Miten terveydenhuolto saadaan toimimaan paremmin?
Väärästä hoidosta väärään aikaan pitää päästä eroon – keinot ovat jo olemassa.
Suomalaisten luottamus terveydenhuoltoon on heikentynyt. Puhutaan jo hyvinvointivaltion romuttumisesta.
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Proshade-hanke järjestivät 14. huhtikuuta tilaisuuden, jossa kerrottiin, miten terveydenhuolto saadaan toimimaan paremmin ja samalla käytettyä rajalliset yhteiset voimavarat viisaasti.
Duodecimin pääsihteerin Päivi Metsäniemen mukaan tärkein ratkaisu on saada jokaiselle suomalaiselle omalääkäri.
– Tiedämme, millaista hyvän hoidon tulisi olla. Kuitenkin kansalaisille tarjotaan väärää hoitoa väärään aikaan – se on vaikuttamatonta ja kallista, Metsäniemi totesi.
Kun potilas ei saa tarvitsemaansa hoitoa ajoissa, ajaudutaan raskaaseen erikoissairaanhoitoon. Myöhäinen hoito maksaa eniten.
Omalääkärimallin hyödyistä on paljon tutkittua näyttöä. Kun potilasta hoitaa sama yleislääkäri, hoidon laatu paranee, sairastavuus ja kuolleisuus vähenevät. Samalla palveluiden kokonaistarve ja kustannukset pienenevät. Hyöty on suurin monisairaille.
– Olennaista ei ole mallin nimi, vaan vaikutus. Tuttu lääkäri saa paremman kokonaiskuvan potilaasta, tunnistaa oireet varhemmin ja hoito on tarkoituksenmukaisempaa.
Olennaista ei myöskään ole kanava. Omalääkäri ei tarkoita, että potilas menee aina läsnävastaanotolle.
– Omalääkärimalli ei ole haraamista digitalisaatiota vastaan. Käytössä ovat myös etävastaanotot, chatit, puhelinsoitot ja muut pienet kontrollit, Metsäniemi huomautti.
Käypä hoito -suosituksiin kustannustietoa
Käypä hoito -suositusten päätoimittaja Raija Sipilä totesi, että suositukset tukevat yhdenvertaista ja vaikuttavaa hoitoa. Tällä hetkellä suosituksia on jo toistasataa.
Kansainvälisten arvioiden mukaan 20–30 prosenttia terveydenhuollon resursseista kohdentuu vähähyötyisiin tai tarpeettomiin hoitoihin, jotka voivat olla potilaalle jopa haitallista ja aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia.
Hoitosuositukset tarjoavat työkaluja vähähyötyisten hoitojen tunnistamiseen ja auttavat kohdentamaan rajallisia resursseja sinne, missä niistä on eniten hyötyä.
Suosituksiin on alettu tuottaa myös kustannustietoa.
– Terveydenhuollon ammattilaisille tarjotaan tietoa vaihtoehtoisten hoitojen vaikuttavuudesta ja kustannuksista. Hoitosuositusten laatijat saavat tietoa budjettivaikutuksista ja kustannusvaikuttavuudesta tukemaan päätöksiä suosituksista, Sipilä kertoi.
Tarvitaan linjauksia ja kulttuurinmuutosta
Proshade-hankkeen tutkimusjohtaja Eila Kankaanpää Itä-Suomen yliopistosta kertoi, että vähähyötyisten hoitojen kustannukset ovat arviolta 200–400 miljoonaa euroa vuodessa.
– Suurin osa kustannuksista syntyy volyymista – siitä, että määrätään paljon tutkimuksia ja lääkkeitä, joiden yksikköhinta on matala. Visiona on karsia vähähyötyiset hoidot ja käyttää taloudellista tietoa päätöksenteon tukena.
– Organisaatioihin tarvitaan yhteisiä linjauksia. Tärkeää on myös se, että lääkärit ja potilaat puntaroivat yhdessä hoitojen hyötyjä ja haittoja. Paljon ja heti ei ole aina paras ratkaisu, Kankaanpää totesi.
Resurssiviisaan terveydenhuollon aikaansaamiseksi tarvitaan kulttuurinmuutosta. Siinä on rooli niin poliitikoilla, palveluntuottajilla, terveydenhuollon ammattilaisilla kuin potilailla.
– Taloudellisen tiedon käyttöä ei tarvitse pelätä. Tavoitteena on käyttää yhteiset resurssit niin, että ne tuottavat mahdollisimman paljon terveyshyötyä, Kankaanpää kiteytti.
