Suomalaisten tupakointi ennallaan

Suomalaisten miesten tupakointi on viime vuosikymmenen puoliväliin jatkuneen laskun jälkeen pysynyt ennallaan. Naisten tupakointi lisääntyi nykytasolle 1980-luvun puolivälissä. Kansanterveyslaitoksen tuoreen Aikuisten terveyskäyttäytymistutkimuksen mukaan 15-64-vuotiaista suomalaisista miehistä tupakoi päivittäin 27 %, naisista 20 %. Satunnaisesti tupakoivia on 6 %. Tupakoivien naisten osuus on kasvanut tilastojen vanhimmissakin ikäryhmissä, sillä ennen sotia syntyneet, vähemmän tupakoineet naisten ikäluokat ovat jo ohittaneet tutkimuksen ikärajan.

Marianne Jansson

Tieteellisen julkaisun avoimuudesta suosituksia: NIH haluaa rahoittamansa tutkimukset vapaasti verkkoon

Yhdysvaltain National Institute of Health (NIH) haluaa rahoittamiensa tutkimusten julkaisut vapaasti saataville omaan sähköiseen arkistoonsa. Laitos toivoo tutkijoiden hankkivan artikkelin hyväksyneeltä tiedelehdeltä luvan vertaisarvioinnin läpikäyneen käsikirjoituksensa rinnakkaiskopion avoimeen julkaisemiseen mahdollisimman nopeasti, mutta viimeistään vuoden kuluttua alkuperäisestä julkaisemisesta. Arkisto toimii samalla tavalla kuin kirjasto, ja artikkelien kopiointi muuhun kuin omaan käyttöön vaatii luvan tekijänoikeuksien haltijalta.

Marianne Jansson

Geneettinen variaatio vaikuttaa HIV-infektioalttiuteen

HIV-tartunnan riskin on havaittu vaihtelevan yksilöllisesti, samoin aidsin etenemisnopeuden. Amerikkalaistutkijat ovat havainneet tietyn geenin esiintymisen olevan yhteydessä tartunnan ja taudin nopeamman etenemisen todennäköisyyteen. Kyseisen CCL3L1-geenin säätelemällä proteiinilla on yhteys CCR5-reseptoriproteiiniin, jota HI-virus käyttää porttinaan soluun. Science Express -verkkolehdessä julkaistussa tutkimuksessa yli 4 300 henkilön verinäyteaineistossa HIV-positiivisilla geenikopioiden määrä oli vähäisempi kuin HIV-negatiivisilla. Määrä vaihteli myös väestöryhmittäin, mutta kaikissa ryhmissä keskimääräistä vähäisempi geenikopioluku merkitsi suurempaa HIV-tartunta-alttiutta ja nopeampaa aidsin etenemistä. Yksilöllisen tautialttiuden tunnistaminen geeniseulonnalla saattaisi mm. auttaa kohdentamaan hoitoa nykyistä täsmällisemmin.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030