Palkkatilastointi edunvalvonnan tukena
Lääkärien menestyksekäs palkkaedunvalvonta perustuu luotettaviin, ajankohtaisiin ja mahdollisimman yksityiskohtaisiin tietoihin eri ryhmien palkanmuodostuksesta ja ansiokehityksestä. Palkkatutkimusten ja -tilastojen rooli edunvalvonnassa on ollut aina keskeinen, mutta luotettavan tiedontuotannon merkitys tulee entisestään korostumaan. Palkkaneuvottelujen painopisteen siirtyessä paikallisiin yksiköihin, on entistä enemmän panostettava siihen, että tutkitut tiedot ovat myös jäsenkunnan käytettävissä.
Keskitetyn virkaehtosopimuksen rooli lääkärien palkkatason määrittäjänä on viime vuosina muuttunut. Lääkärisopimuksessa määritellään edelleen perusraamit palkkaukselle, mutta sopimus sisältää myös elementtejä, joita voidaan soveltaa sairaanhoitopiiri- tai kuntakohtaisesti.
Esimerkiksi uuteen lääkärisopimukseen kirjattiin kaksi, kustannusvaikutuksiltaan 0,8 ja 0,5 prosentin suuruista paikallisesti jaettavaa järjestelyerää, joiden tarkoituksena on tukea työtulokseen ja ammatinhallintaan perustuvan henkilökohtaisen lisän käyttöönottoa. Uudessa sopimuksessa luovuttiin myös palkkahinnoittelujen ylärajoista eli sopimuksessa määritellään vain tehtäväkohtaiset vähimmäisperuspalkat. Muutos noudattelee muita kunta-alan sopimuksia.
Yksilöllisempään palkkausjärjestelmään siirtyminen ja hinnoittelujen ylärajojen poisto yhdessä antavat lääkäreille liikkumavaraa neuvotella itse henkilökohtaisesta palkastaan. Tämä asettaa uusia haasteita myös liitossa tehtävälle edunvalvontatyölle.
KESKEINEN VÄLINE ANSIOKEHITYKSEN SEURANNASSA
Lääkäriliiton käytettävissä olevat palkkatiedot ovat peräisin useista eri lähteistä. Kuntasektorilla työskentelevien lääkärien tiedot ovat perustuneet pääasiassa Tilastokeskuksesta saatuihin tietoihin sekä yhdessä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa työnantajille tehtyihin palkkatiedusteluihin.
Tilastokeskuksen julkaisemat tilastotiedot eivät kuitenkaan ole riittävän yksityiskohtaisia, jotta niitä voitaisiin tehokkaasti hyödyntää edunvalvonnassa. Tulevaisuudessa ei ole myöskään takeita siitä, että työnantajapuolelta saadaan edunvalvonnan kannalta tarpeeksi yksityiskohtaista ja luotettavaa tietoa lääkärien ansioista ja niiden kehityksestä.
Lisäksi on muistettava, että tuhansia lääkäreitä työskentelee eri tehtävissä myös kuntasektorin ulkopuolella ja heidän ansioista on toistaiseksi ollut käytettävissä vain hyvin epätarkkoja tietoja.
Uusia tiedonkeruutapoja tarvitaan. Tästä syystä Lääkäriliiton hallitus velvoitti liiton toimistoa keräämään vuosittain tiedot lääkärien palkkauksesta kyselytutkimuksella, jonka päätavoitteena oli tuottaa vertailukelpoista tietoa eri sektoreilla työskentelevien lääkärien ansioista.
Ensimmäinen Lääkärin palkka- ja ansiot -kyselytutkimus tehtiin maaliskuussa 2002, ja kysely tullaan toistamaan samansisältöisenä vuosittain. Palkka ja ansiot -kysely tulee jatkossa olemaan keskeinen väline lääkärien ansiokehityksen seurannassa.
PALKKATIETOJEN JULKAISEMINEN
Palkkatietoja tullaan jatkossa julkaisemaan tehostetusti sekä perinteisenä paperijulkaisuna että sähköisesti liiton verkkosivuilla. Lisäksi tullaan muodostamaan erityisesti paikallista luottamusmiestoimintaa tukeva taulukko- ja esitysgrafiikkapaketti.
Vielä tämän kevään aikana liitto julkaisee lääkärien palkkaoppaan, jossa annetaan palkkatietojen lisäksi ohjeita henkilökohtaisiin palkkaneuvotteluihin valmistautumisesta ja niiden käymisestä.
Suunnitteilla on myös palkkalaskuri-jäsenpalvelun liittäminen liiton verkkosivuille. Palkkalaskuri on apuväline, jonka avulla henkilö voi arvioida omaa palkkatasoaan suhteessa muihin alueella vastaavissa tehtävissä toimiviin nähden.
LÄÄKÄRIEN ANSIOT VUONNA 2002
Viimeisimmät käytettävissä olevat tiedot kuntasektorin lääkärien ansioista perustuvat viime elokuussa sairaala- ja terveyskeskuslääkärien palkkoja koskevaan tiedusteluun. Valtion virkaehtosopimuksen piiriin kuuluvien lääkärien palkkatiedot on saatu vuodentakaisesta Palkka ja ansiot-kyselystä.
Oheisissa taulukoissa on kuvattu lääkärien säännöllisen työajan ansioita virkanimikekohtaisilla keskipalkoilla. Tämän lisäksi palkkahajontaa on kuvattu prosenttipisteiden (fraktiilit) avulla. Esimerkiksi 90-prosenttipisteluku tarkoittaa sitä, että 10 prosenttia ryhmän lääkäreistä ansaitsee vähintään ko. prosenttipisteluvun verran.
Lääkäriliitto toteutti elokuisen palkkatiedustelun yhteistyössä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa, ja tiedot kerättiin lääkärien työnantajille lähetetyillä kyselylomakkeilla. Otoksena oli puolet kaikista niistä laillistetuista lääkäreistä, jotka saivat elokuussa täyttä palkkaa, ja jotka työskentelivät kokoaikaisesti. Lopullisessa aineistossa oli 478 omalääkäriä, 362 muuta terveyskeskuslääkäriä ja 2 233 sairaalalääkäriä.
Tulosten luotettavuutta voidaan arvioida vertaamalla vastaajien ja perusjoukon rakennetta eri taustamuuttujien suhteen. Sukupuolen, iän ja virkarakenteen mukaan tarkasteltuna vastaajajoukon rakenne on yhtenevä perusjoukkoon verrattuna siinä määrin, että saatuja tuloksia voidaan pitää luotettavina. Edellinen vastaavanlainen tutkimus tehtiin sairaalalääkäreille vuonna 1999 ja terveyskeskuslääkäreille vuonna 2000.
Palkkatiedustelun tuloksia on esitelty yksityiskohtaisemmin liiton verkkosivuilla, jossa on myös kuvattu tarkemmin kyselyyn vastanneiden profiilia.
