”Tulkkauspalvelut ovat onnistumisen ehto”
Länsi-Uudenmaan terveysasemilla eniten tarvitaan arabian kielen tulkkausta.
Vieraskielisten osuus väestöstä kasvaa. Esimerkiksi Espoossa asuvista 25 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Joissain kaupunginosissa jopa yli puolet asukkaista on vieraskielisiä.
Tämä on huomioitava myös terveyspalveluissa.
– Järjestämme tulkkausta sekä paikan päälle etukäteen tilattuna että pikatulkkausta etänä, jos vastaanotolla ilmenee äkillinen tarve, kertoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen pohjoisen alueen terveyspalvelujen linjajohtaja Valtteri Kiuru.
Ylivoimaisesti eniten Länsi-Uudenmaan terveysasemilla tarvittiin vuonna 2024 arabian kielen tulkkausta (3721 tulkkausta). Seuraavaksi yleisimmät tulkkauskielet olivat venäjä (1859), persia (946), dari (914) ja albania (827). Kymmenen kärkeen kuuluvat myös somali, ukraina, sorani, turkki ja englanti.
Tulkkauspalvelut hankitaan ostopalveluna Túlka-yhtiöltä. Valtaosa on pikatulkkauksia, ja ne tilataan sovelluksen kautta.
– Yleisimmät tulkkauskielet ovat hyvin saatavilla, harvinaisten kielten osalta voi olla haasteita, Kiuru kertoo.
Tekoälyn käyttö tulkkauksessa on vielä vähäistä, mutta yleistymässä. Vuonna 2024 tekoälytulkkauksia oli Länsi-Uudenmaan terveysasemilla 110, viime vuonna 234.
– Uskon, että tekoälyn käyttö tulkkauksissa tulee kasvamaan. Jossain tilanteissa se on myös sensitiivinen vaihtoehto, jos potilas esimerkiksi kulttuurista syistä kokee tulkin läsnäolon hankalaksi, Kiuru toteaa.
Terveydenhuollon ammattilaiset ovat suhtautuneet tulkkauspalveluihin myönteisesti. Asteikolla 1–5 ihmisen tekemiin tulkkauksiin tyytyväisyys on 4,7 ja tekoälytulkkauksiin 3,4.
Tulkkauksissa voi piillä väärinymmärryksen riski. Hoitoon vaikuttavia käännösvirheitä ei kuitenkaan ole tiedossa.
– Tulkkauspalvelut käyttö on onnistumisen ehto vieraskielisten potilaiden kohtaamisessa. Muuten ei synny yhteistä ymmärrystä, Kiuru painottaa.
