Neuvotteluvinkkejä alan asiantuntijalta

Luottamusmiehet kokoontuivat ­valtakunnallisille luottamusmiespäiville 18.–19.5. Viking Gabriellalle. ­Odotetuimpia puhujia oli kansan­edustaja Pekka Haavisto.

– Jos muuta ei voi tehdä, niin ainakin voi antaa ihmisille kokemuksen, että häntä on kuunneltu, sanoi Haavisto.

Haavisto kertoi yleisölle, mitä maailman kriiseistä ja neuvotteluista voi oppia. Haavisto totesi alkuun, että kaikkien ihmisten kanssa voi neuvotella, vaikka ei kaikesta.

Haaviston mukaan sovittelijan tärkeimpiä ominaisuuksia ovat kärsivällisyys, rauhallisuus, luotettavuus, avoimuus ja kuuntelukyky. Haavisto nosti esille näiden lisäksi kyvyn tarkastella asioita monesta näkökulmasta ja kyvyn asettua eri osapuolten asemaan. Myönteinen ihmiskäsitys ja elämänkokemus auttavat paljon.

Kunnian kysymys

Kotiläksyjen tekemisen tärkeyttä ei Haaviston mukaan neuvottelutilanteessa voi vähätellä. Kriisin historiaan ja osapuolten näkemyksiin paneutumisen lisäksi kulttuuriset arvot on tärkeää tuntea.

– Anteeksipyyntö voi usein olla se kaikkein kallein neuvoteltava asia, Haavisto kertoi.

– Ihmisille kokemus kunniasta ja erityisesti sen säilyttämisestä on yllättävän suuri asia. Vaikein tilanne on usein se, kun vastakkain on kaksi uhria, kuten Israel ja Palestiina. Lopputuloksen kannalta on tärkeää, että osapuolille syntyy kokemus voittamisesta.

– Lose-lose -ratkaisuja kannattaa varoa. Osapuolilla on todennäköisesti asioita, joiden esille tuomista kannattaa välttää viimeiseen asti. Nämä miinakentät kannattaa kartoittaa etukäteen. Usein myös mielikuvaharjoittelu etukäteen tilanteesta auttaa. Kaikkia kortteja ei kannata heti paljastaa. Omat heikkoudet ja vahvuudet on hyvä tuntea.

– Riidoilla on aina myös yleisö. Huutosakkia on usein molempien osapuolten takana, ja yhden neuvottelun tulokset vaikuttavat myös tuleviin neuvotteluihin. Riidoilla on aina myös historia, ja sovinnon täytyy sopia tarinaan.

– Ajoitus on neuvottelujen onnistumisen kannalta tärkeää. Kriisitilanteessa ongelmat eivät koskaan ole paremmin seuraavana päivänä. Neuvotteluihin kannattaa myös varata riittävästi aikaa. Se, jolla on aikaa, on niskan päällä. Ajan pysäyttäminen on loistava taktiikka rauhanneuvotteluissa.

– Riidat ovat usein vahva osa ihmisen identiteettiä. Voisi jopa sanoa, että ihmiset rakastuvat omiin riitoihinsa. Se on valtava identiteettimuutos, kun kalashnikov vaihtuu sosiaalityöntekijän töiksi.

Riidoista ratkaisuun

– Sovittelijalta odotetaan ratkaisuehdotuksia. Usein merkki tyydyttävästä ratkaisusta on se, kun molemmat osapuolet nurisevat yhtä paljon. Sovittelijan on myös hyvä kertoa, missä hänen mandaattinsa päättyy. Mitä lähemmäksi ratkaisua päästään, sitä tiukemmin sovittelija yrittää puristaa ulos ratkaisun. Voi sanoa, että sovittelija eteneekin maanittelusta uhkailuun.

– Kun ratkaisu on saatu aikaiseksi, neuvotteluprosessin kulkuun ei enää palata. Pisteet ratkaisuun pääsemisestä menevät aina osapuolille, ei sovittelijalle. Kaikki osapuolet voittavat ja sitoutuvat katsomaan eteenpäin. Rauhasta tulee osapuolia yhdistävä tarina, Haavisto päätti.