Eturauhassyövän viivästyneen diagnoosin aiheuttaman vahingon korvaaminen

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä, johon kuolee vuosittain noin 850 miestä. Sen leviämistaipumukseen ja tilastolliseen ennusteeseen vaikuttaa ensisijaisesti kasvaimen aggressiivisuus. Toistaiseksi ei kuitenkaan kyetä tunnistamaan potilaita, joiden tauti tulee etenemään. Eturauhassyövän diagnoosin viivästyessä joudutaan arvioimaan, onko viivästyminen vaikuttanut potilaan hoitoon ja ennusteeseen. Jos hoito on viivästymisestä huolimatta toteutunut samankaltaisena kuin ilman viivettä, ei potilas välttämättä ole oikeutettu henkilövahingon korvaukseen potilasvakuutuksesta.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Rokotukseen liittyvät potilasvahingot

Rokotukseen liittyvät potilasvahingot

Rokottamiseen liittyvän vahingon korvaaminen potilasvakuutuksesta edellyttää lähtökohtaisesti, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi rokottamistilanteessa toiminut toisin ja välttänyt vahingon. Potilaan on siis joko pitänyt saada lääketieteellisesti perusteeton rokotus, josta on aiheutunut henkilövahinko, taikka lääketieteellisesti perustellun rokotuksen antaminen on laiminlyöty ja laiminlyönnin seurauksena on ollut henkilövahinko. Lääkevahinkovakuutus puolestaan korvaa rokotuksista käyttäjälle aiheutuneita yllättäviä haittavaikutuksia. Seuraavissa potilasvahinkolautakunnan ratkaisuissa on arvioitu rokottamiseen liittyvän vahingon korvaamista.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Tutkimustulosten ilmoittamatta jättäminen

Merkittävä osa terveydenhuollon vaaratapahtumista on tiedonsiirron ongelmia. Tiedonsiirron ongelmia tapahtuu terveydenhuollon ammattihenkilöiden välillä, kun aikaisemmat tutkimustulokset taikka hoito-ohjeet jäävät huomioimatta hoitovastuun vaihtuessa. Tiedonsiirron ongelmia on usein myös potilaan ja hoitoa toteuttavan henkilökunnan välillä. Potilaalle voi jäädä epäselväksi, miten tutkimustuloksista tiedotetaan hänelle tai keneen hänen tulee olla yhteydessä saadakseen tietoa jatkohoidosta. Seuraavissa potilasvahinkolautakunnan ratkaisuissa otetaan kantaa tilanteeseen, jossa diagnostisten tutkimusten tuloksen ilmoittaminen potilaalle on viivästynyt.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Aivoinfarktin liuotushoidon laiminlyönti

Aivoinfarktin liuotushoito alteplaasilla on oikein ajoitettuna potilaan ennustetta parantava hoito. Liuotushoito on sitä tehokkaampi, mitä nopeammin oireiden alettua sitä annetaan. Liuotushoidosta ei ole toisaalta hyötyä, jos sitä ei päästä aloittamaan riittävän ajoissa. Seuraavissa potilasvahinkolautakunnan ratkaisuissa on arvioitu liuotushoidon antamatta jättämistä potilasvahinkona.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Ihomelanooman diagnoosiviive

Ihomelanooma on eräs yleisimmistä syöpälajeista. Sen kliininen tunnistaminen on vaikeaa ja syövän toteaminen edellyttää patologisanatomista diagnoosia (PAD), joka on keskeinen peruste ­melanooman hoitolinjan valinnoille. Melanooman diagnosointi poistetusta luomesta ei aina ole patologillekaan helppoa. Tutkittujen ihonäytteiden suuri määrä voi myös johtaa prosessiviiveisiin diagnoosin ilmoittamisessa. Seuraavissa potilasvahinkolautakunnan lausunnoissa on arvioitu melanooman diagnoosiviivettä potilasvahinkona.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Lihavuusleikkauksiin liittyvät komplikaatiot

Lihavuus lisää merkittävästi monia sairauksia ja oireyhtymiä. Painon pudotuksella useimmat ­liitännäissairaudet joko helpottuvat tai paranevat kokonaan. Konservatiivisen hoidon keinot, kuten vähäkalorinen dieetti, elämäntapamuutokset ja liikunta, ovat suositeltavia ennen operatiiviseen hoitoon ryhtymistä. Sairaalloisessa (BMI 40 tai yli) tai vaikeassa lihavuudessa (BMI 35-39,9), johon liittyy jokin liitännäissairaus, mahalaukun ohitusleikkaus on aiheellinen sekä lihavuuden aiheuttaman invaliditeetin että ennen kaikkea sen aiheuttamien liitännäissairauksien hoitamiseksi. Leikkaus ei kuitenkaan ole riskitön. Potilasvahinkolautakunta on useissa tapauksissa arvioinut sitä, milloin lihavuusleikkauksen komplikaatiot tulevat korvattavaksi potilasvahinkona.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Hoitoon liittyvä masennus

Potilaat reagoivat fyysiseen sairastumiseen hyvin yksilöllisesti. Sairastumisen aiheuttaman kriisin reaktiovaiheessa potilaalle saattaa kehittyä psyykkisiä oireita, jotka pitkittyessään voivat altistaa psykiatrisen häiriön synnylle. Masennustilat ja erilaiset sopeutumishäiriöt ovat yleisiä sairauslomien syitä. Potilasvahinkolautakunta on ratkaisuissaan ottanut kantaa siihen, milloin reaktiiviset psykiatriset oireet aiheutuvat potilasvahingosta ja milloin perussairaudesta.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Hyponatremian hoitoon liittyvä aivosillan myeliinikato

Vaikea hyponatremia aiheuttaa aivosolujen turvotusta. Akuutti keskushermo-oirein (sekavuus, kouristukset ja tajunnan häiriöt) ilmenevä hyponatremia on henkeä uhkaava tila, johon hoitamattomana liittyy huomattava kuolleisuus. Hyponatremian nopeaan korjaukseen liittyy kuitenkin erityisesti aivosiltaan paikantuvaa myeleenikatoa ja siitä johtuvia vakavia neurologisia haittoja. Oheisissa potilasvahinkolautakunnan ratkaisuissa on tarkasteltu hyponatremian hoidon toteutuksen asianmukaisuutta.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Kiveskiertymän diagnoosiviive

Kivespussin kipu voi olla peräisin joko kivespussista itsestään tai heijastua sinne muualta. Kivun todennäköisimmät syyt vaihtelevat eri ikäkausina. Kiveskiertymä (torsio testis) on tavallisin teini-ikäisillä, mutta voi tapahtua missä iässä tahansa. Ellei kiertymää korjata, johtaa verisuonten tukkeutuminen nopeasti kiveksen kuolioon. Oheisissa potilasvahinkolautakunnan ratkaisuissa on arvioitu kiveskiertymän diagnoosiviiveen korvattavuutta potilasvakuutuksesta.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Sairaankuljetuksen yhteydessä syntynyt vahinko

Potilas on hätätilapotilas, jos hänellä on tajunnan, verenkierron tai hengityksen häiriö tai riskioire, joka äkillisesti voi johtaa näihin. Hätätilapotilaan kuljetuskuntoon saattaminen edellyttää, että potilaan ongelmien hoito aloitetaan jo ennen siirtoa ja niihin varaudutaan siirron aikana. Perusperiaate on, että potilaan vointi ei saa huonontua puutteellisen hoidon tai valvonnan vuoksi. Oheisissa potilasvahinkolautakunnan ratkaisuissa on arvioitu hätätilapotilaan kuljetuksen aikana syntyneen henkilövahingon korvattavuutta potilasvakuutuksesta.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Aivoinfarkti niskakipujen manipulaatiohoidon seurauksena

Fysioterapia on tärkeä osa tuki- ja liikuntaelinten vaivojen hoitoa. Manipulaatiohoitoja antavat sekä terveydenhuollon ammattihenkilöt että erilaiset terapeutit. Joskus manipulaatiohoidoista voi aiheutua vakaviakin haittoja potilaalle. Oheisissa tapauksissa potilasvahinkolautakunta on ottanut kantaa siihen, milloin niskan manipulaatiohoidon komplikaationa kehittynyt aivoinfarkti korvataan potilasvahinkona.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Nielemisvaikeudet refluksitaudin leikkaushoidon komplikaationa

Refluksioireista kärsii viikoittain 10-20 % väestöstä. Mahan haponeritystä estävä lääkehoito helpottaa useimmilla potilailla oireita. Jos oireet ovat vaikeita tai tautiin liittyy ruokatorven tulehdus, joka ei parane lääkehoidolla, on refluksitautia mahdollista hoitaa leikkauksella. Hyvä leikkaustulos saavutetaan 7-9 potilaalla kymmenestä, mutta noin yhdellä kymmenestä leikatusta potilaasta esiintyy leikkaukseen liittyviä haittoja, joista tyypillisin on nielemisvaikeudet.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Kaulavaltimon ahtautumaan liittyvä aivoinfarkti potilasvahinkona

Kaulavaltimon endarterektomia (sisäkalvon ja sen alaisen plakin poisto) vähentää aivoinfarktin vaaraa tiukoissa ja kohtalaisissa oireisissa ahtaumissa. Myös oireettomilla potilailla, joilla on tiukka kaulavaltimoahtauma (70-99 %), kaulavaltimon endarterektomia vähentää aivohalvausten riskiä. Endarterektomiaan liittyy kuitenkin merkittäviä riskejä, joten toimenpiteen tarpeellisuus tulee arvioida huolellisesti. Seuraavissa potilasvahinkolautakunnan ratkaisuissa on arvioitu kaulavaltimon endarterektomian suorittamisen perusteita.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Irtoavat hammasimplantit

Hampaiden korvaaminen implanteilla eli tekojuurilla on verrattain uusi, mutta nopeasti yleistynyt hoitomuoto. Hammasimplanttihoito jakaantuu kirurgiseen ja proteettiseen vaiheeseen. Kirurgisessa vaiheessa istutetaan tekojuuret - titaaniruuvit - paikallispuudutuksessa ja proteettisessa vaiheessa luutuneen ruuvin päälle rakennetaan hammas- eli kruunuosa. Tavallisin implanttihoidon komplikaatio on implantin irtoaminen. Seuraavissa potilasvahinkolautakunnan ratkaisuissa on tarkasteltu sitä, milloin implanttihoidon epäonnistuminen voi olla korvattava potilasvahinko.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Suonikohjujen uusintaleikkaus

Alaraajan suonikohjutauti on yleinen sairaus. Pintalaskimokohjujen leikkaushoito on aiheellinen, ellei kompressiohoito sopivilla hoitosukilla tuota riittävää helpotusta ja oireilu hankaloittaa työssä suoriutumista. Leikkauspäätöstä tehtäessä myös leikkausten aiheuttamat haitat tulisi ottaa huomioon. Oheisissa potilasvahinkolautakunnan ratkaisuissa on arvioitu suonikohjuleikkausten aiheuttamien haittojen korvattavuutta potilasvakuutuksesta.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

PSA-arvo ja eturauhassyövän diagnoosi

Eturauhassyövän diagnostiikkaan liittyy monia ongelmia. Eturauhassyövällä ei ole tyypillistä kliinistä kuvaa, vaan ensioireet ovat enimmäkseen samanlaisia kuin eturauhasen hyvänlaatuisessa liikakasvussa. Vaikka prostataspesifinen antigeeni (PSA) on hyvä kasvainmerkkiaine, ei PSA-arvojen kohoaminen ole pelkästään syövälle ominainen laboratoriolöydös. PSA:n kokonaisuuspitoisuus suurenee iän ja eturauhasen kudosmassan kasvun myötä. Seuraavissa potilasvahinkolautakunnan ratkaisuissa on arvioitu jatkotutkimusten asianmukaisuutta potilailla, joiden PSA-arvo on ollut koholla.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Lepositeiden käyttö levottomalla myrkytyspotilaalla

Alkoholi- ja myrkytystiloihin liittyy joskus vaiheita, jolloin potilas on erittäin rauhaton ja liikuttaa suurella voimalla hallitsemattomasti raajojaan ja vartaloaan taikka pyrkii pois potilassängystä. Lepositeiden käyttö saattaa olla lääketieteellisesti perusteltua, jos tilannetta ei saada hallintaan lääkityksellä ja hoito on välttämätöntä pysyvien elinvaurioiden estämiseksi. Seuraavissa potilasvahinkolautakunnan ratkaisuissa on otettu kantaa lepositeiden käytön tarpeellisuuteen ja asianmukaisuuteen.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030