Lääkäriliitto huolissaan: Nykyinen neuvottelu- järjestelmä ontuu

Suomen Lääkäriliitto on huolissaan siitä, että nykyinen neuvottelujärjestelmä ontuu. Lääkärilakon pitkittyminen on oire neuvottelujärjestelmän toimimattomuudesta. Tämä saattaa johtaa paikallisten sopimusten yleistymiseen.

Mika Vehkasaari

Soininvaara palauttaisi sairaanhoitoon miljardeja

Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara katsoo, että kaksi vuotta sitten tehtyä hallitusohjelmaa olisi aika päivittää. Hän perustelee näkemystään sillä, että maan talous on kehittynyt kovin eri tavoin kuin oletettiin. Talouskasvu on ollut odotettua voimakkaampaa.

Apulaisoikeusasiamies ehdottaa asetusta lasten hammashoidosta

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunio katsoo, että lasten ja nuorten hammashoidosta, oikomishoito mukaan lukien, olisi tarpeen säätää asetuksella. Apulaisoikeusasiamiehelle tulee jatkuvasti lasten hampaiden oikomishoitoa koskevia kanteluja. Hänen mukaansa kunnissa näyttää vallitsevan epätietoisuus ja eriäviä näkemyksiä, onko lasten hampaiden oikomishoito ylipäätään kunnan järjestämisvelvollisuuteen kuuluva lakisääteinen tehtävä, ja jos on, niin missä määrin.

Potilasasiakirjoista uudet säädökset

Potilasasiakirjojen laatimisesta ja säilyttämisestä on tullut voimaan sosiaali- ja terveysministeriön asetus, joka tiukentaa aikaisempia käytäntöjä.

Suvi Sariola

Tietojen keruu alkaa toukokuussa Rakennusalan työterveyshuoltoa yritetään tehostaa rekisterillä

LEL Työeläkekassan yhteyteen perustetaan rakennusalan työterveystarkastusten seurantarekisteri eli Raketti. Rekisterissä ylläpidetään tietoja rakennusalan työntekijöiden työterveystarkastusten ajankohdista.

Ilmainen rintasyöpäseulonta yli 3 000 naiselle Pirkanmaalla

Lähes 3 400 naista pääsee ensi vuonna ilmaiseksi rintasyöpäseulontaan Pirkanmaalla. Ilmaisen mammografiaseulonnan lahjoittaa 50 vuotta täyttävä Pirkanmaan Syöpäyhdistys.

Uusi suomalainen tutkimus: Aikuistyypin diabetesta voidaan ehkäistä muuttamalla elintapoja

Kansanterveyslaitoksen johdolla tehdyssä uudessa suomalaisessa diabeteksen ehkäisytutkimuksessa oli mukana 522 keski-ikäistä henkilöä Helsingissä, Kuopiossa, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Ihmiset tulivat mukaan tutkimukseen vuosina 1993-1998, ja heillä kaikilla oli tutkimuksen alussa heikentynyt glukoosin sieto sekä jonkinasteinen ylipaino. Tutkittavat jaettiin satunnaisesti tehostettuun ja tavanomaiseen neuvontaryhmään, ja päätutkijoina toimivat akatemiaprofessori Jaakko Tuomilehto Kansanterveyslaitokselta ja professori Matti Uusitupa Kuopion yliopistosta.

Ulla Toikkanen

Lääkärikoulutukseen kaavaillaan 70 aloituspaikan lisäystä

Yliopistot valmistautuvat lisäämään lääkärikoulutusta. Opetusministeriön ja yliopistojen välisissä jokavuotisissa tulosneuvotteluissa on kaavailtu, että lääketieteen peruskoulutukseen otettaisiin 70 opiskelijaa nykyistä enemmän. Yhteensä aloituspaikkoja olisi siten 550.

Pääkirjoitus (SLL18/2001): Tutkimus-EVO – rahoitukseen vakautta ja läpinäkyvyyttä

Yliopistotasoisen terveystieteellisen tutkimustyön on katsottu aiheuttavan terveyspalvelujärjestelmässä sellaisia kustannuksia, jotka eivät ole normaaleja toimintamenoja sairaaloita ylläpitäville kuntayhtymille. Tämän vuoksi ne on korvattu valtionosuutena, joka vuonna 1994 muuttui laskennalliseksi. Tätä tutkimukseen tarkoitettua EVO-rahaa on maksettu viime vuosina noin 360 milj. mk vuodessa. Se on noin 55 % kaikesta EVO-rahoituksesta muun osuuden kohdistuessa opetustoimintaan.

Pääkirjoitus (SLL18/2001): Lakon sovittelu käynnistynyt

Tällä kertaa vapun jälkeinen ensimmäisen arkiaamupäivä näyttää iloisemmalta kuin ns. tavanomaisina vuosina _ neuvottelupöytiin on tullut uutta eloa. Valtakunnansovittelija Juhani Salonius on aloittanut lakon sovittelun, joka on ensimmäinen merkittävä siirto uuden virkaehtosopimuksen saamiseksi lääkäreille. Neuvottelujen eri osapuolet ovat aikatauluttaneet työtään ensi viikolle saakka. Lääkäriliiton hallitus kokoontuu torstaina 10.5. ja valtuuskunta heti perään perjantaina. On perusteltua syytä odottaa, että valtuuskunta saisi käsiteltäväkseen sovintoesityksen.

Lakon sovittelu alkoi

Tällä viikolla on ollut käynnissä kahdeksas lakkoviikko. Valtakunnansovittelija Juhani Salonius, Lääkäriliiton puheenjohtaja Heikki Pälve ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen työmarkkinajohtaja Jouni Ekuri ovat tavanneet lakon aikana noin kerran viikossa, vaikkei lakkoa varsinaisesti soviteltukaan.

Suomen Kuvalehden selvitys: Lakko ei ole muuttanut suomalaisten myönteistä kuvaa lääkäreistä

Lähes kolme neljäsosaa (73 %) haastatelluista oli sitä mieltä, että seitsemättä viikkoa jatkuva lääkärilakko ei ole vaikuttanut heidän käsityksiinsä lääkäreistä millään tavalla. Neljän prosentin mielestä käsitys lääkäreistä on muuttunut myönteisemmäksi.

Kaikki eivät mahdu luentosaleihin, kliinistä opetusta liinavaatevarastoissa

– Liian suuret ryhmäkoot ovat vaikeuttaneet etenkin elintärkeiden käytännön taitojen oppimista. Sisäänottomäärien kasvattamisen johdosta kaikki halukkaat eivät mahdu luentosaleihin, ja kliinistä opetusta järjestetään sairaaloiden liinavaatevarastoissa. Potilasvuoteiden ympärille kerääntyy yli kymmenen hengen opetusryhmiä, ja opetuspotilaiden asema on huonontunut, toteaa Suomen Medisiinariliitto julkilausumassaan.

Lakon sovittelu alkoi

Lääkärilakon sovittelu alkoi tämän viikon keskiviikkona valtakunnansovittelijan toimistossa. Valtakunnansovittelija Juhani Salonius päätti viime viikolla lakon varsinainen sovittelutoiminnan aloittamisesta ja kutsua koolle Lääkäriliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen edustajista koostuvan ns. suuren neuvotteluryhmän.

Suomen Medisiinariliitto kasvaneista sisäänottomääristä: Kaikki eivät mahdu luentosaleihin, kliinistä opetusta liinavaatevarastoissa

Suomen Medisiinariliiton kevätliittokokouksen mielestä lääketieteen perusopetuksen määrärahat ovat riittämättömiä. Määrärahojen niukkuus on myös huonontanut opetuksen tasoa viime vuosina. SML vaatii, että lääketieteen perusopetuksen määrärahat on turvattava.

Mika Vehkasaari

Suomen Kuvalehden selvitys: Lakko ei ole muuttanut suomalaisten myönteistä kuvaa lääkäreistä

Suomen Kuvalehden Taloustutkimus Oy:llä teettämän kyselyn perusteella lääkärilakko ei ole muuttanut suomalaisten ennestään hyvin myönteistä kuvaa lääkäreistä.

Mika Vehkasaari

Lastenpsykiatri Marjukka Pajulo tutki päihdeäitejä Äitiys on suuri mahdollisuus - jos hoito tulee ajoissa

Äidiksi tuleminen tarjoaa päihdeongelmaiselle naiselle erityisen hyvän mahdollisuuden muuttaa elämänsä suuntaa. Vaara masentua ja uupua on hänellä kuitenkin erityisen suuri.

Ulla Järvi

Kantasoluhoidot tulevat - lainsäädäntö ei ole valmis

Kantasolu- ja solukorvaushoidot ovat tulevaisuuden lääketieteen arkea.

Ulla Järvi

Lastenneurologeja tarvitaan keskussairaaloissa

Kehitysongelmaisten lasten määrä on lisääntynyt viime vuosina oleellisesti. Miten lastenneurologisten palvelujen käy, jos työntekijöitä ei riitä keskussairaalatasolle?

Auli Nuutila

Pääkirjoitus (SLL 17/2001): Kipulääke vaihtuu – hyötyykö potilas?

Viime vuosina kipulääkityksen valinnasta käytyä keskustelua on hallinnut maha-suolikanavaan kohdistuvien vakavien sivuvaikutusten vaara. Tämä on ollut osasyy melko turvalliseksi arvioidun ibuprofeenin myynnin kasvuun. Vastaavasti välillä merkittävässä asemassa ollut ketoprofeeni, jonka aiheuttamat riskit on arvioitu suuriksi, on menettänyt osuuttaan. Kaikkein turvallisimpien vaihtoehtojen, parasetamolin ja opiaattijohdosten, myyntiin keskustelulla ei kuitenkaan ole ollut juuri mitään vaikutusta. Kivun hoidon kannalta parasetamoli olisi kuitenkin useimmissa tapauksissa aivan kelvollinen – samalla halpa – vaihtoehto. Muualla parasetamolia käytetään jopa moninkertaisesti enemmän, ja monet kansainväliset suositukset korostavat sen ensisijaisuutta esimerkiksi nivelrikkopotilailla. Vain harvoin tulehduskipulääkkeiden anti-inflammatorisella vaikutuksella on merkitystä, kroonisissa reumataudeissa sitä on jopa pidetty haitallisena. Tramadolin myynti on kohtalaisesti lisääntynyt, mutta se on pääasiassa korvannut huonon turvallisuusmarginaalin omaavan dekstropropoksifeenin.