Evan tutkimus: Suomalaiset tyytymättömiä terveydenhuoltoon
Valinnanvapausmalli, jossa hoitopaikkansa saisi valita julkisen ja yksityisen väliltä, saa laajaa tukea.
Alle kolmasosa suomalaista (31%) katsoo julkisen terveydenhuollon toimivan hyvin. Yli puolet (54 %) taas pitää sen tilaa huonona.
Tämä käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan tuoreesta Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Tyytymättömyys on yleistä väestöryhmästä riippumatta, mutta erityisen kriittisiä ovat ne, jotka kokevat terveytensä huonoksi.
Enemmistö suomalaisista (58 %) katsoo terveyskeskukseen pääsyn olevan liian hidasta ja lähes kaksi kolmesta näkee sairaalahoitoon jonottamisen kestävän liian pitkään.
Terveydenhuoltoa pidetään myös eriarvoisena. Vain 35 % suomalaisista arvioi kansalaisten tasa-arvoisuuden terveydenhuollossa toteutuvan hyvin.
– Kokemus terveydenhuollon eriarvoisuudesta kumpuaa kansalaisten lokeroinnista eri palvelujärjestelmiin. Noin puolet suomalaisista käyttää ensisijaisesti julkista terveydenhuoltoa. Toinen puolisko käyttää työterveyshuoltoa sekä yksityisiä terveyspalveluita, joissa hoitoon pääsee sujuvammin, sanoo Evan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto tiedotteessa .
Valinnanvapaus saa kannatusta
Valinnanvapausmalli, jossa kansalainen voisi valita hoitopaikkansa julkisten ja yksityisten välillä, saa laajaa tukea. Hieman yli puolet kannattaa mallia ja 28 % vastustaa sitä.
Kannatus on erityisen vahvaa kokoomuksen ja kristillisdemokraattien äänestäjien, yrittäjien sekä niiden joukossa, jotka eivät koe itseään lainkaan terveiksi. Varautuneesti valinnanvapauteen suhtautuvat vasemmistoliiton kannattajat.
Vain neljäsosa vastaajista pitää palveluiden siirtymistä hyvinvointialueille hyvänä asiana, 40 prosenttia huonona.
– Sote-uudistuksen tavoitteena on ollut yhdenvertaisten terveyspalveluiden turvaaminen kaikille suomalaisille, mutta suomalaisten antamat heikohkot arviot kansalaisten tasa-arvoisuudesta eivät ole kohentuneet, Haavisto toteaa.
Tulokset perustuvat 2070 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 12.–24.3.2025. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä poislukien Ahvenanmaa.
