• Terhi Kurko
  • Leena Saastamoinen
  • Annamari Tuulio-Henriksson
  • Tero Taiminen
  • Jari Tiihonen
  • Marja Airaksinen
  • Jarmo Hietala

Bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäyttö on vähentynyt

Lähtökohdat Rekisteritutkimuksessa selvitettiin bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäytön yleisyyttä lääkeaineittain, ikäryhmittäin ja sukupuolittain koko väestössä.

Menetelmät Kelan reseptitiedostosta tarkasteltiin sairausvakuutuksesta korvattuja bentsodiatsepiinien lääkeostoja vuosina 2006–2014. Pitkäaikaiskäytöksi määriteltiin vähintään 180 vuorokausiannoksen lääkeosto kalenterivuoden aikana.

Tulokset Bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäyttö väheni kaikissa ikäryhmissä merkittävästi. Eniten se väheni75 vuotta täyttäneillä, mutta silti heistä 9,7 % oli pitkäaikaiskäyttäjiä vuonna 2014. Unilääkkeiden pitkäaikaiskäyttö oli yleisintä vanhimmissa ikäryhmissä ja rauhoittavien lääkkeiden 50–64-vuotiailla. Tsopikloni oli käytetyin lääkeaine ja myös sen pitkäaikaiskäyttö oli yleisintä. Tsolpideemin pitkäaikaiskäyttö lisääntyi kaikissa ja klonatsepaamin muissa paitsi 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä.

Päätelmät Vaikka bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäyttö on kokonaisuutena vähentynyt, käytön pitkittymiseen tulee edelleen kiinnittää huomiota.

Bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäyttö on vähentynyt Kuva 1 / 4
       

Bentsodiatsepiinit eli rauhoittavat ja unilääkkeet ovat maailmanlaajuisesti käytetyimpiä lääkkeitä (1–3). Niiden yleisimpiä käyttöaiheita ovat ahdistuneisuuden ja unettomuuden hoito. Hoitosuositusten ja valmisteyhteenvetojen mukaan bentsodiatsepiinihoidon tulisi olla mahdollisimman lyhytkestoista ja rauhoittavan lääkkeen käyttö saisi kestää pääsääntöisesti korkeintaan 4–12 viikkoa ja unilääkkeen alle 2 viikkoa (22 Baldwin DS, Aitchison K, Bateson A ym. Benzodiazepines: Risks and benefits. A reconsideration.J Psychopharmacol 2013 ;27:967–71.,44 Valvira. Bentsodiatsepiinien määräääminen, 31.8.2017 (viitattu 23.11.2017). http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/laakehoito/bentsodiatsepiinien_maaraaminen_2,55 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Unettomuus. Käypä hoito -suositus (viitattu 31.10.2017). www.kaypahoito.fi). Suositusten perusteina ovat mahdollisen toleranssi- ja riippuvuusriskin kasvaminen, vähäinen näyttö pitkäaikaiskäytön hyödyistä sekä lisääntynyt tieto vakavista haittavaikutuksista (1,2,4–6).

Vanhuksilla on erityinen riski saada haitallisia vaikutuksia näistä lääkkeistä elimistön vanhenemiseen liittyvien muutosten vuoksi (6–8). Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean Lääke 75+ -tietokanta suosittaa välttämään kokonaan alpratsolaamin, diatsepaamin, klobatsaamin, klooridiatsepoksidin, klonatsepaamin, midatsolaamin, nitratsepaamin ja tsolpideemin käyttöä 75 vuotta täyttäneiden hoidossa ja antamaan muita bentsodiatsepiineja pienemmin annoksin tai harvemmin kuin nuoremmille (66 Lääkealan kehittämiskeskus, Fimea. Lääke75+ (viitattu 31.10.2017). http://www.fimea.fi/laakehaut_ja_luettelot/laake75-). Käypä hoito -suositus linjaa unilääkkeiden pitkäaikaisen käytön haittojen ylittävän hyödyt 60 vuotta täyttäneillä (55 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Unettomuus. Käypä hoito -suositus (viitattu 31.10.2017). www.kaypahoito.fi). Nuoremmissa ikäluokissa erityisiä huolenaiheita ovat riippuvuuden syntyminen ja väärinkäyttö (11 Donoghue J, Lader M. Usage of benzodiazepines: A review.Int J Psychiatry Clin Pract 2010;14:78–87.,99 Olfson M, King M, Schoenbaum M. Benzodiazepine use in the United States. JAMA Psychiatry 2015;72:136–42.,1010 Kjosavik SR, Ruths S, Hunskaar S. Use of addictive anxiolytics and hypnotics in a national cohort of incident users in Norway. Eur J Clin Pharmacol 2012;68:311–9.). Toisaalta osa potilaista hyötyy pitkäaikaisesta ja pieniannoksisesta lääkityksestä, ja joillekin rauhoittavan tai unilääkkeen käyttö saattaa olla jopa ratkaiseva työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisessä (1111 Saxell J. Äänessä potilas: Bentsodiatsepiineille kiitos. Suom Lääkäril, verkossa 24.4.2015. www.laakarilehti.fi).

Suositusten mukaanbentsodiatsepiinihoidon tulisi ollamahdollisimman lyhytkestoista.

Rauhoittavien ja unilääkkeiden pitkäaikaiskäyttöä aiemmin selvittäneiden suomalaisten, paikallisten ja alueellisten tutkimusten mukaan kotona asuvat vanhukset käyttävät rauhoittavia ja unilääkkeitä usein jopa vuosia (12–15). Näiden lääkkeiden käyttö kasaantuu kaikkein vanhimmille. Toistaiseksi Suomessa ei kuitenkaan ole väestötasolla tutkittu näiden lääkkeiden pitkäaikaiskäytön yleisyyttä eri ikäryhmissä. Siksi tässä tutkimuksessa tarkastellaan rauhoittavien ja unilääkkeiden pitkäaikaisen käytön kehittymistä Suomessa ikäryhmittäin vuosina 2006–2014.

Aineistot ja menetelmät

Tutkimuksessa selvitettiin bentsodiatsepiinien ja niiden tavoin vaikuttavien rauhoittavien ja unilääkkeiden sekä niitä sisältävien yhdistelmävalmisteiden pitkäaikaiskäyttöä ikäryhmittäin (ATC-koodit N05BA, N05CD, N05CF ja N06CA01) (Liitetaulukko 1). Mukaan otettiin sellaiset klonatsepaamin (N03AE01) lääkeostot, joihin ostajalla ei ollut erityiskorvausoikeutta epilepsian perusteella (Kela, erityiskorvausoikeuksien tiedosto). Tutkimuksessa klonatsepaamin kulutuksen mittayksikkönä käytettiin määritellyn vuorokausiannoksen (8 mg) sijasta 1 mg:n vuorokausiannosta, aiemman kirjallisuuden ja kliinisen asiantuntemuksen perusteella (1616 White MP. Medication dosing in anxiety disorders: What the evidence shows Primary Psychiatry 2009;21–8.,1717 Drug and Alcohol Services South Australia G of SA. Benzodiazepine conversion chart. Adelaine, Australia 2012.).

Rekisteritutkimukseen poimittiin Kelan reseptitiedostosta kaikki sairausvakuutuksen korvaamat rauhoittavien ja unilääkkeiden lääkeostot tutkimusjaksolta 2006–14. Pitkäaikaiskäytöksi määriteltiin vähintään 180 määritettyä vuorokausiannosta (DDD) ja kaksi erillistä lääkeostoa kalenterivuoden aikana; määritelmä perustui tutkimusryhmän aiemmin tekemään systemoituun katsaukseen (1818 Kurko TA, Saastamoinen LK, Tähkäpää S ym. Long-term use of benzodiazepines: Definitions, prevalence and usage patterns- a systematic review of register-based studies. J Eur Psychiatry 2015;30:1037–47.). Rauhoittavien ja unilääkkeiden pitkäaikaiskäytön esiintyvyyttä eli käyttäjämäärää ikäluokkaan kuuluvia aikuisia kohden tarkasteltiin 18–34-, 35–49-, 50–64-, 65–74-vuotiaiden ja 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä vuosina 2006–14. Käytetyimpien lääkeaineiden pitkäaikaisen käytön esiintyvyyttä ja osuutta lääkeaineen kokonaiskäytöstä tarkasteltiin vuoden 2014 tiedoista, lukuun ottamatta tematsepaamia, jota tarkasteltiin vuoden 2012 tiedoista.

Aineisto muokattiin ja pitkäaikaiskäytön yleisyys laskettiin R-tilasto-ohjelmalla. Pitkäaikaiskäytön muutoksen tilastollista merkitsevyyttä tarkasteltiin vertaamalla esiintyvyyksien binomijakauman mukaisia 95 %:n luottamusvälejä vuosina 2006 ja 2014. Mikäli nämä luottamusvälit eivät olleet päällekkäisiä, ero katsottiin tilastollisesti merkitseväksi.

Tulokset

Rauhoittavien ja unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö oli yleisintä vanhimmassa, 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä ja harvinaisinta nuorimmassa, 18–34-vuotiaiden ikäryhmässä koko tarkastelujakson ajan (kuvio 1A. Rauhoittavien lääkeaineiden pitkäaikaiskäytön esiintyvyys lääkeaineittain, ikäryhmittäin, naisilla ja miehillä vuonna 2014.B. Unilääkkeiden pitkäaikaiskäytön esiintyvyys lääkeaineittain, ikäryhmittäin, naisilla ja miehillä: tsopikloni ja tsolpideemi vuonna 2014, tematsepaami vuonna 2012.

. ). Pitkäaikainen käyttö väheni tilastollisesti merkitsevästi kaikissa ikäryhmissä, mutta suhteellisesti eniten se väheni 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä, jossa se lähes puolittui (kuvio 1, Liitetaulukko 2). Sen sijaan 35–49-vuotiaiden ikäryhmässä pitkäaikaiskäyttö väheni vain hieman 4,0 %:sta 3,6 %:iin vuosina 2006–14.

Rauhoittavien ja unilääkkeiden käyttö oli kaikissa ikäluokissa naisilla yleisempää kuin miehillä (taulukko 1). Sen sijaan pitkäaikaiskäyttö oli miehillä yleisempää kuin naisilla nuoremmissa, alle 65-vuotiaiden ikäluokissa, mutta tätä vanhemmissa ikäryhmissä myös pitkäaikaiskäyttö oli naisilla huomattavasti yleisempää kuin miehillä.

Vuonna 2014 yhteensä 21,0 % kaikista 75 vuotta täyttäneistä suomalaisista oli rauhoittavien ja unilääkkeiden käyttäjiä ja 9,7 % pitkäaikaiskäyttäjiä. Pitkäaikaiskäyttö oli 75 vuotta täyttäneillä naisilla lähes 18 kertaa yleisempää ja miehillä 9 kertaa yleisempää kuin alle 35-vuotiailla (taulukko 1).

Ainoastaan 18–34-vuotiaiden ikäryhmässä rauhoittavien lääkkeiden pitkäaikaiskäyttö oli yleisempää kuin unilääkkeiden (taulukko 1). Rauhoittavia lääkkeitä käyttivät pitkäaikaisesti yleisimmin 65–74-vuotiaat naiset ja 50–64-vuotiaat miehet. Nuoremmissa ikäryhmissä rauhoittavien lääkkeiden pitkäaikainen käyttö oli miehillä yleisempää kuin naisilla. Oksatsepaami oli muissa ikäryhmissä yleisimmin pitkäaikaisesti käytetty rauhoittava lääke, mutta nuorimmassa ikäryhmässä tavallisin oli klonatsepaami (kuvio 2A). Klonatsepaamin pitkäaikaiskäyttö yleistyi kaikissa muissa paitsi vanhimmassa ikäryhmässä vuosina 2006–14. Suhteellisesti eniten väheni alpratsolaamin pitkäaikainen käyttö.

Unilääkkeiden pitkäaikaiskäyttö oli vanhemmissa ikäryhmissä yleisempää kuin nuoremmissa ja yleisintä 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä (taulukko 1) (kuvio 2B). Unilääkkeiden pitkäaikaiskäyttö oli naisilla yleisempää kuin miehillä kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi 50–64-vuotiailla. Tsopikloni oli yleisimmin pitkäaikaisesti käytetty unilääke (kuvio 2B). Vaikka unilääkkeiden pitkäaikaiskäyttö kokonaisuutena väheni, tsolpideemin pitkäaikaiskäyttö lisääntyi, erityisesti yli 65-vuotiailla ja naisilla vuosina 2006–14.

Lääkkeittäin pitkäaikaiskäyttäjien osuus oli suurin klonatsepaamin ja tematsepaamin käyttäjistä. Suhteessa vähiten pitkäaikaiskäyttäjiä oli oksatsepaamin käyttäjissä (kuvio 3Pitkäaikaisesti lääkeainetta käyttäneiden osuus (%) kaikista lääkettä käyttäneistä ikäluokittain vuonna 2014 (tematsepaamin käyttäjien osuus vuonna 2012).

. ).

Pohdinta

Rauhoittavien ja unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö väheni Suomessa kaikissa tarkastelluissa ikäryhmissä tilastollisesti merkitsevästi vuosina 2006–14. Suhteellisesti eniten se väheni vanhimmassa, 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä, mutta siitä huolimatta se oli tässä ikäryhmässä yleisintä. Harvinaisinta näiden lääkkeiden pitkäaikaiskäyttö oli nuorimmassa, alle 35-vuotiaiden ikäryhmässä.

Tsopikloni oli väestössä yleisimmin pitkäaikaisesti käytetty lääkeaine, ja sen käyttö oli yleisintä vanhimmissa ikäryhmissä. Alle 35-vuotiaiden ikäryhmässä yleisimmin pitkäaikaisesti käytetty lääkeaine oli klonatsepaami. Vaikka pitkäaikaiskäyttö väheni tarkastelujakson aikana, tsolpideemin pitkäaikainen käyttö lisääntyi kaikissa ja klonatsepaamin pitkäaikainen käyttö muissa paitsi vanhimmassa ikäryhmässä.

Tutkimuksen vahvuudet ja heikkoudet

Tämä ensimmäinen Suomessa rauhoittavien ja unilääkkeiden pitkäaikaista käyttöä avohoidossa selvittänyt tutkimus perustui maan kattavaan rekisteriaineistoon yhdeksän vuoden ajalta. Vaikka tutkimus keskittyi pitkäaikaiskäyttöön, on huomattava, että lääkeostot, joista ei makseta sairausvakuutuskorvausta, eivät tallennu reseptitiedostoon; tämä koskee pääasiassa pienimpien lääkepakkausten lääkeostoja (Liitetaulukko 1).

Reseptitiedosto kattoi vuosina 2006–12 noin 90 % kaikista rauhoittavien ja unilääkkeiden tukkumyynneistä apteekeille ja vuosina 2013–14 noin 75 %. Kattavuuden heikkeneminen johtui klooridiatsepoksidin ja tematsepaamin korvattavuuden päättymisestä vuoden 2013 alussa. Fimean tukkumyyntitietojen perusteella paljon käytetyn tematsepaamin käyttö on vähentynyt vuoden 2012 jälkeen noin 10 % vuodessa. Siksi tutkimuksemme todennäköisesti aliarvioi unilääkkeiden pitkäaikaisen käytön yleisyyttä maassamme.

Tutkimuksessa käytetty rauhoittavien ja unilääkkeiden pitkäaikaiskäytön määritelmä vaikuttaa myös tuloksiin. Lisäksi klonatsepaamin annostelu vaihtelee suuresti eri käyttöaiheissa. Tämä tulee muistaa tarkasteltaessa klonatsepaamin pitkäaikaisen käytön esiintyvyyttä.

Vaikuttavia tekijöitä voi olla useita

Tarkastelujaksolla julkaistiin useita rauhoittavien ja unilääkkeiden pitkäaikaiskäytön vähentämiseen kehottavia valtakunnallisia suosituksia, kuten suositus iäkkäiden lääkehoidon rationalisoimiseksi vuonna 2007 (1919 Kivelä S-L, Räihä I. Iäkkäiden lääkehoito. Lääkelaitos ja Kela: Kapseli 2007.), vuonna 2008 ensimmäistä kertaa julkaistut unettomuuden Käypä hoito -suositus sekä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviranomaisen Valviran suositus bentsodiatsepiinien määräämisen rationalisoimiseksi (44 Valvira. Bentsodiatsepiinien määräääminen, 31.8.2017 (viitattu 23.11.2017). http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/laakehoito/bentsodiatsepiinien_maaraaminen_2,55 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Unettomuus. Käypä hoito -suositus (viitattu 31.10.2017). www.kaypahoito.fi). Nämä ovat voineet vaikuttaa pitkäaikaiskäyttöä vähentävästi.

Bentsodiatsepiinien määräyskäytäntöjä on pyritty yhtenäistämään alueellisin suosituksin esimerkiksi Helsingin, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä. Suomessa on myös kirjoitettu paljon erityisesti rauhoittavien ja unilääkkeiden pitkäaikaiskäytön haitallisuudesta vanhuksille (13,14,19,20–23). Lisäksi laajassa käytössä olevat kansainväliset hoitosuositukset ovat tiukentuneet, ja tuoreimmassa suosituksissa bentsodiatsepiineja suositellaan kokonaan välttämään vanhusten hoidossa (88 The American Geriatrics Society 2015 Beers Criteria Update Expert Panel. American Geriatrics Society 2015 updated Beers criteria for potentially inappropriate medication use in older adults. J Am Geriatr Soc. 2015;63:2227–46.).

Suositusten lisäksi erityisesti vanhusten lääkehoitoa on pyritty optimoimaan Lääke 75+ -tietokannan avulla vuodesta 2010 lähtien. Tietokanta varoittaa bentsodiatsepiinien käytöstä, ja se on integroitu lääkkeen määräämistä tai toimittamista tukeviin ohjelmistoihin (2020 Nylund P. Iäkkäiden lääkityksen tietokanta kehitettiin suomalaisten tarpeisiin. Sic! Lääketietoa Fimeasta 1/2011 (julkaistu 5.11.2017).). Myös sähköisen reseptin käyttöönotto vuonna 2010 on voinut vähentää erityisesti suuriannoksista bentsodiatsepiinien käyttöä.

Ikäryhmien välillä suuria eroja

Aiempien tutkimusten tavoin myös tässä tutkimuksessa havaittiin, että pitkäaikaiskäyttö on yleisintä vanhimmissa ikäryhmissä (9,10,13–15,18). Etenkin vanhusten unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö on edelleen hyvin yleistä. Rauhoittavien lääkkeiden pitkäaikainen käyttö oli yleisintä 50–64-vuotiailla. Harvinaisinta pitkäaikaiskäyttö oli nuorimmassa ikäryhmässä. Naisilla unilääkkeiden pitkäaikaiskäyttö oli huomattavasti yleisempää kuin miehillä, 50–64-vuotiaita lukuun ottamatta.

Eroja saattaa selittää uniongelmien ja mielenterveydenhäiriöiden erilainen esiintyvyys eri ikäryhmissä sekä erityisesti vanhimmissa ryhmissä käyttäjien tottuminen ehkä jo vuosia jatkuneeseen lääkehoitoon. Myös systemoidun katsauksemme mukaan pitkäaikaiskäyttö on vanhuksilla yli kaksi kertaa yleisempää kuin nuoremmilla (1818 Kurko TA, Saastamoinen LK, Tähkäpää S ym. Long-term use of benzodiazepines: Definitions, prevalence and usage patterns- a systematic review of register-based studies. J Eur Psychiatry 2015;30:1037–47.).

Tsolpideemin määrääminen vanhuksille yleistä

Merkittävän osan pitkäaikaiskäytöstä erityisesti vanhuksilla selittää ns. Z-lääkkeiden eli tsopiklonin ja tsolpideemin käyttö. Näitä lääkkeitä on markkinoitu turvallisena unettomuuden lääkehoitona (2424 Gunja N. The clinical and forensic toxicology of Z-drugs. J Med Toxicol 2013;9:155–62.), koska imeytyminen on nopeampaa ja puoliintumisaika lyhyempi kuin perinteisillä unilääkkeillä. Niiden pitkäaikainen käyttö on kuitenkin todennäköisesti yhtä haitallista kuin perinteisten unilääkkeiden (24–27). Myös lyhytvaikutteiset rauhoittavat ja unilääkkeet lisäävät vanhusten toimintakyvyn heikkenemisen ja esimerkiksi kaatumisen riskiä (2626 Carrière I, Mura T, Pérès K ym. Elderly benzodiazepine users at increased risk of activity limitations: influence of chronicity, indications, and duration of action--the three-city cohort. Am J Geriatr Psychiatry 2015;23:840–51.,2727 Treves N, Perlman A, Kolenberg Geron L, Asaly A, Matok I. Z-drugs and risk for falls and fractures in older adults-a systematic review and meta-analysis. Age Ageing 2017;25:1–8.).

Lääke 75+ -tietokanta ei suosittele tsolpideemia lainkaan 75 vuotta täyttäneille (66 Lääkealan kehittämiskeskus, Fimea. Lääke75+ (viitattu 31.10.2017). http://www.fimea.fi/laakehaut_ja_luettelot/laake75-), ja myös unettomuuden Käypä hoito -suositus varoittaa sen haitoista vanhuksille (55 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Unettomuus. Käypä hoito -suositus (viitattu 31.10.2017). www.kaypahoito.fi). Silti tämän tutkimuksen mukaan 75 vuotta täyttäneet käyttivät tsolpideemia huomattavan yleisesti.

Tsolpideemi saattaa aiheuttaa erityisesti vanhuksille epäsuotuisaa unenaikaista käyttäytymistä, päiväväsymystä sekä kognition ja tarkkaavaisuuden heikentymistä (2424 Gunja N. The clinical and forensic toxicology of Z-drugs. J Med Toxicol 2013;9:155–62.,2828 Nevriana A, Möller J, Laflamme L, Monárrez-Espino J. New, occasional, and frequent use of zolpidem or zopiclone (alone and in combination) and the risk of injurious road traffic crashes in older adult drivers: a population-based case-control and case-crossover study. CNS Drugs 2017;31:711–22.,2929 Norman JL, Fixen DR, Saseen JJ, Saba LM, Linnebur SA. Zolpidem prescribing practices before and after Food and Drug Administration required product labeling changes. SAGE Open Med 2017;5. doi: 10.1177/2050312117707687). Iäkkäillä naisilla haittavaikutusten riski on suurin, sillä tsolpideemi poistuu naisen elimistöstä hitaammin kuin miehen elimistöstä (2424 Gunja N. The clinical and forensic toxicology of Z-drugs. J Med Toxicol 2013;9:155–62.,2929 Norman JL, Fixen DR, Saseen JJ, Saba LM, Linnebur SA. Zolpidem prescribing practices before and after Food and Drug Administration required product labeling changes. SAGE Open Med 2017;5. doi: 10.1177/2050312117707687). Tästä huolimatta tsolpideemin pitkäaikaiskäyttäjistä huomattava osa on iäkkäitä naisia.

Klonatsepaamin pitkäaikaiskäyttö ei näytä vähenevän

Suomessa rauhoittavien lääkkeiden pitkäaikainen käyttö oli yleisintä 50–64-vuotiaiden ikäryhmässä, kun esimerkiksi norjalaisessa väestötutkimuksessa (99 Olfson M, King M, Schoenbaum M. Benzodiazepine use in the United States. JAMA Psychiatry 2015;72:136–42.) se oli yleisintä huomattavasti vanhemmilla, 80 vuotta täyttäneillä. Nuoremmissa ikäluokissa miehillä rauhoittavien lääkkeiden pitkäaikaiskäyttö oli yleisempää kuin naisilla, mutta 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä se oli yleisempää naisilla.

Oksatsepaami oli yleisimmin pitkäaikaisesti käytetty rauhoittava lääke muissa paitsi nuorimmassa, alle 35-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa yleisin oli klonatsepaami. Nuorimmissa ikäryhmissä klonatsepaamin pitkäaikaiskäyttö oli miehillä huomattavasti yleisempää kuin naisilla.

Klonatsepaamin käyttäjistä yli 60 % käytti lääkettä pitkäaikaisesti, ja pitkäaikaiskäyttö myös lisääntyi tarkastelujaksolla kaikissa muissa paitsi vanhimmassa ikäryhmässä. Käytössämme ei ollut tietoa lääkkeen käyttöaiheesta, mutta klonatsepaamin pitkäaikaiskäytön yleistymistä nuorissa ikäryhmissä saattaa osin selittää sen käyttö esimerkiksi bentsodiatsepiiniriippuvuuden tai parasomnioiden hoidossa (3030 Standards of Practice Committee, Aurora RN, Zak RS, Maganti RK ym. Best practice guide for the treatment of REM sleep behavior disorder (RBD) J Clin Sleep Med 2010;6:85–95.,3131 Maremmani AGI,Rovai L, Rugani F, Bacciardi S, Pacini M, Dell’Osso L, Maremmani I. Clonazepam as agonist substitution treatment for benzodiazepine dependence:a case report. Case Rep Psychiatry 2013;2013:367594.doi: 10.1155/2013/367594). Klonatsepaamin farmakokineettinen profiili poikkeaa muista suuren potentiaalin bentsodiatsepiineista, ja se aiheuttaa vähemmän mielihyvää ja riippuvuutta kuin alpratsolaami (2424 Gunja N. The clinical and forensic toxicology of Z-drugs. J Med Toxicol 2013;9:155–62.,3232 Bennett JA, Moioffer M, Stanton SP, Dwight M, Keck PE Jr.A risk-benefit assessment of pharmacological treatments for panic disorder. Drug Saf 1998;18:419–30.,3333 Weaver MF. Prescription sedative misuse and abuse. Yale J Biol Med 2015;88:247–56.). Siksi klonatsepaamia on aiemmin pidetty "turvallisempana" vaihtoehtona bentsodiatsepiinivieroituksessa tai monipäihderiippuvaisille, jos bentsodiatsepiinia joudutaan käyttämään.

Toisaalta tuoreet tutkimustulokset viittaavat myös klonatsepaamin pitkäaikaiskäytön riskeihin, kuten toleranssiin, annoksen kasvamiseen ja yliannostuskuolemiin (3434 Alessi-Severini S, Bolton JM, Enns MW, Dahl ME, Chateau D, Collins DM, Sareen J. Sustained use of benzodiazepines and escalation to high doses in a Canadian population. Psychiatr Serv 2016;67:1012–8.,3535 Austin AE, Proescholdbell SK, Creppage KE, Asbun A. Characteristics of self-inflicted drug overdose deaths in North Carolina. Drug Alcohol Depend 2017;181:44–9.). Myös väärinkäyttö huumausaineena on ollut julkisuudessa esillä (3636 Yle uutiset. Yli 20 ihmistä tutkintavankeudessa Helsingin pillerikaupassa – Poliisi: Takavarikko Euroopan mittavin (julkaistu 26.7.2017).https://yle.fi/uutiset/3-9742011). Näiden tulosten ja tämänkin tutkimuksen perusteella klonatsepaamin kliinisen käytön perusteita tulisi selvittää tarkemmin.

Lopuksi

Vaikka bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäyttö on kokonaisuutena vähentynyt, se on edelleen hyvin yleistä vanhuksilla. Syitä tähän tulisi selvittää sekä etsiä keinoja käytön vähentämiseksi niin perusterveydenhuollossa (2323 Lähteenmäki R, Puustinen J, Vahlberg T ym. Melatonin for sedative withdrawal in older patients with primary insomnia:A randomized double-blind placebo-controlled trial. Br J Clin Pharmacol 2014;77:975–85.) kuin erikoissairaanhoidossakin. Myös useamman rauhoittavan tai unilääkkeen samanaikaista käyttöä eri ikäryhmissä tulisi selvittää. Lääkkeettömiä vaihtoehtoja esimerkiksi unettomuuden hoidossa tulee käyttää entistä aktiivisemmin.

Lisäksi on tärkeää tarkastella, onko tässä tutkimuksessa havaittu perinteisten rauhoittavien ja unilääkkeiden käyttö korvautumassa uusilla lääkeaineilla.

Tämä tutkimus on saanut rahoitusta Kelan KKRL§12-rahoituksesta (päätös 46/26/2013).

Lisää aiheesta

Fimea ja Valvira ovat huolissaan klonatsepaamin käytöstä
Bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäyttö vähentynyt
Bentsodiatsepiinit eivät sovi Alzheimer-potilaille

Kirjoittajat
Terhi Kurko
FaT, erikoistutkija
Kelan tutkimus, tieto- ja viestintäyksikkö
terhi.kurko@kela.fi
Leena Saastamoinen
dosentti, FaT, erikoistutkija
Kelan tutkimus, tieto- ja viestintäyksikkö
Annamari Tuulio-Henriksson
tutkimusprofessori
Kelan tutkimus, tieto- ja viestintäyksikkö
yliopistonlehtori (vs.)
Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, psykologian ja logopedian osasto
Tero Taiminen
dosentti, osaston ylilääkäri, neuropsykiatrian vastuualuejohtaja
TYKS Psykiatria
Jari Tiihonen
professori
Itä-Suomen yliopisto, oikeuspsykiatrian klinikka ja Niuvanniemen sairaala
Karolinska Institut Stockholm, Department of Clinical Neuroscience
Marja Airaksinen
professori
Helsingin yliopisto, farmasian tiedekunta, farmakologian ja lääkehoidon osasto
Jarmo Hietala
professori, ylilääkäri
Turun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, psykiatria
TYKS
Sidonnaisuudet

Leena Saastamoinen, Annamari Tuulio-Henriksson: Ei sidonnaisuuksia.

Terhi Kurko: Konsultointipalkkio (Pfizer), luentopalkkio (Farmasian oppimiskeskus), tupakasta vieroituksen Käypä hoito -työryhmä.

Tero Taiminen: Luentopalkkiot (GSK, Lundbeck, Orion, Pfizer, Mega Electronics Oy, Nexstim Oy, Mielenterveyden keskusliitto, Professio Finland), korvaus koulutusaineiston tuottamisesta (Pfizer), tekijänpalkkiot (Kustannus Oy Duodecim

Jari Tiihonen: Konsultointipalkkiot (Fimea, EMA), apurahat laitokselle (Eli Lilly, Janssen-Cilag, Stanley Foundation, Sigrid Juséliuksen säätiö), luentopalkkiot (Eli Lilly, Janssen-Cilag, Lundbeck, Otsuka).

Marja Airaksinen: Johtokunnan jäsenyys (Yliopiston apteekki).

Jarmo Hietala: Luentopalkkiot (Lundbeck, Orion, Otsuka), korvaus koulutusaineiston tuottamisesta (Duodecim), matka-, majoitus- ja kokouskulut (Lundbeck).

Faktat

Tästä asiasta tiedettiin

Bentsodiatsepiinien ja niiden tavoin vaikuttavien unilääkkeiden käyttö on Suomessa yleistä.

Näiden lääkkeiden käyttö ja pitkäaikainen käyttö yleistyvät iän myötä.

Suomen Lääketilaston mukaan tsopikloni on käytetyin unilääke.

Tämä tutkimus opetti

Bentsodiatsepiinien ja niiden tavoin vaikuttavien unilääkkeiden pitkäaikaiskäyttö on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä merkittävästi vuosina 2006–14.

Pitkäaikaiskäyttö on yleisintä 75 vuotta täyttäneillä, erityisesti naisilla. Heidän yleisimmin pitkäaikaisesti käyttämänsä lääkeaine oli unilääke tsopikloni.

Nuorimmassa, 18–34-vuotiaiden ikäluokassa yleisimmin pitkäaikaisesti käytetty lääkeaine oli klonatsepaami.

Tsolpideemin pitkäaikaiskäyttö oli yleistä erityisesti vanhimmissa ikäryhmissä.

Kirjallisuutta
1
Donoghue J, Lader M. Usage of benzodiazepines: A review.Int J Psychiatry Clin Pract 2010;14:78–87.
2
Baldwin DS, Aitchison K, Bateson A ym. Benzodiazepines: Risks and benefits. A reconsideration.J Psychopharmacol 2013 ;27:967–71.
3
Taiminen T, Hietala J. Bentsodiatsepiinit heikentävät kognitiivista suorituskykyä ja saattavat aiheuttaa masennusta. Suom Lääkäril 2011;66:2176–8.
4
Valvira. Bentsodiatsepiinien määräääminen, 31.8.2017 (viitattu 23.11.2017). http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/laakehoito/bentsodiatsepiinien_maaraaminen_2
5
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Unettomuus. Käypä hoito -suositus (viitattu 31.10.2017). www.kaypahoito.fi
6
Lääkealan kehittämiskeskus, Fimea. Lääke75+ (viitattu 31.10.2017). http://www.fimea.fi/laakehaut_ja_luettelot/laake75-
7
Barker MJ, Greenwood KM, Jackson M, Crowe SF. Cognitive effects of long-term benzodiazepine use: a meta-analysis.CNS Drugs 2004;18:37–48.
8
The American Geriatrics Society 2015 Beers Criteria Update Expert Panel. American Geriatrics Society 2015 updated Beers criteria for potentially inappropriate medication use in older adults. J Am Geriatr Soc. 2015;63:2227–46.
9
Olfson M, King M, Schoenbaum M. Benzodiazepine use in the United States. JAMA Psychiatry 2015;72:136–42.
10
Kjosavik SR, Ruths S, Hunskaar S. Use of addictive anxiolytics and hypnotics in a national cohort of incident users in Norway. Eur J Clin Pharmacol 2012;68:311–9.
11
Saxell J. Äänessä potilas: Bentsodiatsepiineille kiitos. Suom Lääkäril, verkossa 24.4.2015. www.laakarilehti.fi
12
Puustinen J, Nurminen J, Löppönen M ym. Use of CNS medications and cognitive decline in the aged: a longitudinal population-based study.BMC Geriatr 2011;11:70.
13
Linjakumpu T, Hartikainen S, Klaukka T ym. Iäkkäiden lääkitys on usein vahvasti sedatiivista. Suom Lääkäril 2004;59:4852–4.
14
Rikala M, Korhonen MJ, Hartikainen S. Vanhukset käyttävät rauhoittavia ja unilääkkeitä vuosien ajan. Suom Lääkäril 2012;67:3583–4.
15
Leikola S, Dimitrow M, Lyles A, Pitkälä K, Airaksinen M. Potentially inappropriate medication use among Finnish non-institutionalized people aged ≥65 years: a register-based, cross-sectional, national study. Drugs Aging 2011;28:227–36.
16
White MP. Medication dosing in anxiety disorders: What the evidence shows Primary Psychiatry 2009;21–8.
17
Drug and Alcohol Services South Australia G of SA. Benzodiazepine conversion chart. Adelaine, Australia 2012.
18
Kurko TA, Saastamoinen LK, Tähkäpää S ym. Long-term use of benzodiazepines: Definitions, prevalence and usage patterns- a systematic review of register-based studies. J Eur Psychiatry 2015;30:1037–47.
19
Kivelä S-L, Räihä I. Iäkkäiden lääkehoito. Lääkelaitos ja Kela: Kapseli 2007.
20
Nylund P. Iäkkäiden lääkityksen tietokanta kehitettiin suomalaisten tarpeisiin. Sic! Lääketietoa Fimeasta 1/2011 (julkaistu 5.11.2017).
21
Kivelä S-L. Vanheneminen, uni ja unettomuus. Suom Lääkäril 2006;61:1329–35.
22
Linjakumpu T, Hartikainen S, Klaukka T, Koponen H, Kivelä S-L, Isoaho R. Psyykenlääkkeiden käyttö kasaantuu kaikkein vanhimmille. Suom Lääkäril 2002;57:4600–3.
23
Lähteenmäki R, Puustinen J, Vahlberg T ym. Melatonin for sedative withdrawal in older patients with primary insomnia:A randomized double-blind placebo-controlled trial. Br J Clin Pharmacol 2014;77:975–85.
24
Gunja N. The clinical and forensic toxicology of Z-drugs. J Med Toxicol 2013;9:155–62.
25
Weaver MF. Prescription sedative misuse and abuse. Yale J Biol Med 2015;88:247–56.
26
Carrière I, Mura T, Pérès K ym. Elderly benzodiazepine users at increased risk of activity limitations: influence of chronicity, indications, and duration of action--the three-city cohort. Am J Geriatr Psychiatry 2015;23:840–51.
27
Treves N, Perlman A, Kolenberg Geron L, Asaly A, Matok I. Z-drugs and risk for falls and fractures in older adults-a systematic review and meta-analysis. Age Ageing 2017;25:1–8.
28
Nevriana A, Möller J, Laflamme L, Monárrez-Espino J. New, occasional, and frequent use of zolpidem or zopiclone (alone and in combination) and the risk of injurious road traffic crashes in older adult drivers: a population-based case-control and case-crossover study. CNS Drugs 2017;31:711–22.
29
Norman JL, Fixen DR, Saseen JJ, Saba LM, Linnebur SA. Zolpidem prescribing practices before and after Food and Drug Administration required product labeling changes. SAGE Open Med 2017;5. doi: 10.1177/2050312117707687
30
Standards of Practice Committee, Aurora RN, Zak RS, Maganti RK ym. Best practice guide for the treatment of REM sleep behavior disorder (RBD) J Clin Sleep Med 2010;6:85–95.
31
Maremmani AGI,Rovai L, Rugani F, Bacciardi S, Pacini M, Dell’Osso L, Maremmani I. Clonazepam as agonist substitution treatment for benzodiazepine dependence:a case report. Case Rep Psychiatry 2013;2013:367594.doi: 10.1155/2013/367594
32
Bennett JA, Moioffer M, Stanton SP, Dwight M, Keck PE Jr.A risk-benefit assessment of pharmacological treatments for panic disorder. Drug Saf 1998;18:419–30.
33
Weaver MF. Prescription sedative misuse and abuse. Yale J Biol Med 2015;88:247–56.
34
Alessi-Severini S, Bolton JM, Enns MW, Dahl ME, Chateau D, Collins DM, Sareen J. Sustained use of benzodiazepines and escalation to high doses in a Canadian population. Psychiatr Serv 2016;67:1012–8.
35
Austin AE, Proescholdbell SK, Creppage KE, Asbun A. Characteristics of self-inflicted drug overdose deaths in North Carolina. Drug Alcohol Depend 2017;181:44–9.
36
Yle uutiset. Yli 20 ihmistä tutkintavankeudessa Helsingin pillerikaupassa – Poliisi: Takavarikko Euroopan mittavin (julkaistu 26.7.2017).https://yle.fi/uutiset/3-9742011
English summary

Long-term use of benzodiazepineshas decreased in Finland

Background

Benzodiazepines (BZDs) are one of the most commonly used drugs in Finland. The aim of this retrospective register-based study was to analyse the prevalence of long-term BZD use by active substance, age group and gender in the entire Finnish adult population.

Methods

We assessed all the reimbursed purchases of BZDs in the Finnish Prescription Register during 2006–2014. Long-term BZD use was defined as cumulative drug purchases of at least 180 defined daily dosages and at least two drug purchases during a calendar year. Long-term use of the most common active BZD substances was assessed in the following age groups: 18–34, 35–49, 50–64, 65–74 and at least 75 years.

Results

Long-term use of BZDs decreased statistically significantly in all age groups during 2006–2014. Although long-term use decreased most in the age group of at least 75 years old, still, 9.7% of this group were long-term users in 2014. Long-term use of hypnotics was most common among persons at least 75 years old and long-term use of anxiolytic BZDs among those 50–64 years old. Zopiclone was the most commonly used active substance and its long-term use was most common. Long-term use of zolpidem increased in all age groups and long-term use of clonazepam in all age groups except that of persons at least 75 years old.

Conclusions

Despite the overall decrease in long-term BZD use, special attention should be paid to patients who still use BZDs long-term.

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Hoitosuhteen jatkuvuus huolettaa

Yleislääketieteen toimijoiden kannanotto vaatii riittäviä yleislääkäripalveluita uusiin sote-rakenteisiin.

Ajassa
Kanta-Häme saa palliatiivisen poliklinikan

Syyskuun alussa aloittava poliklinikka toimii syöpätautien tulosyksikössä.

Ajassa
Hoitosuhteen jatkuvuus huolettaa

Yleislääketieteen toimijoiden kannanotto vaatii riittäviä yleislääkäripalveluita uusiin sote-rakenteisiin.

Kommentti
Urheilu-uutinen Turusta

Olut poistuu kiekkohallin hanoista – mutta minne?

Ajassa
Hoitoa lapsen näkökulmasta

Uusi lastensairaala avautuu syksyllä. Kurkkaa jo tästä sairaalan sisälle.

Ajassa
Valvira muuttaa linjaustaan opintojen kymmenen vuoden keston tulkinnassa

Jatkossa opinnot luetaan alkaneeksi vasta kyseiseen ammattiin johtavien opintojen alusta.

Ajassa
Kuinka kauas työnantaja voi määrätä töihin?

Lääkärin halutaan yhä useammin työskentelevän monessa työpisteessä.

Kolumni
Lääkäri määrää ja potilas tottelee

Mitä oikeasti tiedän potilaani päivittäisestä elämästä, pohti Mikko Lehtovirta – ja päätti opiskella toisen tutkinnon.