Silloin tehdään kokonaisvaltainen arvio kuntoutuksen tuloksista.

Yhteistyön aikana leikkausviiveet ovat lyhentyneet ja lyhyen aikavälin kuolemanvaara erityisesti riskipotilailla on vähentynyt.

Miten lisätä eläviltä luovuttajilta tehtävien munuaissiirtojen määrää?

HYKS Vatsakeskus nefrologia

Suomessa munuaissiirtotoiminta on perinteisesti perustunut siirtoihin aivokuolleilta luovuttajilta. Siirtoja eläviltä luovuttajilta oli vuonna 2014 vain 2–3 % kaikista elinsiirroista.

Munuaissiirtoa odottavien potilaiden määrä on kasvanut, joten on tärkeää lisätä eläviltä luovuttajilta tehtäviä siirtoja. Silloin ennuste ja elämänlaatu ovat parempia sekä hoidon kustannukset pienempiä kuin dialyysissä.

HYKS:n nefrologian yksikössä perustettiin vuonna 2016 laadunseurantaryhmä, nimeltään LD+. Ryhmässä ovat mukana kaikki, joilla on jokin rooli omaisluovutushoitoketjussa.

Tavoitteena on lisätä omaissiirtoja ja samalla kehittää elinluovuttajille laadukasta, turvallista ja asiakaslähtöistä hoitoa. Ryhmä pyrkii erityisesti lisäämään tietoa elinluovutuksesta ja selventämään prosessia.

Munuaissiirrot omaisluovuttajilta ovat lisääntyneet yli 10 % sen jälkeen kun LD+ perustettiin. Myös yhteydenotot potentiaalisilta luovuttajilta ovat lisääntyneet.