• Ulla Toikkanen

Aikuisten ruokavalio ei ole usein ravitsemussuositusten mukainen

Aikuiset syövät kasviksia, hedelmiä ja marjoja liian vähän, kertoo THL:n FinRavinto 2017 –tutkimus.

Aikuisten ruokavalio ei ole usein ravitsemussuositusten mukainen Kuva 1 / 1

Aikuisten ruokatottumukset ja ravintoaineiden saanti eivät monelta osin ole ravitsemussuositusten mukaisia. Punaista tai prosessoitua lihaa syödään liian paljon. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja taas syödään liian vähän. Nämä tulokset ilmenevät THL:n FinRavinto 2017 –tutkimuksesta.

Viidesosa aikuisista saa ruoasta liian vähän tiettyjä vitamiineja. Miesten ja naisten ruokavaliot eroavat yhä enemmän toisistaan.

Toisaalta myös hyvää kehitystä on nähtävissä. Kuidun ja D-vitamiinin saanti on lisääntynyt, sakkaroosin saanti vähentynyt. Useita vitamiineja, E-vitamiinia, niasiinia ja B12-vitamiinia, sekä kivennäisaineita, kaliumia, fosforia, seleeniä ja sinkkiä, saadaan tarpeeseen nähden riittävästi.

FinRavinto 2017 -tutkimus selvitti Suomessa asuvien 18–74-vuotiaiden elintarvikkeiden kulutusta ja ravintoaineiden saantia. Tutkimus toteutettiin osana kansallista FinTerveys-väestötutkimusta.

Naiset syövät terveellisemmin kuin miehet

Naisten ruokavalio on lähempänä suosituksia kuin miesten ruokavalio. Ravitsemussuositusten mukaan kasviksia, hedelmiä ja marjoja tulisi syödä vähintään 500 grammaa päivässä. Miehistä vain 14 prosenttia ja naisista 22 prosenttia syö suosituksen mukaisesti. Punaista ja prosessoitua lihaa, kuten leikkeleitä, makkaroita ja nakkeja suositellaan käytettäväksi enintään 500 grammaa viikossa. Miehistä jopa 79 prosenttia ylittää suosituksen ja naisista 26 prosenttia.

Miesten keskimääräinen ruokavalio sisältää energiaan suhteutettuna enemmän rasvaa, tyydyttynyttä rasvaa ja suolaa verrattuna naisten ruokavalioon. Naisten ruokavalio sisältää miehiä enemmän muun muassa hiilihydraatteja, kuitua, A-, E-, ja C-vitamiinia, folaattia, kaliumia ja magnesiumia.

Miesten ja naisten ravintoaineiden lähteet eroavat toisistaan. Miehillä lähteinä on useammin liha, lihavalmisteet, rasvat sekä viljavalmisteet, kun taas naiset saavat ravintoaineensa useammin maitovalmisteista, kasviksista, hedelmistä ja marjoista sekä palkokasveista, pähkinöistä tai siemenistä.

Liikaa rasvaa

Rasvojen, hiilihydraattien ja proteiinin laatuun tulee kiinnittää huomiota

FinRavinto-tutkimuksen mukaan väestöstä 35 prosenttia saa ruokavaliostaan liikaa rasvaa. Hiilihydraattien ja kuidun saanti on riittämätöntä yli 70 prosentilla aikuisista.

Suositusten mukaan tyydyttyneiden rasvahappojen saannin tulisi olla alle 10 prosenttia päivän energiasta. Vain 5 prosenttia aikuisista saavuttaa suosituksen. Ruokavalion rasvan laatua parantaisi tyydyttyneiden rasvahappojen korvaaminen tyydyttymättömillä. Tyydyttymätöntä rasvaa on erityisesti kasviöljyissä, kasviöljypohjaisissa levitteissä, pähkinöissä, siemenissä sekä kalassa ja kananlihassa. Tyydyttynyttä rasvaa saadaan sen sijaan esimerkiksi voipohjaisista levitteistä, juustosta, lihasta ja makkaroista.

Proteiinin saanti on pääosin riittävää tai runsasta. Saannista yli kaksi kolmasosaa tulee eläinproteiinista, kuten lihasta, kalasta ja maitovalmisteista.

– On aika kohdistaa huomio erityisesti elintarvikevalintoihin ruokavalion hiilihydraatin, rasvan ja proteiinin laadun korjaamiseksi. Kasviksia, hedelmiä, marjoja ja täysjyväviljatuotteita tulisi syödä riittävästi. Punaisen ja prosessoidun lihan sijaan voi valita kalaa, vaaleaa lihaa tai palkokasveja. Annoskoon tulisi olla kullakin aterialla sopiva, muistuttaa erikoistutkija Niina Kaartinen THL:stä tiedotteessa.

Viidesosa aikuisista saa liian vähän vitamiineja

Vähintään viidesosa aikuisista saa ruoasta A- ja D-vitamiineja sekä folaattia ja tiamiinia keskimääräiseen tarpeeseen verrattuna liian vähän. Lisäksi noin joka viides mies saa ruoastaan liian vähän C-vitamiinia ja riboflaviinia.

THL:n tutkimuspäällikkö Liisa Valsta kertoo, että ravintolisiä käyttää yli puolet miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista. Tämä on osin tarpeetonta, koska monet ravintolisiä käyttävät saavat jo syömästään ruoasta vähintään yhtä paljon vitamiineja ja kivennäisaineita kuin ne, jotka eivät käytä lisiä.

– Ensisijaiseksi ravintoaineiden lähteeksi suositellaan monipuolista ruokaa, hän sanoo.

Suolaa saa liikaa yhdeksän kymmenestä aikuisesta, miehistä lähes jokainen. Jodin saanti on riittävää valtaosalla aikuisista.

Tutkimus toteutettiin yhteiseurooppalaisilla menetelmillä

FinRavinto-tutkimus toteutettiin osana FinTerveys-tutkimusta 50 paikkakunnalla tammi-lokakuussa 2017. Aineiston keruu noudatti yhteiseurooppalaista EU Menu -tiedonkeruumenetelmää. FinRavinto 2017 -tutkimukseen kutsuttiin satunnaisesti valittu alaotos, 30 prosenttia, FinTerveys 2017 -tutkimukseen kutsutuista- FinRavinto 2017 -tutkimuksen aineisto koostuu 1 655 henkilöstä.

Kuva: Pixmac

Lisää aiheesta

Ravitsemustekijöiden syy-seuraussuhteet eivät suurtutkimuksessa ratkea
Suolasuositukset pätevät edelleen
Hyväosaisella alueella asuvat syövät terveellisemmin

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Lisää aiheesta

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Kohututkijaa voi odottaa kuolemantuomio

Ihmisalkion geenien muuntelijaa syytetään lahjonnasta ja tiedemaailman sääntöjen rikkomisesta.

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Taas uusi tuhkarokkotapaus Suomessa

Jatkotartunnat ovat hyvin epätodennäköisiä.

Ajassa
Lobbaa meitä, lääkäri

Neljä kunnallispoliitikkoa kertoo, miksi he toivovat lääkäreiltä nykyistä enemmän yhteydenottoja. Yksi heistä on Nelli Nurminen.

Tieteessä
Vanhemman psyykeongelma altistaa kiintymyssuhdehäiriölle

Erityisesti alkoholi- ja huumeriippuvuus sekä äidin masennus ovat yhteydessä lapsen häiriöön.

Tieteessä
Paluu psykiatriseen sairaalahoitoon vaihtelee alueittain

Kymenlaaksossa palasi vuoden kuluessa 28 prosenttia, Länsi-Pohjassa 53 prosenttia.

Liitossa
Johanna Suur-Uski teki voittajaposterin

Johanna Suur-Uski on selvittänyt rintasyöpään liittyvien sairauspoissaolojen sosioekonomisia eroja.