Digipalvelujen kehittämiseen toivotaan aikaa ja malttia: ”Eihän uusia lääkkeitäkään oteta käyttöön ilman tutkimusta”
Jo ennen palvelun käyttöönottoa pitäisi määritellä, mitä siltä oikeastaan halutaan, muistuttaa dosentti Timo Tuovinen.
Digitaalisille sote-palveluille pitää antaa riittävästi aikaa kehittyä ja osoittaa vaikuttavuutensa, katsoo Suomen Telelääketieteen ja e-Health-seura. Digitaalisen terveyden dosentti Timo Tuovinen toivoo, että myös uusia palveluja suunniteltaessa pysähdyttäisiin sen äärelle, mitä niiltä oikeastaan halutaan.
– Nyt on mahdollisuus tehdä digitaalisuudessa paljon asioita, mutta kehittäminen pitäisi miettiä kokonaisuutena. Muuten on riski, ettei palvelu toimikaan, Tuovinen sanoo.
Hän huomauttaa, että terveyspalvelut ovat osa monimutkaista kokonaisuutta eikä yksittäisen palvelun vaikutuksia voi aina arvioida irrallaan muusta toiminnasta. Arviointi vaatii myös aikaa ja sitä, että uusi menetelmä on ehtinyt vakiintua.
– Eihän uusia lääkkeitä tai leikkaustekniikoitakaan oteta käyttöön ilman, että niitä on tutkittu. Tietenkin digipalvelujen tutkimus on vähän hankalampaa kuin ottaa käyttöön uusi antibiootti ja katsoa, paraneeko potilas.
Tuovinen on seuran hallituksen varapuheenjohtaja. Seura isännöi parhaillaan #eHealth2026-konferenssia Helsingissä yhdessä Vaikuttavuusseuran kanssa.
Mitä halutaan ja mitataan?
Nykyinen hallitus on linjannut, että digitaalisesta sote-asioinnista tehdään ensisijaista niiden ihmisten kohdalla, joille se on mahdollista.
Digitaaliset palvelut ovat moninaisia, joten myös niiden vaikuttavuutta voidaan arvioida eri tavoin. Tuovisen mukaan olennaista olisi määritellä tavoitteet ja arviointikriteerit jo ennen käyttöönottoa.
Hyviksi esimerkeiksi seura on nostanut Husin koordinoiman Terveyskylän digihoitopolut sekä Pohteella suun terveydenhuollon ajanvarauksiin kehitetyn tekoälyapurin.
Molemmat ovat Tuovisen mukaan esimerkkejä siitä, kuinka eri organisaatiot – esimerkiksi hyvinvointialue ja yliopisto – ovat yhdistäneet voimansa, päättäneet tavoitteista ja mitanneet niitä tieteellisen tutkimuksen keinoin.
Tuovinen mainitsee myös Pohjanmaan hyvinvointialueen, jossa on tutkittu muun muassa digivastaanottojen vaikuttavuutta osana Sotedatalab-hanketta.
– Kannustaisin hyvinvointialueita ja muita toimijoita jakamaan parhaita käytäntöjään. Olen verrannut tätä umpihankihiihtoon: alussa vähän seikkaillaan ja jokainen vetää vähän eri latua, mutta jossain vaiheessa pitäisi pystyä päättämään paras latu ja lähtemään kaikki sinne.
