Lehti 41: Liitto toi­mii 41/2017 vsk 72 s. 2321

Valtaosa suomalaisista on jo käyttänyt digitaalisia terveyspalveluja

Uudet digitaaliset terveyspalvelut ovat tuttuja yhä ­useammalle. Ne eivät kuitenkaan ole suomalaisille vielä yhtä tärkeitä kuin fyysiset terveys- ja apteekkipalvelut, ilmenee Tuhat suomalaista -tutkimuksen tuloksista.

Sari Kosonen
Kuvituskuva 1

Yhdeksän suomalaista kymmenestä pitää erittäin tai melko tärkeänä, että terveysasemien ja apteekkien verkostot säilyvät tulevaisuudessa yhtä kattavina kuin nykyään. Mahdollisuus asioida digitaalisesti lääkärissä tai apteekissa on silti erittäin tai melko tärkeää noin joka kolmannelle suomalaiselle.

Tutkimuksessa etälääkäripalveluita ilmoitti käyttäneensä 4 % vastaajista. Toisaalta joka toinen olisi ainakin jossain tilanteessa valmis kokeilemaan sitä.

Sähköisiin resepteihin siirtymistä pitää hyvänä uudistuksena yhdeksän kymmenestä suomalaisesta. Digitaalisia palveluita, kuten Omakantaa, on käyttänyt jo kolme neljästä suomalaisesta.

Suomalaisten suhtautumista terveydenhuollon digitaalisiin palveluihin selvitettiin osana IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimusta, jonka tiedot kerättiin internetissä valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa syyskuun alkupäivinä. Tutkimus tehtiin Lääkäriliiton, Apteekkariliiton ja Lääketietokeskuksen toimeksiannosta.

Tutkimuksen tulokset julkistettiin terveystoimittajille suunnatussa Digitalisoituva terveydenhuolto -seminaarissa Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla 6. lokakuuta.

Digitalisaatio on hyvä renki

Seminaarissa Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki pohti, onko digitalisaatio uhka vai mahdollisuus lääkäreille. Suomessa terveydenhuollon digitalisaatio on edennyt jo pitkälle. Monenlaista, kompleksista digitaalista informaatiota on yhä enemmän. Tekoälyä tarjotaan avuksi tiedon käsittelyyn, mutta siinä on vaaransa. Koneen "varma" ratkaisu on voi johtaa harhaan, ja seurauksena voi olla potilasvahinkoja.

– Digitalisaatio on hyvä renki, mutta huono isäntä. Lääkärin kokemusta ja tulkintaa tarvitaan jatkossakin, Myllymäki totesi.

Lue myös

Lääkäriliiton puheenjohtaja Marjo Parkkila-Harju kertoi Lääkäri 2030 -hankkeesta. Sen tavoitteena on ennakoida terveydenhuoltoon liittyviä tulevaisuuden trendejä ja tukea lääkärikunnan valmistautumista muutoksiin. Hanketta hyödynnetään myös liiton toiminnassa terveydenhuollon ja lääkärikoulutuksen kehittämiseksi. Hankkeen loppuraportti julkaistaan kaikille avoimena verkkosivustona tämän vuoden lopussa.

Näin suomalaiset käyttävät terveydenhuollon digipalveluita

73 % on käyttänyt terveydenhuollon digitaalisia palveluita (esim. Omakanta)

38 % hakee tietoa lääkkeistä mobiililaitteella lääkäri- tai apteekkikäynnin jälkeen

21 % seuraa terveyttään jollain mobiilisovelluksella

19 % on käyttänyt apteekin verkkopalvelua eli verkkoapteekkia

9 % ylläpitää lääkitys- ja rokotustietojaan itse sähköisessä palvelussa

4 % on käyttänyt etälääkärin palveluita

Lähde: Tuhat suomalaista -tutkimus

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030