Luottamuslääkäri Olli Piirtola:
Elämään muutakin kuin työtä!
Vastikään luottamuslääkäriksi kutsutulla psykiatri Olli Piirtolalla on pitkä kokemus kollegojen hoitamisesta. Hän kannustaa lääkäreitä antamaan riittävästi aikaa ihmissuhteille ja harrastuksille - se on parasta mielenterveysongelmien ehkäisyä.
Lääkärin työ on monessa suhteessa kuormittavaa mielenterveydelle. Lääkäriin turvaudutaan ihmiselämän dramaattisimmissa ja pelottavimmissa tilanteissa. Hän kuuntelee potilaan kipeimmät, mutta joskus myös inhottavimmat salaisuudet. Työn määrä, vaativuus ja vastuullisuus painavat.
Lääkärin jaksaminen riippuu hänen mielenterveysvoimavaroistaan. Niitä ovat Piirtolan mukaan omat selviytymiskeinot, työyhteisön tuki sekä siviilielämän tarjoama palautuminen ja tyydytys. Voimavaroja ovat myös peruspersoonallisuuden myönteiset ominaisuudet sekä lääkärin koulutus, tiedot ja taidot.
- Mielenterveysongelmia ehkäisee jossain määrin se, että tähän ammattiin eivät helposti etene psyykkisiltä voimavaroiltaan hyvin heiveröiset henkilöt. Suojaavaa on myös jatkuvan kouluttautumisen velvoite. Toisaalta työhön ja lääkärin rooliin liittyvät paineet muodostavat pahimmillaan työuupumukseen, kyynistymiseen, masennukseen ja syyllisyyksiin johtavan noidankehän, josta irtautuminen voi muodostua ylipääsemättömäksi.
Työssä tarvitaan empatiaa eli kykyä asettua toisen ihmisen asemaan ja tunteenomaisesti eläytyä tämän tilanteeseen. Vuorovaikutuksen onnistuminen riippuu lääkärin persoonallisista ominaisuuksista. Yliempaattinen lääkäri väsyy työssään tehottomaksi, aliempaattinen taas uuvuttaa niin työtovereitaan kuin potilaitaan.
Hoitoa koskevien väärien päätösten riski on aina olemassa ja sen myötä myös syyllisyyden ja masennuksen tunteet. Tämän epävarmuuden sietäminen on Piirtolan mukaan vaikeinta liian empaattisille tai äärimmäisen perfektionistisille lääkäreille.
Riittämättömyys kuormittaa
- Mielenterveyshaaste on myös ikuinen riittämättömyys. Potilaat, hoitajat, esimiehet, koko yhteiskunta tuntuu koko ajan odottavan, että lääkärien pitäisi tehdä lisää töitä tai heitä pitäisi olla enemmän tai että heidän pitäisi työskennellä tehokkaammin, empaattisemmin, tieteellisemmin, yhteistyökykyisemmin, virheettömämmin, ystävällisemmin, kansanomaisemmin, saavutettavammin, seksikkäämmin...
Näitä kuormitustekijöitä kompensoivat lääkärintyön varsin korkea arvostus, oman työorganisaation, johdon, työtovereiden ja kollegojen tarjoama tuki, yleensä kohtuulliseksi koettu palkkaus, potilaiden kiitollisuus hoidosta sekä sisäinen tunne merkityksellisen ja vaikuttavan työn tekemisestä, toteaa Piirtola.
Kuormitustekijöiden ja kompensoivien tekijöiden välisen suhteen muuttuessa myös lääkärien mielenterveys reagoi. Organisaation johto voi joko tukea lääkäreitä tai vetää maton jalkojen alta.
Johdon tuen tarve korostuu Piirtolan mielestä etenkin nyt, kun palvelutarjontaa ollaan säästösyistä supistamassa ja lääkärien paineet huolehtia potilaiden hoidosta kasvavat entisestään.
- Viime aikoina ovat monet yleislääkärit ja päivystyspoliklinikoilla toimivat kollegat joutuneet loukkaavien puheiden, uhkailujen ja jopa väkivallan kohteeksi. Tämän vastaanottaminen edellyttää, että lääkärillä on omassa mielessään tilaa ja väljyyttä kuulla ja kuunnella, vaikka ei aina voisikaan ymmärtää ja hyväksyä.
Piirtola muistuttaa, että tällaisia iskuja omaa ammatti-integriteettiä vastaan ei pidä ymmärtää lääkäriin henkilökohtaisesti kohdistuvina, vaan ne ovat ilmauksia potilaiden epätoivoisesta keinottomuudesta.
Milloin stressi vaatii hoitoa?
Haastavan ja stimuloivan stressikokemuksen muuttuessa rasitteeksi ja uhkaksi eli stressikokemuksen pitkittyessä ja kroonistuessa on syytä hakea ulkopuolista apua. Piirtola luettelee oireita:
- Viikonlopun tai edes vuosiloman jälkeen ei koe palautuneensa eikä koe työn iloa, harrastukset jäävät tauolle ja ystävyyssuhteet jäävät hoitamatta, alkoholinkäyttö lisääntyy huolestuttavissa määrin, lääkäri alkaa vuodattaa omia ongelmiaan potilailleen, etsii potilaista epäammatillista tyydytystä tai hakee helpotusta työpaikkaromansseista.
- Pitkittyneet unihäiriöt, hallitsematon painonnousu, epämääräiset fyysiset oireet, ärtyisyys ja mielialan lasku, itsesyytökset, alinomainen työasioiden murehtiminen vapaa-ajalla, seksuaalinen haluttomuus, kiinnostuksen menettäminen ammatilliseen kehittymiseen ja pitkittynyt väsyneisyys ovat myös aiheita tilanteeseen reagoimiseen.
Piirtola kehottaa kollegoitaan huolehtimaan omasta mielenterveydestään ennen kuin ongelmia tulee. Työpaineista huolimatta on tärkeää antaa riittävästi aikaa perheelle, ystäville, harrastuksille ja yhteiskuntaan osallistumiselle muutenkin kuin vain verojen maksamisen kautta. Kyky tunnistaa oman jaksamisensa rajat on keskeinen suoja uupumusta vastaan.
Varsinaisissa mielenterveysongelmissa ei itsehoito kuitenkaan ole suositeltavaa. Piirtola viittaa paroni von Münchhausenin ongelmaan: itseään ei voi nostaa suosta hiuksistaan vetämällä, vaikka niin tekisikin mieli uskoa.
- Itsensä hoitaminen on vähintään kaksin- ellei peräti nelinkertainen taakka: siihen kuuluu sekä poteminen että hoitovastuun kantaminen. Hoitoon hakeutuminen vähentää taakan neljäsosaan, kun hoitovastuu siirtyy hoitavalle kollegalle ja potemisenkin voi jakaa hänen kanssaan.
Luottamuslääkäriverkosto
Luottamuslääkärien tehtävä on auttaa kollegoitaan terveyteen ja työssä jaksamiseen liittyvien ongelmien selvittelyssä. Liiton korvaamien kontaktien lukumäärä on yleensä rajattu korkeintaan kolmeen. Luottamuslääkäriluettelo julkaistaan tässä lehdessä. Lääkäriliiton jäsenet voivat ottaa yhteyttä keneen tahansa luettelossa mainittuun lääkäriin.
