Muutoksia varhaiseläkkeisiin Osa-aikaeläkkeen ikäraja laskee
Marraskuussa allekirjoitetussa tulopoliittisessa sopimuksessa sovittiin osa-aikaeläkkeen alaikärajan määräaikaisesta alentamisesta 58 vuodesta 56 vuoteen. Uutta ikärajaa tullaan soveltamaan vuoden 1998 heinäkuun alusta vuoden 2000 loppuun. Myös varhennettuun vanhuuseläkkeeseen saattaa tulla muutoksia: 0,5 %:n kuukausittainen vähennys tulisi laskemaan 0,4 %:ksi vuoden 1999 alusta lukien. Lääkärin, joka harkitsee siirtymistä varhennetulle vanhuuseläkkeelle, on syytä varmistaa uudistuksen toteutuminen.
Osa-aikaeläke on yksi ns. joustavista eläkemuodoista, jotka ovat olleet käytössä vuodesta 1989 lukien. Osa-aikaeläkkeen alaikäraja on koko sen voimassaoloajan ollut kuntasektorilla 58 vuotta. Osa-aikaeläkkeen saaminen edellyttää, että henkilö siirtyy kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön. Tällöin hänen osa-aikatyöstä saamansa ansion tulee olla 40-60 % kokoaikatyön ansioista. Työaikaa on vähennettävä samassa suhteessa. Osa-aikaeläkkeelle siirtyminen voidaan järjestää myös niin, että lääkäri luopuu kokonaan päätoimisesta virkasuhteestaan kuntaan tai kuntayhtymään ja siirtyy osa-aikatyöhön yksityiselle sektorille joko työsuhteeseen tai ammatinharjoittajaksi. Osa-aikatyö ei pääsääntöisesti vaikuta alentavasti tulevaan vanhuuseläkkeeseen. Eläkkeen määrää koskevat yksityiskohdat on kuitenkin aina syytä varmistaa kuntien eläkevakuutuksesta. Käytännössä on ilmennyt ongelmia esim. rinnakkaisten eläkkeiden yhteensovittamisessa.
Viime vuoden marraskuussa allekirjoitetussa tulopoliittisessa sopimuksessa sovittiin osa-aikaeläkkeen alaikärajan määräaikaisesta alentamisesta 58 vuodesta 56 vuoteen. Tämä uudistus edellyttää muutoksia yksityisiin eläkelakeihin, valtion eläkelakiin ja kunnalliseen eläkesääntöön. Eläkesääntöön tehtävästä muutoksesta on tarkoitus päättää kevään aikana Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunnan kokouksessa.
Uutta 56 vuoden ikärajaa tullaan siis soveltamaan vuoden 1998 heinäkuun alusta vuoden 2000 loppuun. Jos henkilö on siirtynyt 56 vuotiaana osa-aikaeläkkeelle, mutta ei ole ehtinyt määräajan loppuun mennessä täyttää 58 vuotta, oikeus osa-aikaeläkkeeseen kuitenkin säilyy, mikäli muut edellytykset täyttyvät. Tulopoliittisen sopimuksen mukaan työnantajalla on velvollisuus pyrkiä järjestämään osa-aikatyötä sellaiselle työntekijälleen tai viranhaltijalleen, joka 56 vuotta täytettyään haluaa siirtyä osa-aikaeläkkeelle. Tämä velvoite tulee koskemaan myös kuntia ja kuntayhtymiä.
Hakeutuessaan osa-aikaeläkkeelle lääkärin tulee hakea työnantajaltaan oikeutta hoitaa virkaansa osa-aikaisena. Kysymyksessä ei tällöin ole palkattoman virkavapauden anominen, joka saattaisi johtaa jäljellä olevan työn tulkitsemiseksi sivutoimiseksi. Jotta päätoimisuuden edellytys varmasti täyttyisi, on turvallisinta pyrkiä siihen, että jäljelle jäävä työmäärä edelleenkin on vähintään 19 tuntia viikossa. Näin varmistetaan se, etteivät vuosiloma- ym. etuudet heikkene. Lääkäri pysyy näin ollen kaikilta osin ns. päätoimisena viranhaltijana vain työajasta ja palkkauksesta johtuvin muutoksin. Syntyvä uusi olosuhde on syytä kirjata riittävän selvästi, jottei väärinymmärryksiä pääse syntymään jäljelle jäävän palvelussuhteen tai syntyvän eläkeoikeuden suhteen.
Osa-aikatyön ikärajan alentaminen on pikemminkin osa työllistämispolitiikkaa kuin pyrkimystä säästöihin. Sen mukaisesti työnantajan moraalinen velvoite on ensisijaisesti palkata uusi henkilö niihin tehtäviin, jotka osa-aikaeläkkeelle siirtyvältä jäävät tekemättä. Suoranaista velvoitetta tähän ei kuitenkaan ole, vaan tehtävien jakaminen uudelleen kuuluu työnantajan harkinta- ja päätösvaltaan. Eri asia on, että pysyvistä työjärjestelyjen muutoksista tulee neuvotella asianmukaisessa järjestyksessä paikallisesti. Virkaehtosopimukseen sisältyy määräykset siitä, miten pysyvät tehtävämuutokset otetaan huomioon palkkauksessa.
Myös varhennettuun vanhuuseläkkeeseen muutoksia?
Varhennetussa vanhuuseläkejärjestelmässä työntekijä voi oman harkintansa mukaan siirtyä varhennetulle vanhuuseläkkeelle ennen varsinaisen vanhuuseläkeiän täyttämistä. Järjestelmässä työntekijä voi itse päättää eläkkeelle jäämisestään. Varhennetun vanhuuseläkkeen määrä jää kuitenkin pysyvästi pienemmäksi kuin mitä olisi tavallisen vanhuuseläkkeen määrä. Pienennys on sitä suurempi, mitä aikaisemmin eläke otetaan. Varhennettua vanhuuseläkettä saavan ansiotyöhön sovelletaan samoja sääntöjä kuin vanhuuseläkkeen saajaan.
Vanhuuseläkettä varhennettaessa tehdään eläkkeeseen vähennys, joka on puoli prosenttia jokaiselta kuukaudelta (6 % vuodessa), joka jää eläneelle siirtymisen ja vanhuuseläkeiän väliin. Eläke voidaan varhentaa enintään viiden vuoden ajan, jolloin maksimivähennys eläkkeeseen olisi tällöin varhennuksesta 30 %. Yleisissä eläkepolitiikkaa sivuavissa neuvotteluissa on ollut esillä, että varhennettuun vanhuuseläkkeeseen tehtävä 0,5 %:n kuukausittainen vähennys tulisi laskemaan 0,4 %:ksi vuoden 1999 alusta lukien. Varmuutta uudistuksesta ei ole. Mahdollista on, että kaavailtu parannus tulee koskemaan ainoastaan uusia ensi vuoden puolella alkavia eläkkeitä. Sen vuoksi on lääkärin, joka harkitsee siirtymistä varhennetulle vanhuuseläkkeelle, syytä varmistaa uudistuksen toteutuminen. Mikäli uudistus toteutetaan, on edullista lykätä varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtymistä ensi vuoden puolelle.
Kuntien eläkevakuutus opastaa
Eläkemääräykset ovat monimutkaiset, ja eläkepäätöksillä on eläkkeelle siirtyvän kannalta aina suuri taloudellinen merkitys. Kunkin viranhaltijan on kaavaillessaan siirtymistä varhaiseläkkeelle aina syytä varmistaa tilanteensa Kuntien eläkevakuutuksesta, jossa on järjestelmän paras asiantuntemus. Kuntien eläkevakuutuksen eläkeneuvonnan puhelinnumero on (09) 1857 837. Eläkevakuutus antaa informaatiota myös tilanteissa, joissa palvelussuhteen muutokset aiheuttavat muutoksia eläkepalkan laskentaan. Näitä tilanteita ovat esimerkiksi työnantajan vaihtuminen ja siirtyminen osa-aikatyöhön. Yhteyttä voi luonnollisesti ottaa myös liiton toimistoon.
