1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Äidinmaidonkorvikkeen insuliini saattaa vaikuttaa diabeteksen kehittymiseen
Ajan­kohtai­sta

Äidinmaidonkorvikkeen insuliini saattaa vaikuttaa diabeteksen kehittymiseen

Insuliinitonta äidinmaidonkorviketta saaneilla lapsilla oli kolmen vuoden ikään mennessä vähemmän diabeteksen kehittymistä ennustavia autovasta-aineita kuin lapsilla, jotka saivat tavallista äidinmaidonkorviketta.

Äidinmaidonkorvikkeen insuliini saattaa vaikuttaa diabeteksen kehittymiseen Kuva 1 / 1

Insuliinitonta äidinmaidonkorviketta saaneilla lapsilla oli kolmen vuoden ikään mennessä vähemmän diabeteksen kehittymistä ennustavia autovasta-aineita kuin lapsilla, jotka saivat tavallista äidinmaidonkorviketta.

Suomessa tehtyyn FINDIA-tutkimukseen valittiin yli 1000 vastasyntynyttä, joilla oli todettu perinnöllinen alttius saada tyypin 1 diabetes. Lapset jaettiin satunnaisesti kolmeen ryhmään sen mukaan, millaista äidinmaidonkorviketta heille annettiin, jos täysimetys kuuden kuukauden ikään saakka ei onnistunut. Äidinmaidonkorvikkeista yksi oli tavallinen lehmänmaitopohjainen korvike, yksi oli herapohjainen korvike, jossa valkuaisaineet oli pilkottu ja yksi oli herapohjainen korvike, josta oli poistettu lehmänmaidon insuliini.

Aiemmissa tutkimuksissa on todettu lehmänmaidon isojen proteiinien pilkkomisen vähentävän autovasta-aineiden kehittymistä. FINDIA-tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa lehmänmaidon insuliinin vaikutusta diabetesriskiin. Lehmän insuliini poikkeaa ihmisen insuliinista kolmen aminohapon suhteen. Siksi immuunivaste lehmän insuliinia kohtaan on voimakkaampi kuin ihmisen omaa insuliinia kohtaan.

Vastasyntyneen suoli läpäisee alkuun vieraita proteiineja, jotka pääsevät näin verenkiertoon. Puolen vuoden ikään mennessä suoli kypsyy ja sen läpäisevyys laskee. Altistuminen lehmänmaidon insuliinille silloin, kun suoli on vielä epäkypsä, voi johtaa siihen, että elimistö oppii tulkitsemaan insuliinia kuin vierasta ainetta, jota vastaan on taisteltava. Hypoteesin mukaan prosessi voisi edetä vähitellen siten, että elimistö alkaa lopulta tuhota omia insuliinia tuottavia beetasoluja.

Tutkimuksessa lehmänmaidon insuliinia vältettiin puolen vuoden ikään saakka. Lapsia seurattiin kolmevuotiaiksi. Tutkimus osoitti insuliinittoman korvikkeen vähentävän autovasta-aineiden kehittymistä. Tarvitaan kuitenkin lisänäyttöä, jotta voidaan sanoa kyetäänkö lehmänmaidon insuliinia välttämällä estämään tai hidastamaan autoimmuunireaktiota insuliinia tuottavia beetasoluja vastaan.

Tutkimus julkaistiin Archives of Pediatric and Adolescent Medicine -lehdessä.

Kuva: Pixmac

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Korona tyhjensi luentosalit

Periaatteessa kaikki on muuttunut, kertoo Lauri Salaja.

Ajassa
”Vastaamon tietomurto on herätys terveydenhuollolle”

Terveydenhuollon tietoturvaa pitää jatkuvasti arvioida, sanoo Lääkäriliiton terveyspoliittinen asiantuntija Lauri Vuorenkoski.

Ajassa
Lääkärilehti voi myöhästyä

Lääkärilehden postitus myöhästyi keskiviikkona.

Kolumni
Osaamattomuuden ylistys

Kukaan ei osaa, eikä voi osata kaikkea, kirjoittaa Miila Halonen.

Pääkirjoitus
Kollegiaalisuus ulottuu myös verkkoon

Kollegiaalisuusohjeet velvoittavat meitä käyttäytymään toisiamme kohtaan asiallisesti, kirjoittaa Jan Schugk.

Ajassa
Viikko täyttyi etäluennoista ja kloonauksesta

Lääkärilehti seuraa Ronja Vaaraman ­lääketieteen opintoja.