Luottamusmiehet laivalla
Lääkäri- ja hammaslääkäriluottamusmiehet kokoontuivat valtakunnalliseen luottamusmiesseminaariin 18.-19.5.
Luottamusmiehet eri puolelta Suomea kokoontuivat kouluttautumaan risteilyn merkeissä.
Ohjelmassa oli painavaa asiaa niin koulutuksesta, palkkauksesta kuin lääkärisopimuksen uudistamisesta. Kuuma peruna oli erityisesti työajan venyttäminen illalle.
Erikoislääkärikoulutus - liikaa vai liian vähän?
Lääkäriliiton jäsenpalveluiden johtaja Johanna Rellman esitteli tutkimustaan Erikoislääkärien ja erikoishammaslääkärien koulutustarve vuoteen 2030.
– Tällä hetkellä mahdollisuus hakeutua vapaasti itseään kiinnostavalle toimialalle on johtanut tilanteeseen, jossa osa erikoisaloista kasvaa voimakkaasti ja osan lääkärimäärä vähenee huomattavasti tulevaisuudessa, Rellman kertoi. Esimerkkinä Rellman esitteli plastiikkakirurgiaan erikoistumaan ilmoittautuneiden määrän (132), ja reumatologiaan erikoistumaan ilmoittautuneiden määrän (30).
– Jos jatkamme näin, pian olemme tilanteessa, jossa meillä on työttömiä plastiikkakirurgeja. Nyt pitäisi saada kandeille enemmän tietoa alasta, jolle he ovat hakeutumassa. Tällä hetkellä valinta perustuu usein mielikuviin.
Vuonna 2007 julkaistussa raportissa on todettu erikoislääkärikoulutuksen kehittämisestä olevan valtakunnallisen ohjauksen tarvetta, jotta epätasapaino saadaan korjattua.
STM:ssä suunnitellaan erikoislääkärikoulutuksen ohjausta väestön ja palvelujärjestelmän tarpeen mukaisesti. Näin voidaan taata, että potilas saa tarvitsemansa hoidon, ja koulutuksen suunnitelmallisuus ja laatu paranevat.
– Eläköitymisaallosta johtuen erikoislääkärien määrän kasvu hidastuu 2020-luvulla, mutta voimistuu vuoden 2025 jälkeen. Lääketieteen peruskoulutusta tulisikin todennäköisesti vähentää 2020 alkaen. Miten tieto ja taito saadaan siirrettyä nuoremmille? Ikääntyvien erikoislääkärien työssä jatkamista tulee tukea. Alueellisuus pitää myös huomioida. Helsingissä erikoislääkärien kouluttaminen ei auta erikoislääkäripulaan esimerkiksi Kainuussa, Rellman kertoi.
Noora Savanheimo Hammaslääkäriliitosta esitteli erikoislääkärikoulutuksen valintamenettelyn mahdollisia elementtejä.
– Asia on STM:ssä valmisteilla, mutta mitään ei ole vielä päätetty. Toiveena on, että uravalinnan ohjaus ja tukimateriaali riittäisivät ohjaamaan erikoistuvia tarvittaville aloille. Voi kuitenkin olla, että valintakokeet joudutaan ottamaan järeämpinä keinoina käyttöön, Savanheimo kertoi.
Pitääkö olla huolissaan? Keskustelua palkasta
Lääkäriliiton tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä ja piiriylilääkäri Minna Kaarisalo pitivät puheenvuoron lääkäreiden palkoista.
Vänskä aloitti katsauksella lääkärien työmarkkinatilanteeseen viimeisen vuosikymmenen ajalta.
– Lääkärien työmarkkinatilanne on ollut 2000-luvulla hyvä viime vuosiin asti. Työtilaisuuksia on ollut tarjolla, ja palkat ja ostovoima ovat kasvaneet. Viime vuosikymmen on ollut palkansaajille hyvää aikaa, jos työpaikka on säilynyt. Käytännössä lääkärikunnassa on vallinnut täystyöllisyys. Joskus on ollut jopa vajausta, ja yksittäiset lääkärit ovat voineet neuvotella hyviäkin diilejä, Vänskä kertoi.
– Nyt sen sijaan tilanne on muuttumassa. Horisontissa on epävarmuutta. Lääkärityövoima on kasvanut voimakkaasti, mikä näkyy esimerkiksi opiskelijoiden kesätöissä. Kun tulijoita riittää, palkoista ei pystytä enää neuvottelemaan niin vahvasti.
Vänskä puhui myös tulevasta lääkärisopimuksesta.
– Uudessa palkkausjärjestelmässä haasteita riittää, kuten kuinka turvata vähintään nykyinen palkkataso. Myös alueelliset ja sairaaloiden ja terveyskeskusten väliset palkkaerot aiheuttavat haasteita.
– Erikoislääkärit pitävät palkkaansa epäoikeudenmukaisena, koska palkat eivät kehity kokemuksen karttuessa. Haasteena on mm. se, että vaativinta hoitoa antavissa yliopistollisissa sairaaloissa on matalin palkkataso. Miten keskitetty työn vaativuustason arviointiin pohjautuva hinnoittelu on tällöin toteutettavissa? Vänskä kysyi.
– Uudessa palkkamallissa palkka voi koostua peruspalkan lisäksi myös suoriteosasta. Eli toisin sanoen mitä tehdään, miten tehdään ja mitä saadaan aikaiseksi.
– Tämä on myös aiheuttanut keskustelua Facebookin Lääkärit-ryhmässä, Minna Kaarisalo kertoi.
Huolta aiheuttaa mm. kuinka luoda aidoista terveyshyödyistä eikä vain yksittäisistä kikoista palkitseva systeemi. Rahapalkan lisäksi on hyvä huomioida myös luontoisedut ja verovapaat henkilökuntaedut.
Lääkärisopimuksen uudistus – missä mennään?
Lääkäriliiton neuvottelujohtaja Laura Lindholm kertoi ajankohtaisia uutisia sopimusrintamalta.
– Lääkärisopimuksen palkkausuudistuksen raamit pilotointia varten on tarkoitus saada valmiiksi kesäkuussa 2017. Tämän jälkeen on vielä mahdollisuus tehdä muutoksia. Uutta järjestelmää tulee voida soveltaa viimeistään 1.1.2019 uusien maakuntatyönantajien aloittaessa, Lindholm kertoi.
– Pohdinnoissa yleisesti esiin nousseita asioita ovat palkkauksen oikeudenmukaisuus, läpinäkyvyys ja kannustavuus. Myös kokemus esim. erikoislääkärien palkkakehityksessä täytyy huomioida.
Vilkasta keskustelua luottamusmiesten kesken aiheuttivat erityisesti työajan muutokset, ja kuinka paljon esimerkiksi iltatöistä tulisi maksaa korvausta.
Kirjoittaja:
Pauliina Pohjala
Kuvat: Markku Ojala
