Lasten syöpien hyvään hoitotulokseen monia syitä
Sairaaloiden yhteistyö ja kansainvälinen tutkimusverkosto auttavat.
Lasten syöpien hoitotulokset ovat Suomessa pohjoismaisella tasolla ja kansainvälisesti vertailtuna erittäin hyviä. Monissa aikuisten syövissä Suomi sen sijaan on muita Pohjoismaita jäljessä.
Lasten veri- ja syöpäsairauksien osaston ylilääkärin Samppa Ryhäsen mukaan lasten syöpien hyvä tilanne johtuu monesta asiasta.
– Olemme rakentaneet kansainvälistä tutkimusverkostoa. Keräämme myös tutkimustietoa hoidon tuloksista, ja teemme paljon lääketieteellisiä interventiotutkimuksia.
Monien lasten syöpäsairauksien hoidon tulokset ovat Suomessa maailman kärkitasoa. Syöpään sairastuneista alle 16-vuotiasta lapsista kuusi seitsemästä paranee.
Ryhäsen mukaan lapset pärjäävät vertailussa aikuisten tuloksiin myös siksi, koska lapset sietävät aikuisia paremmin hoitoja. Lasten syövät ovat biologialtaan erilaisia kuin aikuisten syövät, joten suora vertailu ei ole mahdollista. Lasten syövät ovat myös paljon harvinaisempia kuin aikuisten syövät.
Sairaalat yhteistyössä
Lasten syöpähoito on keskitetty Suomen viiteen yliopistosairaalaan, joissa hoidetaan kaikkia lasten syöpäsairauksia. CAR-T-soluhoidot ja allogeeniset kantasolusiirrot tehdään Husin Uudessa lastensairaalassa.
– Yliopistosairaalat tekevät keskenään tiivistä yhteistyötä, ja uusia tehokkaita hoitoja on otettu käyttöön muun muassa leukemian hoidossa. Immunologiset hoidot ovat parantaneet syöpien ennustetta, ja monien syöpien kuolleisuus on vähentynyt, sanoo Ryhänen.
Yleisimmät lasten syövät ovat akuutti lymfoblastileukemia ja pahanlaatuiset aivokasvaimet. Muita lapsilla esiintyviä syöpiä ovat muun muassa neuroblastooma, lasten nefroblastooma ja osteosarkooma.
Kieliongelmat vaikeuttavat hoitoa
Ryhäsen mukaan osassa lasten syövistä on tapahtunut isoa edistystä ennusteissa.
– Suomen yliopistosairaalat pärjäävät hyvin pohjoismaisessa vertailussa; osassa ne pärjäävät pohjoismaista keskiarvoa paremmin.
Maahanmuuttajataustaisten lasten osalta tilanne on ollut muuta väestöä heikompi, mutta Ryhäsen mukaan se on todennäköisesti parantunut, kun maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt ja integraatio yhteiskuntaan on edennyt. Maahanmuuttajaväestöllä on edelleen haasteita, ja heidän osuutensa lapsipotilaista kasvaa.
– Osa maahanmuuttajaväestöstä tulee ankarista oloista. Joukossa on niitä, joiden syöpien hoito on aloitettu kriisitilanteissa. Osalla on myös kantaväestöä heikompi sosiaalinen tilanne. Myös kieliongelmat vaikeuttavat hoitoa. Jos perheessä kukaan ei puhu englantia, täytyy turvautua tulkkaukseen. Vaikka tulkkien saatavuus on nykyisin hyvä, ei heidän ammattitaitonsa aina riitä kääntämään monimutkaisia lääketieteellisiä käsitteitä. Niissä tilanteissa lääkärikään ei voi olla varma, mitä tietoa sairaudesta välitetään.
Ryhäsen mukaan maahanmuuttajalasten hoitoon voi liittyä myös kulttuurisia eroja ja tabuja.
Lasten syöpien määrä on pysynyt Suomessa suunnilleen samalla tasolla. Koska monien syöpien ennuste on parantunut, hoidot kestävät myös aiempaa pidempään.
