"Esitystä ei missään tapauksessa pidä viedä tällaisena eteenpäin"
Hyvinvointialueiden rahoitusmallin uudistus keräsi lausuntokierroksella voimakkaita kannanottoja. Lausuntoja tuli yhteensä 85.
Hyvinvointialueiden rahoitusmallia rukataan uuteen uskoon.
Uudistuksella haetaan valtion talouteen 390 miljoonan euron lisäsäästöjä.
Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuttavana 11. maaliskuuta saakka, ja lausuntoja tuli määräaikaan mennessä yhteensä 85.
Esitys ei edelleenkään tyydytä etenkään hyvinvointialueita, jotka kritisoivat mallia voimakkaasti.
Jatkossa asukasmäärän painoarvoa rahoituksessa vähennetään ja palvelutarvetta korostetaan.
Hallituksen tavoitteena on vähentää alueiden eriytymistä. Tämä ei monen lausujan mielestä toteudu ehdotetussa mallissa.
– Hyvinvointialueiden rahoituksessa on tunnistetut ongelmat jääneet edelleen ratkaisematta ja johtavat alueiden välisten erojen kasvun kiihtymiseen. Esitetty uudistus ei pysäytä alueiden eriytymistä, toteaa Kymenlaakson hyvinvointialue.
Diagnoosien tietopohja kuntoon
Jatkossa yksityisessä terveydenhuollossa saatujen diagnoosien vaikutusta rahoitukseen rajattaisiin osittain.
Keski-Suomen hyvinvointialue toteaa, että sairastavuutta on mitattava luotettavasti ja vertailukelpoisesti, eikä pelkkä diagnoosien käyttö sellaisenaan riitä.
– Rahoitusmallin toimivuuden vuoksi on määriteltävä, mitkä diagnoosit luetaan pitkäaikaisdiagnooseiksi.
– Oleellista on korjata tietopohja luotettavaksi, Kymenlaaksosta huomautetaan.
Kanta-Hämeen mukaan yksityisen terveydenhuollon diagnoositietoja ei tule huomioida ollenkaan.
– Rahoituksen ei tule määräytyä sellaisen palvelukäytön perusteella, joka ei synnytä julkista kustannusvastuuta. Osittainen rajaaminen jättää malliin epäjohdonmukaisuutta.
"Omiaan kasvattamaan alueiden eriytymistä"
Sosiaali- ja terveydenhuollon vuosittaisesta palvelutarpeen kasvusta ehdotetaan otettavaksi rahoituksessa huomioon nykyisen 80 prosentin sijasta vain 60 prosenttia.
Lisäksi palvelutarpeen kasvun huomioon ottamista koskevasta määräaikaisesta 0,2 prosenttiyksikön korotuksesta ehdotetaan luovuttavan vuodesta 2028.
– Kun kasvavan palvelutarpeen aiheuttamista kustannuksista jatkossa korvataan vain 60 prosenttia, tämä on omiaan kasvattamaan hyvinvointialueiden eriytymistä kyvykkyydessä järjestää alueellaan tarvittavat palvelut, sanoo Pohjois-Savon hyvinvointialue.
Pitäisikö rahoitus perustaa kokonaan palvelutarpeeseen?
Etelä-Suomen hyvinvointialue on sitä mieltä, että alueiden eriytymisen estämiseksi väestön määrään perustuvasta osuudesta tulee luopua kokonaan mahdollisimman pikaisesti.
Rahoitus pitäisi alueen mukaan perustaa kokonaan palvelutarpeeseen.
– Koska esitetyt muutokset eivät korjaa ollenkaan käynnissä olevaa kiihtyvää eriytymiskehitystä perustuessaan täysin riittämättömiin korjausliikkeisiin rahoituksen jaossa, ei lakiesitys ole siten miltään osin kannatettava, kajahtaa puolestaan Etelä-Karjalasta.
Leikkauksista 102 miljoonaa euroa kohdistuisi Helsinkiin, joka onkin jo kritisoinut mallia voimakkaasti.
– Nyt esitetyillä puhtaasti oletuksiin perustuvilla laskelmilla ei voida perustella rahoituslakiin tehtäviä merkittäviä ja pysyviä muutoksia. Esitystä ei missään tapauksessa pidä viedä tällaisena eteenpäin, Helsingin kaupunki lausuu.
