”Sairastui yhdessä yössä” – lasten äkillisesti alkavat neuropsykiatriset oireet

Lasten tic- tai pakko-oireet voivat alkaa ­poikkeuksellisen äkillisinä ja voimakkaina infektion jälkeen. Tutkimustieto syy-yhteydestä streptokokki-infektioon on ristiriitaista.

Anita Puustjärvi, Arja Voutilainen, Leena Pihlakoski

Elämänlaadun mittaaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa

Katsauksessa arvioitiin viiden elämänlaatumittarin – 15-D, EQ-5D, RAND-36, WHOQOL-BREF ja EuroHIS-8 – validiteettia, reliabiliteettia ja soveltuvuutta tutkimukseen ja palvelujärjestelmän käyttöön.

Anna-Mari Aalto, Ulla Korpilahti, Päivi Sainio, Antti Malmivaara, Seppo Koskinen, Samuli Saarni, Heli Valkeinen, Minna-Liisa Luoma

Etähoidon riskit ja potilasturvallisuus

Suurin osa vastaajista arvioi etähoitoon liittyvän enemmän turvallisuusriskejä kuin perinteiseen vastaanottokäyntiin, mutta Kanta-Hämeen keskussairaalassa tehdyssä tutkimuksessa neurologisen lähetepotilaan etähoitoon ei liittynyt potilaiden ilmoittamia vahinkoja.

Hanna Kuusisto, Virpi Kröger, Pertti Knuth, Sanna Eloranta, Päivi Tiitola, Seppo Ranta, Kaija Saranto

HIV-lääkitys kannattaa aloittaa varhain

WHO suositti viime vuonna, että HIV-lääkitystä tulee tarjota HIV-infektoituneille veren CD4-solutasosta riippumatta (1). Sama suositus sisältyy nyt myös eurooppalaisiin ja pohjoisamerikkalaisiin hoitosuosituksiin. Suositus virtaviivaistaa huomattavasti hoitokäytäntöä. WHO:n näkemyksen mukaan oikeus HIV-lääkitykseen on maailmanlaajuinen, koska lääkitys säästää ihmishenkiä ja on ainoa tapa torjua epidemian jatkuminen. Ehkäisevää rokotetta tai parantavaa hoitoa ei ole näköpiirissä. HIV-lääkityksen teho uusien tartuntojen ehkäisemisessä on osoitettu vakuuttavasti kahdessa prospektiivisessa tutkimuksessa (2,3).

Matti Ristola

Ikäihmisten verenpaineen hoitotavoitteet alemmiksi

Aiemmin pelättiin vanhuksen verenpaineen hoidon lisäävän kaatumisriskiä niin, että verenpaineen laskun hyödyt kumoutuvat. Jo HYVET-tutkimus osoitti, että yli 80-vuotiaiden hyväkuntoisten vanhusten systolisen verenpaineen maltillinen alentaminen tasolle 140–150 mmHg vähentää kokonaiskuolleisuutta, fataaleja aivohalvauksia ja sydämen vajaatoimintaa. Nyt Yhdysvalloissa tehtiin SPRINT-tutkimus, jossa selvitettiin, kannattaako vanhusten (75+ v) systolinen verenpaine laskea alle 120 mmHg:n vai alle 140 mmHg:n.

Kaisu Pitkälä

Elämän loppuvaiheessa annetuista hoidoista joka kolmas oli tarpeeton

Vakavasti sairaan potilaan hoitoa on tapana jatkaa samaan tapaan elämän viime viikkoihin asti. Kolmasosa kuuden viimeisen elinkuukauden aikana tehdyistä leikkauksista, tehohoitojaksoista, lääke- ja sädehoidoista arvioitiin tarpeettomiksi.

Sirkku Jyrkkiö

Uutta hemofilia A:n hoidossa

Hemofilia A on perinnöllinen miessukupuolen verenvuototauti, jonka vaikeusaste korreloi hyytymistekijän määrään. Vaikeassa tautimuodossa hyytymistekijä FVIII on mittaamattoman matalalla ja jatkuvalla ylläpitohoidolla pyritään yksilökohtaisesti ylläpitämään tasoa, jolla verenvuotoja ei ilmenisi. Toistaiseksi tämä vaatii 1–3 pistosta suoneen viikoittain koko elämän ajan, ja ongelmia voi tulla niin pistosten toteutuksesta kuin vasta-aineen kehittymisestä lääkettä kohtaan ja siten tehon menetyksestä.

Marko Vesanen

Rasvasta on hyötyäkin – ainakin siirrettynä

Plastiikkakirurgit ja yleiskirurgit ovat jo pitkään osanneet siirtää rasvaa sieltä, missä sitä on liikaa, sinne, missä on puutosta. Rasvasoluja imetään ihmisen vatsanahan alta koeputkeen ja sentrifugoidaan, soluseos puhdistetaan ja ruiskutetaan toisaalle. Englantilaiset kirurgit tekivät systemaattisen katsauksen autologisesta rasvansiirrosta sädehoidon jälkeisessä ihon ja subkutiksen fibroosin hoidossa.

Hannu Paajanen

Aikuisen astma ei parane itsestään

Lasten astma paranee itsestään varsin usein ja ennuste on useimmiten hyvä. Sen sijaan aikuisiällä alkaneen astman pitkän ajan ennuste on huonosti tunnettu. Suomalaistutkimus tuo uutta tietoa aiheeseen.

Heikki Ekroos

Mielenterveyttä etänä?

Kiinnostavuutensa ja pelimäisyytensä takia monet etähoitosovellukset voivat tukea hoitoon kiinnittymistä ja hoitosuhdetta etenkin nuorilla potilailla.

Jan-Henry Stenberg, Sanna Blanco Sequeiros, Matti Holi, Olli Kampman, Tuula Kieseppä, Jyrki Korkeila, Pirjo Mäki, Kristian Wahlbeck, Grigori Joffe, Pasi Häll, Kaisla Joutsenniemi

Systeemiset sidekudossairaudet, hedelmällisyys ja raskaus

Sairauden aiheuttamat elinmuutokset, taudin aktiivisuus ja hoitoon käytetyt lääkkeet vaikuttavat hedelmällisyyteen, sikiöön ja raskauteen.

Pauliina Tuomikoski, Aila Tiitinen

Oikaisu

Äidin ja vastasyntyneen hoito potilashotellissa

Siirtyminen potilashotelliin synnytyksen jälkeen helpottaa varhaista kotiutumista ja täysimetyksen onnistumista.

Ilari Kuitunen, Outi Tammela, Jukka Uotila, Riitta Ojala

Amacr elintärkeä entsyymi metyylihaarautuvien rasva-aineiden eliminaatiossa

Role of α -methylacyl-CoA racemase in lipid metabolism

Eija Selkälä

Oksidatiivisen stressin merkkiaineista apua eturauhassyöpäpotilaiden ennusteeseen

TWIST and oxidative stress related biomarkers in outcome prediction of prostate cancer patients treated with radical prostatectomy

Sami Raatikainen

Korona- ja bokavirukset eivät merkittäviä lasten sairaalahoitoa vaativissa gastroenteriiteissä

Occurrence and significance of human coronaviruses and human bocaviruses in acute gastroenteritis of childhood

Minna Paloniemi

Sydänpysähdyksestä selviytymistä voi parantaa

Out-of-hospital cardiac arrest in Finland

Pamela Hiltunen

Ureapitoisuuden muutos on epätyydyttävä keinomunuaishoidon mitta

Continuous-equivalent urea clearances EKR and stdK as dose measures in intermittent hemodialysis

Aarne Vartia

Keuhkoahtaumataudin hoidossa mahdollisuuksia yksilöllisyyteen

Sairauden akuutit pahenemisvaiheet kertyvät usein samoille potilaille, kirjoittaa Jukka Koskela.

Jukka Koskela

HPV voi levitä vaginaalisessa kaikukuvauksessa

Sekä FDA että Amerikan lääketieteellinen ultraääniseura esittävät tiukkoja tasovaatimuksia vaginaalisen kaikututkimuksen laitteen käsittelylle potilaan vaihtuessa. Taustalla ovat havainnot siitä, että erityisesti suuren riskin papilloomavirustyypit kestävät hyvin yleisesti käytössä olevia instrumenttien puhdistusaineita, kuten glutaraldehydiä, ortoftalaldehydiä, etanolia, isopropanolia ja fenolia. Virukset pysyvät jopa viikkoja elossa mm. ultraäänianturin pinnalla, ja lisäksi monet kaupalliset anturisuojat päästävät niitä läpi.

Pertti Kirkinen