Lääkäriliiton lausunto: Kaksiportainen tutkintorakenne ei sovellu lääketieteeseen

Lääkäriliitto on pyynnöstä antanut Akavalle lausunnon opetusministeriön työryhmämuistiosta, joka koskee yliopistojen kaksiportaisen tutkintorakenteen toimeenpanoa.

Lääkäriliitto toteaa lausunnossaan, että Suomessa on lääketieteen alalla viimeisten 10 vuoden aikana tiedekunnissa toteutettu eri laajuisia opintouudistuksia, joihin kaavailtu kaksiportaisuus ei mitenkään sovellu.

Opetusministeriön työryhmä on 31.10.2002 jättänyt ehdotuksensa yliopistojen kaksiportaisen tutkintorakenteen toimeenpanosta yliopistoissa ns. Sorbonne-Bolognan prosessiin liittyen.

Tarkoituksena on helpottaa opiskelijoiden liikkuvuutta kunkin maan ja EU-tasolla. Lisäksi on tarkoituksena parantaa yliopistosta valmistuneiden sijoittumista työelämään.

Lääkäriliitto esittää lausunnossaan lääketieteen kannalta keskeisiä huomioita tutkintorakenteen uudistamisesta ottamatta laajemmalti kantaa koko uudistushankkeeseen.

- Lääketieteen kannalta on ehdottoman välttämätöntä, että uudistettaessa tutkintoasetuksia lääketieteen perustutkintona säilyy lääketieteen lisensiaatin -tutkinto koulutuksen laajuudestakin johtuen, toteaa liitto.

Lääketieteen alalla on tutkinnon laajuuden vuoksi aiemmin ollut käytössä lääketieteen kandidaatin tutkinto.

- Se ei ole nykyisin virallisena tutkintona, mutta tietyn opintovaiheen saavuttaneet lääketieteen opiskelijat ovat voineet käyttää tätä arvonimeä. Sinänsä lääketieteen kandidaatin tutkinnolla voisi edelleen olla opintoja rytmittävää ja motivaatiota lisäävää vaikutusta.

Lääkäriliitto toteaa, että lääketieteen kandidaatin arvonimellä on merkitystä ennen kaikkea siinä vaiheessa, kun lääketieteen opiskelijat ovat neljän opintovuoden jälkeen voineet toimia lääkärin viransijaisina.

- Tämä lääketieteen kandidaatin tutkinto on kuitenkin aivan eri sisällöltään ja merkitykseltään kuin nyt esillä oleva kaksiportainen tutkintomalli.

KAKSIPORTAISUUS RISTIRIIDASSA NYKYTILANTEEN KANSSA

Työryhmämuistion mukaan kaksiportaisuus voisi tarjota mahdollisuuksia niille opiskelijoille, jotka ovat kandidaattiopintojen jälkeen halukkaita suuntautumaan esimerkiksi luonnon- tai biotieteisiin. Lisäksi todetaan, että alemman tutkinnon täytyy antaa yleiset työmarkkinavalmiudet sekä hyvät valmiudet jatko-opintoihin.

- Tämä on ristiriidassa täysin nykyisen tilanteen kanssa, jossa lääketieteen perustutkintoa (lääketieteen lisensiaatti) tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena, joka johtaa kelpoisuuteen toimia lääkärin ammatissa. Tämän näkemyksen pohjalta on toteutettu opintouudistukset kaikissa suomalaisissa viidessä lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Opintouudistusten taustalla ovat esimerkiksi olleet tavoitteet varhaisista potilaskontakteista sekä ongelmakeskeisestä oppimisesta.

- Tutustuminen terveydenhuoltoon aloitetaan heti ensimmäisestä opiskeluviikosta alkaen. Selkeää jakoa vanhan mallin mukaisiin prekliinisiin ja kliinisiin opintoihin ei enää ole, mikä vaikeuttaisi kaksiportaisen tutkintomallin soveltamista lääketieteeseen, muistutetaan lausunnossa.

Liitto toteaa, että yleiset työmarkkinavalmiudet on lääketieteen opintojen kannalta kaikkein ongelmallisin kohta toteutettavaksi.

- Lähes kaikki opetustapahtumat kuusivuotisessa lääketieteen koulutusohjelmassa on pyritty rakentamaan kliinisen ongelman ympärille. Opintouudistuksissa on pyritty luomaan yhtenäinen ja katkeamaton oppimisprosessi perusopetuksen alusta loppuun ja erikoistumiskoulutukseen nivoutuen. Suunniteltu kaksiportainen tutkintojärjestelmä aiheuttaa niin mittavia muutoksia lääketieteen koulutukseen, että niiden mielekkyys on kyseenalaistettava.

USEIMMISSA EU-MAISSA LÄÄKETIEDE JÄTETTY UUDISTUKSEN ULKOPUOLELLE

Järjestelmään siirtymisen perusteluina on mainittu opiskelijoiden liikkuvuuden lisääminen sekä työmarkkinakelpoisuuden lisääminen.

- Tällä hetkellä ei ole olemassa sellaista lähialan alempaa tutkintoa, josta voisi hakeutua ylempään lääketieteen korkeakoulututkintoon edes 60 pisteen lisäopinnoilla.

Kun otetaan huomioon kuitenkin esimerkiksi tänä vuonna opetusministeriön tekemät ehdotukset sairaanhoitajien muuntokoulutuksesta, on todennäköistä, että lääketieteeseen tullaan asettamaan paineita hyväksyä sairaanhoitajien AMK-tutkinto lähialojen soveltuvaksi alemmaksi koulutukseksi.

- Tällöin aukeaisi suora väylä kliinisen vaiheen opintoihin ilman, että lääketieteelliset tiedekunnat voisivat valvoa näiden opiskelijoiden sisällöllistä pätevyyttä lukuun ottamatta 60 pisteen lisäopintoja.

Lääketieteellisten tiedekuntien lausunnoissa muuntokoulutuksesta on todettu, että sairaanhoitajien opinnoista ja työkokemuksesta voidaan maksimissaan hyväksyä 7 - 10 opintoviikkoa korvaamaan 250 opintoviikon laajuista lääketieteen lisensiaatin tutkintoa.

- Lisäkoulutuksen järjestäminen sitoisi huomattavan paljon opetusresursseja, koska opetuksen pitää olla hyvin yksilöllisesti räätälöityä.

Lääkäriliitto muistuttaa lausunnossaan, että useimmissa EU/ETA-maissa, joissa tämän prosessin seurauksena on lähdetty suunnittelemaan kaksiportaista tutkintorakennetta, on mm. edellä mainittujen syiden vuoksi lääketiede päätetty jättää uudistuksen ulkopuolelle.

- Näin tulisi tehdä myös Suomessa. Toteutuessaan uudistus romuttaisi lääketieteessä tehdyt mittavat opintouudistukset ja aiheuttaisi runsaasti sisällöllisiä ja tasa-arvo-ongelmia opiskelijoiden kesken.

Liitto toteaa, että lääketieteen koulutus valmistaa pitkälti lääkärin kliiniseen työhön ja koulutuksen kalleudestakin johtuen sen opiskelijamäärät on pyritty mitoittamaan terveydenhuollon tarpeita vastaavasti.