Oysin kirurgia kiritti huimaan vauhtiin
Kirurgi osallistuu nyt kaikkeen leikkaussalissa, ja päivässä tehtävien leikkausten määrä on moninkertaistunut.
Ei ole tavatonta nähdä gastrokirurgian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Olli Helmisen työntävän itse aamun ensimmäistä potilasta leikkaussaliin, tai tekevän siivouksia leikkauksien välissä.
Tämän kertoo Oulun yliopistollisen sairaalan kirurgian palvelualuejohtaja Heikki Wiik.
Helminen vahvistaa hänen kertomansa: kirurgi on nyt salissa ilman katkoksia ja osallistuu myös muihin työvaiheisiin.
– Tiimi tekee yhdessä hommia salissa koko päivän, kirurgi auttaa kaikissa toiminnoissa ja koordinoi työtä. Hän on tiimin osa eri tavalla kuin aikaisemmin. Se on parantanut henkeä ja porukkameininkiä, Helminen kertoo.
Tämä on merkittävä tekijä tehostamistyössä, jota Oysin kirurgialla on tehty kevään aikana.
Toimintatapa on lyhentänyt leikkausten välissä kuluvaa aikaa, kun turhaa odottelua jää pois. Enää ei odoteta potilaskuljettajaa tai välisiivoojaa, vaan tehdään nämä asiat tehokkaasti heti, ja myös kirurgi osallistuu.
– Perinteisesti kirurgi on käynyt vain leikkaamassa, lähtenyt pois, tehnyt osastolla paperihommia puolitehokkaasti, ja odottanut seuraavan leikkauksen alkua. Tämä on ollut tehoton ja kankea systeemi, Helminen kuvaa.
Jono on nyt nollassa
Oulun yliopistollisen sairaalan kirurgian alalla on tehty lyhyessä ajassa melkoinen tuottavuusloikka.
Vielä viime joulun aikoihin hoitotakuujonot olivat niin pitkiä, että hyvinvointialue sai Valviralta neljän miljoonan euron uhkasakon, ellei jonoja pureta vappuun mennessä. Syyskuussa 4300 potilasta oli jonottanut laittoman pitkään. Nyt jono on nollassa.
Tämä onnistui osin lisärahoituksen ja ilta- ja viikonlopputöiden ansiosta, mutta myös töiden tehokkaamman järjestelyn avulla.
– Mietimme, miten saisimme tehtyä enemmän leikkauksia olemassa olevilla resursseilla, Helminen kertoo.
Taustalla oli jo aikaisemmin tehtyjä tehostamistöitä. Kaikki alkoi vuonna 2021 proktologiapilotista, jossa leikkausten määrä tuplattiin. Myös lihavuusleikkausten määrä oli saatu jo aiemmin nostettua kahdesta tai kolmesta neljään päivässä. Nyt niitä tehdään jopa seitsemän päivässä.
Sama tehostaminen koskee muitakin leikkauksia tyräleikkauksista tekoniveliin.
Helminen näkee, että kirurgialla oli jumiuduttu vanhoihin toimintatapoihin.
– Kyllä jengi teki töitä, mutta toimintatavat olivat kankeita ja huonoja, niissä oli paljon suoraviivaistamista.
Työntekijöiden hiostamisesta ei Helmisen mukaan ole kyse.
– Kun teemme yhdessä hommia järkevästi, on leikkaussali saatu pyörimään aivan eri tavalla kuin aikaisemmin.
Oysissa myös pyrittiin järkeistämään sitä, mitä polikäyntejä potilaat tarvitsevat ennen leikkausta. Käyttöön on otettu digihoitopolkuja. Vastaanottokäyntejä on saatu vähennettyä murto-osaan.
50 pukamaleikkausta päivässä
Huima kiri nähtiin peräpukamaleikkauksissa, joissa 350 potilaan jono purettiin muutamalla tehokkaalla päivällä.
Aiemmin toimenpiteitä tehtiin leikkaussalissa kuusi päivässä. Kun niitä ruvettiin tekemään paikallispuudutuksessa poliklinikalla, ja kun verikokeet, vaatteiden vaihto ja nukutus jäivät pois, tahti nousi jopa 50 potilaaseen päivässä.
– Kun on käytettävissä leikkaussali, potilaat menevät samaan mankeliin, oli kyseessä viiden minuutin pukamaleikkaus tai koko päivän kestävä syöpäleikkaus. Se minkä pystyy tekemään kevyemmin polilla, kannattaa tehdä siellä, Helminen toteaa.
Ote prosessin omistajuudesta
Heikki Wiik näkee, että avain tehostamisessa on ollut tiimityö, jossa kirurgi on koko ajan läsnä salissa. Näin he ovat ottaneet kiinni kirurgisen prosessin omistajuudesta myös leikkaussalissa.
Aiemmin prosessin omistajuudessa on ollut katkos, ja kirurgi on käynyt leikkaussalissa vain leikkaamassa, vaikka prosessi alkaa lähetteen vastaanottamisesta ja jatkuu vielä, kun potilas on vuodeosastolla.
– Kirurgi on tiimin jäsen ja sen johtaja, Wiik sanoo.
Myös kannustavat palkkamallit, joissa leikkauksia tehdään urakkatyyppisesti, päivän ylimääräisestä leikkauksesta saa bonuspalkkion, tai joissa henkilökunta saa ylimääräisen korvauksen, jos leikkaus menee yli virka-ajasta, ovat tuoneet mukanaan tehokkuutta.
– Mitkään näistä malleista eivät ole ongelmattomia, mutta palettia kehitetään koko ajan, Wiik kertoo.
Hän on huomannut, että tehokkuus on jo muovannut työkulttuuria ja leikkauksia tehdään nyt aiempaa enemmän, vaikka siitä ei saisikaan lisäpalkkaa. Pienet ja yksinkertaiset, työtä tehostavat asiat ovat tulleet osaksi normaalia arkea.
Mutta onko turvallista tehdä leikkauksia näin paljon ja nopeasti?
– Kirurgit leikkaavat omalla käsialallaan ja leikkauksiin menee tyyppiaika. Itse leikkausprosessi on sama, mutta siitä on poistettu väliodottamiset ja prosessi on hiottu tehokkaammaksi, Wiik toteaa.
