Terveysfoorumi 2018: yhdenvertaisuutta soteen
Sote-uudistuksen tavoitteena on mm. kaventaa terveyseroja ja edistää yhdenvertaisuutta. Terveysfoorumissa pohdittiin, miten tähän päästään.
Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija Lauri Vuorenkoski veti Terveysfoorumissa työpajaa, jossa pohdittiin resurssien kohdentamista: kuka päättää mitä, missä ja miksi?
– Suomalaisten elinajanodote on jatkuvasti kasvanut. Väestöryhmien väliset terveyserot eivät kuitenkaan ole supistuneet, vaan pikemminkin päinvastoin, muistutti osastonjohtaja Markku Pekurinen THL:stä.
Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, tukea yhdenvertaisuutta ja samaan aikaan hillitä kustannuksia.
– Kolmen miljardin euron säästötavoite on tiukka. Toimintaa on pakko petrata – ja paljon. Priorisointia ei voi välttää, Pekurinen totesi.
Eriarvoisuus on pirullinen ongelma
Priorisointia ohjaavat myös oikeudelliset reunaehdot. Lain mukaan jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin terveydenhuollolla ovat käytettävissä.
– Julkisen vallan on turvattava riittävät terveyspalvelut. Sana "riittävät" on jo eräänlainen pririsointivaltuutus, totesi Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta.
– Lähtökohtana pitää olla sellainen palvelujen taso, että kaikki voivat toimia täysvaltaisina kansalaisina. Esimerkiksi asiakasmaksuja ei saa säätää niin suuriksi, että se estäisi hoitoon pääsyn. Suomalaisen oikeudenmukaisuuskäsityksen kovaa ydintä on myös, että samanlaisia tapauksia kohdellaan samalla tavalla, ja että autetaan enemmän niitä, jotka lähtevät takamatkalta, Koivuranta sanoi.
Lääkäri-kansanedustaja (kok.) Sari Raassinan mielestä hoitojärjestelmässä maan sisällä on niin suuria eroja, että se ei ole hyväksyttävissä.
– Eriarvoisuus on pirullinen ongelma, johon ei ole mitään yhtä oikeaa vastausta. Tarvitaan laajaa säädöspohjaa, vahvaa toimeenpano-ohjausta ja uusia innovaatioita, hän sanoi.
Positiivinen diskriminointi on sallittua
Kahdessa rinnakkaisessa työpajassa pohdittiin keinoja eri potilas- ja väestöryhmien välisten erojen kaventamiseen.
Potilasryhmiä, joiden osalta yhdenvertaisuus ei toteudu, ovat mm. psykiatriset potilaat, päihdepotilaat, ikääntyneet ja paljon palveluja tarvitsevat. Näitä ryhmiä yhdistää se, että potilaat eivät itse kykene ajamaan omaa asiaansa, ja poliittisessa päätöksenteossa heidän äänensä on heikko.
Erityishuomiota tarvitseviksi väestöryhmiksi tunnistettiin mm. huono-osaiset perheet, opiskelupudokkaat, palvelujärjestelmästä syrjäytyneet vähävaraiset ja maahanmuuttajat.
– Positiivinen diskriminointi on sallittua. On oikein priorisoida niitä, joilla on muita suuremmat tarpeet tai joiden tarpeet ovat piilossa, kiteytti päivän moderaattori, lääkintöneuvos Taina Mäntyranta.
Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija Lauri Vuorenkoski toimi yhtenä työpajojen vetäjistä.
– Yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta keskeistä on määritellä selkeästi päätöksentekoon vaikuttavat arvot ja periaatteet. Päätöksenteon tulee perustua mahdollisimman pitkälle tutkittuun tietoon. Kansallisella tasolla tulee olla vahva rooli päätöksenteossa, mutta myös muita järjestelmän tasoja päätöksenteossa tarvitaan. Näiden roolit tulee avoimesti määritellä siten, että päätöksenteosta muodostuu yhteen toimiva kokonaisuus, Vuorenkoski summasi keskustelujen tuloksia.
Terveysfoorumi 2018 "Priorisoinnilla yhdenvertaisuutta uuteen soteen" järjestettiin 19.4. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Järjestäjinä olivat THL:n lisäksi Fimea, Kansaneläkelaitos, sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntaliitto, Duodecim, Hammaslääkäriliitto ja Lääkäriliitto. Tilaisuus oli avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille kansalaisille. Kohderyhmänä olivat erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksentekijät valtionhallinnossa, maakunnissa ja kunnissa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset.
