Lyhyesti: Poliorokotteen ja HI-viruksen yhteys tutkitaan

HI-virukset ovat kehittyneet simpanssien ja makakiapinoiden viruksista. Poliorokote taas tuotetaan apinan munuaissolukossa. Äskettäin ilmestyneessä kirjassa väitetäänkin, että apinan virukset siirtyivät ihmiseen poliorokotteen mukana. Nyt asiaa selvitetään etsimällä vanhoista rokote-eristä HI-viruksen esiasteita. Negatiiviset löydökset eivät todista mitään. Positiivisista tuloksista syntyy varmaan valtava kohu. Silloin tuskin paljon auttaa, vaikka kuinka vakuuteltaisiin, että makakien tai simpanssien munuaisia ei ole koskaan käytetty poliorokotteen tuotannossa. Jäämme jännityksellä odottamaan tuloksia.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Muuttokiihko aktivoi uinuvan borrelian linnuissa

Muuttolinnut voivat kuljettaa punkkeja maapallon puolelta toiselle. Peukalokyytiläiset voivat puolestaan tarjota matkan borrelialle. Muutaman infektoituneen punkin siirtymisellä ei kuitenkaan ole suurempaa epidemiologista merkitystä. Ruotsalaiset tutkijat ovat nyt osoittaneet, että Borrelia garinii voi pesiä latenttina esimerkiksi punakylkirastaan elimistössä. Kun päivän lyhentyminen saa pikkusiivekkään hormonit hyrräämään ja muuttokiihko voimistuu, aktivoituu myös borrelia ja siirtyy verenkiertoon. Muuttomatkan aikana kaikki linnun verellä herkuttelevat punkit voivat saada bakteerin. Tällä ilmiöllä alkaa jo olla epidemiologistakin merkitystä.

Matti Viljanen

Eikö korkea systolinen verenpaine olekaan aina vaarallinen?

Alle 120 mmHg:n systolisen verenpaineen tasoa pidetään nykyään ihanteellisena. Jos lukema on yli 140 mmHg, puhutaan jo kohonneesta verenpainesta. Nämä varsin tiukat raja-arvot perustuvat siihen vallitsevaan käsitykseen, että kuolleisuuden kasvu on suoraan verrannollinen systolisen verenpaineen tasoon. Jopa 70 %:lla aikuisväestöstä on näiden määritelmien mukaan lievästi koholla oleva verenpaine, siis systolinen verenpaine vaihtelee välillä 120-160 mmHg. Tämä aiheuttaa huolestumista sekä potilaissa että hoitavissa lääkäreissä. Nyt on kuitenkin herännyt epäilyjä, että systolisen verenpaineen ja kuolleisuuden välinen lineaarinen yhteys olisikin luonnollinen tilastoharha, joka johtuu siitä, että yhteyden osoittamiseen on käytetty lineaarisia malleja, jotka tuottavat väkisinkin lineaarisia tuloksia.

Juhani Airaksinen

Saavatko lapset turvallisia lääkkeitä sairaalassa?

Useimmat lääkevalmisteet on rekisteröity käyttöön aikuisilla tehtyjen kokeiden tulosten perusteella. Lapset ja muut vajaavaltaiset ovat huomattavasti harvemmin koehenkilöinä, ja siksi moni tuote on jäänyt virallisesti rekisteröimättä pediatriseen käyttöön. Tällöin myös lapsille soveltuva annostelumuoto on usein jäänyt kehittämättä. Käytännön kokemus ja useat aikaisemmin tehdyt tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että varsinkin sairaaloissa lapsille määrätään sellaisiakin lääkkeitä, joita virallisesti ei ole hyväksytty heille annettaviksi.

Per Ashorn

Liitännäishoitoa myös mahasyöpäleikkauksen jälkeen?

Radikaalin syöpäleikkauksen jälkeen annettava solunsalpaajahoito on osoittautunut tehokkaaksi rintasyövässä ja paksusuolisyövässä, mutta mahasyövässä liitännäishoidon tehoa ei ole pystytty osoittamaan. Syy tähän on epäselvä, ovathan kaikki edellä mainitut syövät yleensä adenokarsinoomia ja reagoivat kohtalaisen herkästi solunsalpaajahoitoon. Nyt tilanne voi olla muuttumassa mahasyövän osalta - ainakin tämän espanjalaisen tutkimuksen mukaan.

Per Ashorn

Pienen lapsen sopeutuminen päivähoidon aloittamiseen

Lasten sopeutumista päivähoitoon tutkittiin äitien arvioiden pohjalta kyselylomakkein. Aloitettaessa kyselyä lapset olivat noin 1-vuotiaita, ja he sopeutuivat päivähoitoon keskimäärin 1,5 viikon kuluessa. Jatkuvia ruokailuun liittyviä ongelmia oli 8 %:lla lapsista, nukkumiseen liittyviä ongelmia oli 20 %:lla. Sekä tyttöjen että poikien syömisongelmat liittyivät usein nukkumisongelmiin. Poikien syömisongelmat liittyivät myös sopeutumisvaikeuksiin päivähoitoon siten, että mitä enemmän syömisongelmia esiintyi, sitä pidempi oli päivähoitoon sopeutumisaika.

Soili Keskinen, Kristiina Hopearuoho-Saajala

Epästabiilin angina pectoriksen lääkehoito

Diagnostiikan parantumisen myötä epästabiilin angina pectoriksen ilmaantuvuus on suurentunut suhteessa sydäninfarktin ilmaantuvuuteen. Väestön ikääntyessä epästabiilista anginasta koituu yhä suurempi kuormitus terveydenhuoltojärjestelmälle. Perinteisestä asetyylisalisyylihappo- ja hepariinihoidosta huolimatta epästabiiliin anginaan sairaalahoidossa liittyvä kuolleisuus on ollut suuri ja iskeemisten tapahtumien riski puolen vuoden kuluessa sairastamisesta on lähes 25 %. Uusien yhä tehokkaammaksi todettujen lääkkeiden tultua markkinoille epästabiilin anginan hoito on muuttumassa. Yhdessä invasiivisen hoidon kanssa ne parantavat potilaan ennustetta.

Matti Niemelä

Lasten psyykkisen häiriintyneisyyden tunnistaminen perusterveydenhuollossa

Neuvola- ja kouluterveydenhuollolla on hyvät edellytykset lasten psyykkisen kasvun seuraamiseen ja myönteisen psyykkisen kasvun tukemiseen. Terveydenhuollon ammattilaiset myös varsin usein havaitsevat lapsen mielenterveysongelmat, mutta tarkempaan lastenpsykiatriseen tutkimukseen ja hoitoon lähettämisessä ollaan varovaisia. Mikäli oireet vaikuttavat lapsen kykyyn selviytyä ikätasoisista vaatimuksista kuten koulunkäynnistä tai näkyvät vaikeuksina ihmissuhteissa eikä ratkaisua perustasolla löydy, olisi hoitojärjestelmän kyettävä ohjaamaan lapsi mielenterveyspalvelujen piiriin.

Kirsti Kumpulainen, Kaarina Kemppinen

Oikeuskemian professori Erkki Vuori: Huumekuolemat lisääntyvät vielä nykyisestä, tehtiinpä mitä hyvänsä

-Suomessa on tulevaisuudessa paljon enemmän huumausainekuolemia kuin nyt. Teemmepä mitä hyvänsä, ne lisääntyvät vielä nykyisestä, sanoo Helsingin yliopiston oikeuskemian professori Erkki Vuori.

Suvi Sariola

Laajat, sokeat seulonnat kyseenalaistetaan Huumetestaukseen kouluissa tarvitaan ohjeistusta

Kouluihin kaivataan huumetestausta koskevia ohjeita. Testaus näyttää yleistyvän kouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa, ja ohjeitakin valmistellaan, mutta ne viipyvät.

Suvi Sariola

Viron lääkärikunta elää mullistuksesta toiseen

- Viron potilaslaki uudistuu, lääkärien koulutusjärjestelmä muuttuu, sairaskassojen tilanne vaikeutuu...

Ulla Järvi

Raskaus, synnytys ja vastasyntyneen terveys Virossa ja Suomessa 1990-luvulla

Suomen ja Viron erilaisen yhteiskunnallisen kehityksen vuoksi myös terveydenhuoltojärjestelmät ovat poikenneet huomattavasti toisistaan niin hoitokäytäntöjen, palvelujen järjestämisen kuin resurssoinninkin suhteen. Kummassakin maassa synnytysten määrä vähentyi tutkimusajanjaksolla vuosina 1992-1997, mutta Virossa väheneminen oli merkittävästi suurempi. Viron synnyttäjät olivat suomalaisia nuorempia, heillä oli vähemmän monisikiöisiä raskauksia ja raskauden sekä synnytyksen aikaiset toimenpiteet olivat harvinaisempia kuin Suomessa.

Mika Gissler, Helle Karro, Alvi Tellmann, Riitta Koskinen, Elina Hemminki

Mitä antaa sosiaali- ja terveydenhuollon uusi tavoite- ja toimintaohjelma 2000-2003

Valtioneuvosto on 28.10.1999 hyväksynyt asiakirjan Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma 2000-2003, joka vuodenvaihteessa on painettuna toimitettu laajaan levitykseen. Miten tämä asiakirja suuntaa terveydenhuollon kehittämistä ja mitkä ovat sen tavoitteet ja keinot? Miksi on päädytty tällaisen ohjelman laadintaan?

Aki Linden

Juutalaisen perinteen terveysohjeet

Uskonto kehittyy vuosisatojen kuluessa. Katsotaanpa minkälaista historiallista ajanjaksoa hyvänsä, uskonto on aina ollut sidoksissa menneisyyteen. Nykyaikainen juutalaisuus on tulos Mooseksen ajoilta, jonka seurauksena syntyi Toora yli 3 000 vuotta sitten. Toora käsittää viisi Mooseksen kirjaa. Muita juutalaisten pyhiä kirjoja ovat Tanach eli koko Raamattu ja Talmud, joka koostuu Rabbiinien opetuksesta. On mahdotonta ymmärtää juutalaisuuden lakeja terveydestä, jos ei ymmärrä Mooseksen Tooran kiinteää suhdetta nykyaikaan.

Aleksander Kogan, Mikhail Mergold

Lyhyesti: Sädehoitoa sepelvaltimoihin?

Restenoosi on sepelvaltimoiden pallolaajennushoidon ongelma. Stentit ovat vähentäneet sitä 40 % mutta uusia hoitomuotoja tarvitaan edelleen. Tutkimuskäytössä lupaavimpia on ollut suonensisäinen sädehoito. Alustavasti 6 kuukauden seurannassa restenoosit vähenivät jopa 50-60 %. Kaikkia haitallisia pitkäaikaisvaikutuksia ei kuitenkaan tunneta. Tuoreessa seurantatutkimuksessa verrattiin gammasäteilyä (192Ir) lumeeseen potilailla, joita hoidettiin toistuneen restenoosin takia. Sädehoitoon satunnaistetuista 26 potilaalsta 15 %:lle oli tehty sepelvaltimotoimenpide kolmen vuoden kuluttua, lumehoitoryhmästä 48 %:lle (p = 0,001). Sädehoidon tulos näyttää siis kestävän. Seuranta-aikana ei ilmaantunut merkittäviä haittavaikutuksia.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Itkettääkö alatiesynnytys?

Englannissa vertailtiin eri tavoin syntyneiden imeväisten stressireaktiota 8 viikon iässä annetun rokotuksen yhteydessä. Etukäteen suunnitellulla keisarileikkauksella syntyneet lapset itkivät selvästi lyhyempään ja heidän sylkensä kortisolipitoisuus muuttui vain vähän. Alakautta syntyneillä reaktiot olivat sen sijaan selvempiä ja ulosauttotoimenpiteitä tarvinneilla kaikkein voimakkaimpia. Tutkijat olettavat että varhainen stressikokokemus (esim. vaikea synnytys) säätelee lapsen hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakselia (ja siten mm. kipureaktiota) hyvinkin pitkään. Ovatkohan keisarileikkauksella syntyneet vauvat Suomessakin rauhallisempia kuin muut?

Per Ashorn

Lyhyesti: Intraduktaalisen rintasyövän konservatiivinen hoito

Rintarauhastiehyen sisällä kasvavan, intraduktaalisen rintasyövän (DCIS) hoitona on käytetty mastektomiaa, rinnan säästävää leikkausta tai jälkimmäistä yhdistettynä sädehoitoon. Diagnoosi on yleistynyt mammografian käytön myötä, jopa 15-20 % rinnan pahanlaatuisista kasvaimista kuuluu nykyään tähän luokkaan. Uuden satunnaistetun tutkimuksen (n = 1 010) mukaan neljän vuoden kuluessa leikkauksesta 16 %:lle intraduktaaliseen karsinoomaan sairastuneista kehittyy paikallinen syövän uusiutuma, jos hoitona on pelkkä rinnan säästävä leikkaus, mutta jos säästävän leikkauksen jälkeen annetaan lisäksi sädehoito, uusiutuma tulee vain 9 %:lle (p = 0,005). Sädehoidolla ei ollut kuitenkaan vaikutusta elinaikaan. Tutkimukseen otettiin potilaita, joilla intraduktaalisen syövän koko oli korkeintaan 5 cm (keskimäärin 2 cm).

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Maailmanlaajuinen allianssi tuberkuloosi-lääkkeiden kehitystä tukemaan

WHO, Maailmanpankki, Yhdysvaltain CDC, Bill Gatesin säätiö ja eräät muut yksityiset hyväntekeväisyysjärjestöt ovat perustaneet suurimpien lääketehtaiden kanssa konsortion, jonka tavoitteena on uusien tuberkuloosilääkkeiden kehittäminen vuoteen 2007 mennessä. Vastaava hanke on jo käynnissä malarian suhteen. Lääketehtaat eivät ole olleet järin kiinnostuneita uhraamaan miljardeja markkoja lääkkeisiin, joiden markkinat ovat köyhissä maissa. Kansainvälisen rahoituksen turvin uusia kehitysprojekteja varmaan nyt käynnistyy. Tuberkuloosibakteerin perimän tuntemus parantaa näiden projektien onnistumismahdollisuuksia.

Matti Viljanen

Onnistunut trombolyysihoito: eikö veritulpan liuotus tosiaan riitä?

Sydäninfarktin aiheuttaneen tukkeutuneen sepelvaltimon mahdollisimman nopea avaaminen on trombolyysihoidon tavoite. Valitettavasti parhaillakaan trombolyysihoitomenetelmillä ei kaikkia tukkosuonia saada auki. Jos suoni jää tukkoon, on potilaan ennuste huomattavasti huonompi kuin niissä tapauksissa, joissa sepelvaltimoon saadaan palautettua normaali virtaus. Useilla menetelmillä on kuitenkin todettu, että sepelvaltimovirtauksen avaaminen ei takaakaan aina sydänlihaksen mikroverenkierron palautumista.

Juhani Airaksinen

Tuberkuloosiriski hoitoalan työssä pienentynyt Suomessa

Turkulaiset kollegat analysoivat kolmen vuosikymmenen (1965-95) ajalta terveydenhuoltoalan työntekijöiden tuberkuloosiin sairastumisen riskiä Suomessa. Kysymyksenasetteluun johtivat muualta päin tulleet havainnot riskin lisääntymisestä. Ammattitautitapauksia ilmeni työiässä olevilla olleen 658, verokkeina olivat muut tuberkuloosiin tarkasteluaikana sairastuneet 56 146 henkilöä.

Hannu Puolijoki