TNJ:n puheenjohtaja Laitinen-Pesola budjettiesityksestä: Kansalliselta terveysprojektilta viedään pohjaa pois
Terveydenhuoltoalan Neuvottelujärjestön TNJ:n ja Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola korostaa, että yhteiskunnan pitää turvata terveydenhuollon tulevaisuus.
- Keväällä valmistunut kansallinen terveysohjelma oli hyvä alku, mutta hallituksen budjettileikkaukset vievät pohjaa sen toteuttamiselta, arvioi Laitinen-Pesola Lappeenranta 2002 -työmarkkinaseminaarissa.
TNJ on Tehyn ja SuPerin muodostama pääsopijajärjestö. Liittoihin kuuluu yhteensä noin 165 000 jäsentä.
Laitinen-Pesola korostaa myös valtion vastuuta terveydenhuollon toimintaedellytysten turvaamisessa.
- On myönteistä, että kunnille maksettavia sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia korotetaan selvästi. Mutta samanaikaisesti toteutettavat muut kuntatalouteen kohdistettavat leikkaukset, kuten kunnallisverojen ja yhteisöverojen leikkaukset, heikentävät kuntien toimintakykyä ja siten erityisesti terveydenhuollon toimivuutta. Hän painottaa, että valtionosuuksien indeksikorotukset on tehtävä täysimääräisinä.
- Mahdolliset verovähennykset pitää myös kompensoida kunnille kokonaan. Ei kai ole tarkoitus maksattaa kuntien henkilöstöllä palkansaajien veronkevennyksiä, hän kysyy.
Laitinen-Pesolan mielestä myös kunnissa pitäisi harjoittaa joustavaa ja elävää palkkapolitiikkaa.
- Palkankorotuksia pitäisi suunnata erityisesti niille aloille, joiden palveluja kansalaiset tarvitsevat ja missä on pulaa työntekijöistä.
Laitinen-Pesolan mukaan TNJ:n tavoitteena on reilut palkankorotukset hoitoalalle. Tehy ja SuPer pitävät hyvänä tulopoliittista kokonaisratkaisua, mutta ne valmistautuvat myös liittokierrokseen.
Liittojen tavoiteasettelu perustuu ammattiosastoille tehtyihin kyselyihin. Jäsenten päätavoitteeksi nousi palkkatason kunnollinen korotus, jolla palkkauksen jälkeenjääneisyyttä korjattaisiin oikeudenmukaisempaan suuntaan.
PERUSPALVELUJEN TUOTTAMINEN VAARANTUMASSA
Myös Akavan julkisen sektorin pääsopijajärjestö Akava-JS:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi vaati Lappeenrannan seminaarissa valtiovaltaa hyvittämään suunnitteilla olevan veroratkaisun kunnille aiheuttamat menetykset.
- Ellei kuntien tulomenetyksiä kompensoida, vaarantuu peruspalvelujen tuottaminen erityisesti pienissä ja köyhissä, mutta myös eräissä suurissa kunnissa.
Hän luopuisi ainakin toistaiseksi myös uusien velvoitteiden ja palvelujen langettamisesta kuntien vastuulle, jotta nämä voisivat rauhassa keskittyä perustehtäviinsä, kuten huolehtimaan tärkeistä koulutus- ja terveyspalveluista.
- Maan hallituksen kaavailema tuloverojen kevennys ei todellisuudessa hyödyttäisi palkansaajaa, sillä sen seurauksena jopa 100 kuntaa saattaa joutua nostamaan kunnallisveroprosenttia. Jo tällä hetkellä, ilman uusia menetyksiä 40-50 kuntaa on lähes ylivoimaisissa vaikeuksissa yrittäessään huolehtia riittävän tasokkaiden peruspalvelujen tuottamisesta. Kunnissa on nopeasti paheneva pula pätevästä ja koulutetusta henkilöstöstä, mikä taas johtuu ennen kaikkea kunta-alan palkkojen kehnosta kilpailukyvystä, muistuttaa Kangasniemi.
KUNTASEKTORIN OLTAVA KILPAILUKYKYINEN
Kunta-alan työmarkkinajohtaja Jouni Ekuri totesi työmarkkinaseminaarissa, että kunnilla ja kuntayhtymillä on lähivuosina tarve palkata lisää henkilöstöä.
Hänen mukaansa kunta-ala saattaa joutua kestämättömään tilanteeseen, jos tuloratkaisulla ei pystytä turvaamaan kunnallistalouden vakaata kehitystä.
- Sitä uhkaavat myös valtion budjettiehdotukseen sisältyvät veroratkaisut, jotka toteutuessaan leikkaisivat kuntien tulopohjaa.
Ekuri muistutti, että hallituksen budjettiriihessä tehdään lähiviikkoina kuntasektorin kilpailukyvyn kannalta tärkeitä päätöksiä.
- Kunnallisten palvelujen turvaamisen kannalta on tärkeää, että mahdolliset leikkaukset korvataan kunnille täysimääräisesti.
Hän piti tärkeänä, että kunta-alan palvelussuhteen ehdot ovat kokonaisuudessaan kilpailukykyiset työmarkkinoilla.
- Kilpailukyvyn turvaamiseksi joihinkin korjaaviin toimenpiteisiin saattaa olla aihetta.
