AHA uudisti suosituksensa: Hormonikorvaushoitoa ei pidä perustella sydäntautien ehkäisyllä

Vaihdevuosien jälkeistä hormonikorvaushoitoa ei pidä määrätä sydänsairauksien ehkäisemiseksi, vaan päätöksen pitää perustua muihin seikkoihin, toteaa American Heart Association (AHA) lausunnossaan, joka julkaistiin Circulation-lehdessä 24.7. Näin AHA muuttaa linjaansa, sillä aiemmin estrogeenin edullisten lipidivaikutusten merkitystä sydäntautien ehkäisyssä pidettiin korvaushoidon tärkeänä perusteena, varsinkin kun vaihdevuosien jälkeen naisten sepelvaltimotautivaara lisääntyy.

AHA toteaa, että hormonikorvaushoidosta ei ole osoitettu olevan hyötyä sydäntautia jo sairastaville naisille sekundaaripreventiomielessä. Primaaripreventiosta taas ei ole vielä riittävästi tutkimustuloksia suositusten perusteeksi.

Harkittaessa hormonikorvaushoidon aloittamista on siis punnittava muita seikkoja: vaihdevuosioireiden hoitoa ja osteoporoosin ehkäisyä etuina, mutta toisaalta esimerkiksi laskimotromboosin ja mahdollisesti rintasyövän vaaraa riskeinä. Samoin ratkaisu siitä, jatkaako vai lopettaako jo aloitettu hormonikorvaushoito sydäntautia sairastavalta naiselta, on tehtävä muilla kuin sydäntautiperusteilla.

Kannanmuutos perustuu pitkälti vuonna 1998 julkaistuun HERS-tutkimukseen, jossa sepelvaltimotautia sairastavien naisten neljän vuoden seurannassa ei todettu eroa uusien sydänkohtausten määrässä hormonikorvaushoitoa saavien ja muiden välillä. Myöskään verisuonten seinämämuutosten etenemisessä ei ole angiografiatutkimuksissa havaittu eroa.

AHA:n suosituksen ykköskirjoittaja, kardiologi Lori Mosca korostaa, että käsitys hormonien sydäntä suojaavasta vaikutuksesta on ollut monin tavoin järkevä. Tieteellinen näyttö ei kuitenkaan ole - ainakaan toistaiseksi - riittävä.

Yhdysvalloissa meneillään olevasta Women's Health Initiative -tutkimuksesta samoin kuin eurooppalaisesta WISDOM-tutkimuksesta odotetaan noin viiden vuoden kuluttua vahvempaa pohjaa asian arvioinnille.

Tuskin vielä viimeinen sana...

AHA:n mukaan hormonikorvaushoitoa ei siis pidä aloittaa sydäntautia sairastavalle naiselle pelkästään uusien sydänkohtausten estämiseksi. Toisaalta vaihdevuosioireiden ja osteoporoosin estämiseksi hormonikorvaushoito on edelleen sallittua sydänsairaudesta huolimatta.

- Sydänsairaus ei ole hormonikorvaushoidon aihe, mutta ei myöskään este, sanoo professori Matti J. Tikkanen HYKS:sta.

Kysymys hormonikorvaushoidon merkityksestä sydäntautien ehkäisyssä ei missään tapauksessa ole loppuunkäsitelty, vaikka AHA onkin kirjannut selvän suunnanmuutoksen, arvioi Matti J. Tikkanen. Esimerkiksi tähänastisten tutkimustulosten tulkinnassa on monenlaisia ongelmia.

Käsitys hormonikorvaushoidon hyödyllisyydestä sydäntautien ehkäisyssä on perustunut satunnaistamattomiin seurantatutkimuksiin: vertailussa ovat siis olleet naiset, jotka ovat syystä tai toisesta valinneet hormonikorvaushoidon, ja toisaalta naiset, jotka syystä tai toisesta eivät ole sitä käyttäneet. Ongelmana on se, että nämä ryhmät on havaittu täysin erilaisiksi, ja tämä voi aiheuttaa harhan tuloksiin.

- Naiset, jotka valitsevat hormonikorvaushoidon, ovat kiinnostuneita terveydestään ja huolehtivat itsestään monin tavoin. Hoidon valitessaan he tietävät, että heidän pitää käydä lääkärillä säännöllisesti. Tällaiset ihmiset pärjäävät aina paremmin, vaikka käyttäisivät lumelääkettäkin, sanoo Tikkanen.

Sekundaaripreventiivinen HERS on toistaiseksi ainoa satunnaistettu tutkimus, jossa on mitattu todellisia päätetapahtumia. Siksi se on vaikuttanut suuresti näkemyksiin, myös AHA:ssa. Senkin tulkinnassa on kuitenkin ongelmansa.

- HERS-tutkimuksessa estrogeenilla saatiin odotetut lipidimuutokset eli LDL-kolesterolitaso laski ja HDL-kolesterolitaso nousi. Silloin olisi pitänyt myös sydäntapahtumien vähentyä, mutta näin ei käynyt. Yksi tulkinta on, että veren hyytymisessä tapahtui jotain, joka neutraloi hyödyn, sanoo Matti J. Tikkanen.

- Tutkittavilla oli kuitenkin myös hyvin paljon muita lääkityksiä. Tutkimuksen alkaessa 45% sai statiineja ja tutkimuksen aikana statiinien käyttö lisääntyi yli 60 %:iin. Lisäys oli hieman suurempi lumeryhmässä. Tällaiset sekoittavat tekijät vaikeuttavat tulosten tulkintaa.

Tikkasen mukaan myös mm. suomalaisia gynekologeja on kiusannut se, että HERS-tutkimuksessa tutkittavat olivat melko iäkkäitä, keskimäärin 67-vuotiaalle. Jos hormonikorvaushoidon aloittaa vasta silloin, tilanne on aivan toinen kuin heti 50 ikävuoden jälkeen hoidon aloittaneilla.

- AHA on nyt kuitenkin ilmeisesti ajatellut, että koska HERS on ainut kunnollinen satunnaistettu tutkimus, se on ainoa mihin voi vedota, arvelee Tikkanen.