5G auttaa lääkäriä
Nopea tiedonsiirto hyödyttää etähoitoa.
Kiti Müller tutkii Nokialla uusien mittausteknologioiden ja tietotekniikan ratkaisujen käyttöä lääketieteessä. Hän toimii myös neurologian dosenttina Helsingin yliopistossa ja kognitiivisen neuroergonomian dosenttina Aalto-yliopistossa.
5G-verkko tuo lähivuosina uusia mahdollisuuksia etähoitoon ja konsultaatioon.
Näin sanoo neurologian ja kognitiivisen neuroergonomian dosentti Kiti Müller, joka työskentelee senior neuroscientistina Nokian Bell Labs -tutkimuskeskuksessa.
5G mahdollistaa suurten datamäärien liikuttelun paikasta toiseen reaaliajassa. Esimerkiksi etävastaanotot kehittyisivät, jos verkot toimisivat paremmin.
Kun puhe, kuva ja video kulkisivat viiveettä ja häiriöttä, etävastaanotto olisi lähempänä perinteistä vastaanottoa, jossa potilas ja lääkäri ovat samassa tilassa.
– Monien elintoimintojen mittaaminen onnistuu jo kotioloissa, ja tulokset kulkisivat samoissa verkoissa lääkärin näytölle, Müller toteaa.
Hätätilanteissa katkoja ei saa tulla
5G:n odotetaan parantavan myös hätätilanteiden hoitoa.
Datan tulisi kulkea häiriöttä terveyskeskuksesta tai ambulanssista päivystyspoliklinikkaan.
Jos EKG:tä lähetetään, järjestelmä ei saa tökkiä juuri rytmihäiriökohdassa, jolloin oire jää havaitsematta.
– Digitaalisista röntgenkuvista ei saisi kadota keskeistä informaatiota siksi, ettei verkko riitä.
Kun 5G:n aika koittaa, katoavat datan siirron pullonkaulat, Müller sanoo.
– Kuvakaappaus EKG-monitorista, joka lähetetään kännykkään, on kaukana siitä, mikä olisi mahdollista, jos datan siirtokapasiteetti riittäisi.
Müllerin visiossa aivoinfarktin saaneen potilaan tapaava lääkäri ottaa reaaliaikaisen yhteyden erikoishoitoyksikköön. Neurologi saa lentää virtuaalilaseilla potilaan luo tutkimaan neurologista statusta ja aivokuvia, jotta voidaan nopeasti päättää, onko potilaalle turvallista aloittaa liuotushoito.
Kotimittaukset yleistyvät
Terveystietoja on paljon digitaalisessa muodossa, mutta tiedon saaminen jokaisen potilasta hoitavan tahon käyttöön ontuu.
Sairaala- ja laboratorioympäristön ulkopuolella käytettävät mittausmenetelmät yleistyvät.
Müller kehottaa pohtimaan, miten valvontalaitteen data lähetetään kotoa hoitoyksikköön ja miten laitteen löytämä poikkeama päätyy heti ammattilaisen analysoitavaksi.
– Onko joku reaaliaikaisesti kertomassa, että kyseessä ei ole rytmihäiriö, vaan elektrodi on irronnut vanhuksen rintakehästä?
Kotisairaanhoidon turvallisuus paranisi, kun tieto liikkuisi paremmin.
Sairaanhoitaja lähettäisi potilaasta rekisteröidyn datan saman tien lääkärin katsottavaksi. Lääkäri yhdistäisi heti sydänfilmistä tulevan tiedon siihen, miltä potilas näyttää reaaliajassa videolla.
Eihän Ville muutu Veeraksi?
5G:n odotetaan tulevan laajempaan käyttöön 2021.
Müller toivoo lääkärien vaikuttavan aktiivisesti siihen, millaista sisältöä verkossa kulkee ja mitä lisäarvoa 5G:llä voi olla potilastyöhön. Tätä tietoa tarvitaan, jotta alan erityispiirteet huomioidaan kehitystyössä.
Tietosuoja- ja tietoturvakysymysten ratkaiseminen vaatii tahtotilan.
– Jos ollaan sitä mieltä, ettei mitään terveysdataa voida siirtää sairaalasta toiseen tietosuojariskien vuoksi, eihän asia mene eteenpäin.
Müllerin mielestä on resurssien haaskausta, jos samoja tutkimuksia toistetaan siksi, ettei tieto jo tehdyistä tutkimuksista kulje hoitopaikasta toiseen.
Riskeihin varautumisellakin on riskinsä.
– Kun anonymisoitu data menee paikasta a paikkaan b, miten varmistetaan, ettei Ville olekin muuttunut Veeraksi? Ovatko tiukkaa identiteetin häivyttämistä vaatineet ajatelleet, että ihmisten datat voivat mennä sekaisin ilman, että kukaan huomaa?
Tämän estämiseen tarvitaan ratkaisu.
