Purentavaivojen hoito lievittää niska-hartiavaivoja

Purentaelimen toimintahäiriöistä johtuvia oireita on kokenut joka toinen suomalainen. Purentavaivoista voi seurata korvaoireita ja niska-hartiaseudun oireita. Purennan hoidon on havaittu vähentävän niska-hartiaseudun vaivoista johtuvia sairauspoissaoloja. Hammaslääketieteen tohtori Kyösti Karppinen on todennut tutkimuksissaan, että purennan tasapainottaminen vähentää niska-hartiaoireita merkitsevästi myös pitkällä aikavälillä. Karppinen esitelmöi aiheesta Hammaslääketiede-päivillä Helsingissä maaliskuussa.

Siitosen komitea: HYKS ja Helsingin sairaanhoitopiiri yhteen

Helsingin kaupunginhallituksen jäsenistä koostunut poliittinen komitea ehdottaa Helsingin sairaanhoitopiirin ja HYKS:n yhdistämistä uudeksi kuntayhtymäksi. Ylipormestari Eva-Riitta Siitosen johdolla työskennellyt komitea tarkasteli viittä erilaista mallia alueen erikoissairaanhoidon yhdistämiseksi. Komitea päätyi ehdottamaan samansuuntaista ratkaisua kuin Helsingin terveydenhuoltoa selvittänyt Jussi Huttunen ja vastikään raporttinsa jättäneet STM:n asettamat selvitysmiehet.

Ensimmäinen laaja vanhusten viriketoiminnan projekti Suomessa

Vireyttä vuosiin on ensimmäinen laaja vanhusten viriketoiminnan kuntoutusprojekti suomalaisessa vanhustyössä. Projektin tavoitteena on ollut kehittää vanhustyön uusia toimintamalleja ja työvälineitä tukemaan ikääntyvien toimintakykyä sekä itsenäistä selviytymistä. Vanhustyön keskusliitto toteutti projektin vuosina 1994-1998 yhteistyössä jäsenjärjestöjensä ja muiden yhteistyökumppaniensa kanssa Raha-automaattiyhdistyksen taloudellisella tuella.

Ohjeet lääkäreille ajokortin hakijoiden päihteiden käytön arvioinnista

Päihteiden ongelmakäyttö on huomattava liikenneturvallisuusriski. Kuolonkolareista noin neljänneksessä ja loukkaantumiseen johtaneissa onnettomuuksissa noin 15 prosentissa alkoholilla on osuutta tapahtumiin. On arvioitu, että jopa puolet kaikista rattijuopoista on alkoholin ongelmakäyttäjiä ja rattijuoppouden uusijoita, joten kyseessä on vakava ongelma. Noin neljännes rattijuopoista on alkoholin lisäksi käyttänyt muita päihteitä. Erityisesti huumeiden ja bentsodiatsepiinien osuus näyttää kasvavan. Vuonna 1996 voimaan tullut EU-direktiivi kieltää ajo-oikeuden myöntämisen tai uudistamisen päihderiippuvaiselle henkilölle. Ajokorttitodistuksessa kysytään lääkärin arviota ajokortin hakijan mahdollisesta päihderiippuvuudesta. Riippuvuuden arvioimiseksi ei kuitenkaan ole olemassa yhdenmukaista käytäntöä.

Terveystieteiden keskuskirjasto uusiin tiloihin

Terveystieteiden keskuskirjaston ja HYKS-instituutin uudet tilat vihittiin käyttöön 25.3.1998. Rakennus sijaitsee Meilahden sairaala-alueella ja on kooltaan noin 4 700 m2. Sen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Olli Pekka Jokela Ky. Kirjaston tilat ovat kahdessa ensimmäisessä kerroksessa. Kokoelmatilojen lisäksi kirjastossa on lukusali, asiakkaiden pc-työskentelytilat, multimedia, tutkija- ja ryhmätyöhuoneet, auditorio sekä demonstraatio- ja näyttelytiloja. HYKS-instituutti tutkijatiloineen sijaitsee rakennuksen kolmannessa kerroksessa. Noin 44 Mmk maksaneen hankkeen kustannukset on jaettu opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä HYKS-kuntayhtymän kesken. Vihkiäistilaisuus oli osa WHO:n 50-vuotisjuhlallisuuksia.

Ammattialoittainen kuolleisuus väheni viisivuotisjaksolla

Työterveyslaitos ja Tilastokeskus ovat julkaisseet tutkimuksen, jossa tarkastellaan kuolleisuuseroja ammattialoittain ja -ryhmittäin vuosina 1991-95. Tutkimuksessa selvitettiin, millä aloilla ja missä ammateissa kuolleisuus on tavanomaista suurempi. Tutkimuksessa verrattiin keskenään myös miesten ja naisten ammattiryhmittäistä kuolleisuutta sekä edellisen viisivuotisjakson (1986-90) ammattialoittaista kuolleisuutta nyt tutkittuun jaksoon.

Lääkemääräys-käytännön kehittämisprojekti liikkeelle

Tämän vuoden jälkipuoliskolla käynnistyy valtakunnallinen ohjelma, jonka tarkoituksena on ohjata lääkäreiden lääkemääräyskäytäntöä entistä rationaalisempaan suuntaan. Hankkeen taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön lääkekustannustyöryhmä, joka jätti muistionsa viime vuoden kesäkuussa. Yhtenä keinona lääkekustannuksiin vaikuttamiseksi työryhmä esitti kolmivuotista projektia, joka pyrkisi vaikuttamaan lääkemääräyskäytäntöön siten, että lääkehoitoon suunnatut varat tuottavat mahdollisimman suurta hyötyä.

Vuoden Terveysteko Suomen Ladulle

Kunnallislääkärit ry:n perustama Vuoden Terveysteko -diplomi luovutettiin ensimmäisen kerran 26.2.1998. Sen sai Suomen Latu sauvakävelyn kehittämisestä ja tunnetuksi tekemisestä. Diplomin vastaanotti Ladun toiminnanjohtaja Tuomo Jantunen. Sauvakävely on nopeasti harrastajajoukkoja kerännyt terveysliikuntamuoto, joka on ennestään tuttu kilpahiihtäjien kesäharjoittelusta. Sauvakävelyyn tarvitaan hiihtosauvat, jotka ovat suunnillen pujottelusauvojen pituiset. Kävellessä tulisi kyynärpään koukistua noin 90 asteen kulmaan, jolloin saadaan aikaan tehokkain työntövoima. Kävelyä varten on kehitetty yhteistyössä kotimaisen valmistajan kanssa sauva, jonka kärkipiikki on vaihdettavissa sen mukaan, käveleekö metsäpolulla vai asvaltilla. Tässä mallissa rannelenkki on tukevampi kuin tavallisessa hiihtosauvassa.

Lääketieteen kongressit suosittuja

Suomessa järjestettävistä kongresseista järjestetään eniten lääketieteeseen, luonnontieteisiin ja tekniikkaan liittyviä kansainvälisiä kongresseja. Tänä vuonna järjestetään seitsemän yli tuhannen osallistujan kongressista, joista kolme liittyy lääketieteeseen tai eläinlääketieteeseen. Näihin odotetaan yhteensä yli 3 500 osallistujaa. Viime vuoden huippulukemiin ei kuitenkaan päästä, jolloin diabeteskongressi yksin toi maahamme yli 7 000 kokousvierasta. Suurin osa kansainvälisistä kokouksista pidetään tänä vuonna kuten ennenkin kesäkuukausina ja enimmäkseen pääkaupunkiseudulla. Kaikkiaan tänä vuonna odotetaan maahamme 45 000 kansainvälistä kongressivierasta.

Sairaanhoitajien 100-vuotias järjestötoiminta

Kirurgisen sairaalan osastonhoitajattaret Anna Falckenin johdolla perustivat 1898 yhdistyksen Sjuksjöterskeföreningen i Finland, jonka tavoitteena oli synnyttää yhteenkuuluvuutta sairaanhoitajattarien keskuudessa ja herättää kiinnostustusta yhteisiin asioihin. Järjestötoiminnan keskeisenä tehtävänä oli koulutuksen järjestäminen ja kehittäminen. Sata vuotta myöhemmin on Suomen sairaanhoitajaliiton kirjaamina keskeisinä tehtävinä väestön terveyden edistäminen ja ylläpitäminen sairaanhoitajien ammatillisuuden kautta.

Päänsärky ja migreeni - tuttuja muttei aina tunnistettuja

Lihasjännityspäänsärystä on 1980-luvulta lähtien tullut yleisin päänsäryn muoto. Syynä tähän pidetään liikuntatottumusten ja työelämän muutoksia, erityisesti tietotekniikan käytön myötä yhä yksipuolisemmiksi muuttuneita työtehtäviä ja staattisemmiksi muuttuneita työasentoja. Niska-hartiaseudun lihasten jumiutuminen on jännityspäänsäryn tavallisin lähtökohta, mutta myös purentavirheet ja hampaiden narskuttelu, lihasrevähdykset tai henkisen ahdistuksen aiheuttama jännittyneisyys ja masennus voivat johtaa lihasjännityspäänsärkyyn. Säryn taustasta ja mekanismista ei kuitenkaan ole yksimielistä käsitystä.

Vanhuspotilaiden hoitotarpeen ja kustannusten arviointi

Vanhusten hoitotarpeen arvioinnin ongelmina ovat olleet mittausten hajanaisuus ja eri lähteistä saatujen tietojen huono vertailtavuus. Vanhustyön keskusliitto ja Helsingin yliopiston sisätautien laitoksen geriatrian yksikkö järjestivät vanhuspotilaiden hoitotarpeen arviointia käsittelevän koulutuspäivän 6.3.1998. Tutkija Harriet Finne-Soveri esitteli tilaisuudessa RUG-RAI (Resource Utilization Groups ja Resident Assessment Instrument) -menetelmät, joiden avulla potilaan hoitotarve ja kustannukset voidaan mitata. Arviointiin osallistuvat potilas, omaiset ja lähimmät hoitajat. Arviointilomake sisältää 18 arvioitavaa osa-aluetta, joihin kuuluvat mm. päivittäiset toiminnot, kognitio, käytöshäiriöt, pidätyskyky ja aistit. Tietoja voidaan tilanteen muuttuessa täydentää. Arvioinnin jälkeen potilaalle annetaan luokitus, jonka avulla hoitotarve on muutettavissa suoraan rahaksi. Arviointia suorittava henkilökunta tarvitsee lyhyen lisäkoulutuksen, mutta yhtenäisen menetelmän etuna on vertailukelpoisuus ja yhteismitallisuus rahan ja laadun suhteen koko vanhuspalvelun alueella. Tätä mittarin ominaisuutta Harriet Finne-Soveri pitää kaikkein tärkeimpänä, koska ennen ei ole ollut käytössä välinettä, jolla voidaan arvioida hoitotarvetta ja kustannuksia niin sairaaloissa, vanhainkodeissa kuin kotisairaanhoidossa. Suomessa RAI-menetelmää eri laajuudessa on kokeiltu mm. Helsingissä, Kokkolassa, Rovaniemellä ja Espoossa

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030